Mikko Kanninen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mikko Kannisen väitöstilaisuus 22.4.2012. Tampereen yliopisto. Teatterimonttu

Mikko Tapani Kanninen (s. 1971 Tampere) [1][2]on suomalainen näyttelijä, teatteriohjaaja ja teatterinjohtaja. Hänet valittiin Tampereen Teatterin johtajaksi 1. elokuuta 2020 alkaen[3]. Hän on työskennellyt mm. Circus Maximus teatterissa, Helsingin Kaupunginteatterissa, Tampereen Työväen Teatterissa, Tampereen Teatterissa, ja Turun kaupunginteatterissa. [4]

Kanninen oli näyttelijäntaiteen yliopistonlehtori Tampereen yliopistossa teatterityön koulutusohjelmassa 2015–2020. [5] Aiemmin hän on ollut muun muassa perustamassa Circus Maximus -teatteria ja toiminut Tampereen Teatterikesän taiteellisena johtajana. [6]

Näyttelijänä teatterissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sirkku Peltola & Heikki Salo: Beatlehem (NÄTY ohj. Sirkku Peltola 1996)
  • Tankred Dorst: Merlin (Turun Kaupunginteatteri ohj. Katariina Lahti 1997)
  • Hannu Salama: Juhannustanssit /Baile de San Juan (NÄTY/ Escuela de Teatro de Córdoba/Espanja. ohj. Y-J Renvall 1998)
  • Henrik Ibsen: Hedda Gabler (NÄTY ohj. Hanno Eskola 1998)
  • Kaj Chydenius: Nummisuutarit -ooppera (NÄTY/Turun Kaupunginteatteri ohj. Yrjö Juhani Renvall 1999)
  • Samuel Beckett: Krapp eli Viimeinen ääninauha ( ohj. Tero Heinämäki. Circus Maximus Tampere Teatterikulma 1999, Von Kraali teater Tallinna 1999, Lume mediakeskuksen studionäyttämö Helsinki 2000, Divadlo Archa Praha 2000, Pori, Lainsuojattomat –festivaali 2000, Lambuska Festival Petroskoi 2002)
  • William Shakespeare: Kuinka äkäpussi kesytetään. (Turun Kaupunginteatteri ohj. Katariina Lahti 1999)
  • Heiner Muller: HAMLETKONE (Circus Maximus/ZODIAK, Puoli-Q ohj. J-P Kiljunen 2000)
  • Arlander: Maailman ääri - missä kivi puhuu.(Harakka/Radioteatteri/Helsinki 2000 ohj. Annette Arlander 2000)
  • Samuel Beckett: Cascando, 5X Beckett (NÄTY/Circus Maximus/Helsingin Kaupunginteatteri 2001 ohj. Annette Arlander)
  • Nicholas Wright: Nuori Vincent (Tampereen Teatteri ohj. Mikko Viherjuuri 2003)
  • Jukka Heinänen: Maailman paras - eli virtuaali ja kyborgit kehittyneessä kapitalismissa (Circus Maximus, KIASMA -teatteri 2007)
  • Anthony Minghella: Made in Bangkok (Tampereen Teatteri ohj. Johanna Freundlich 2012)

Ohjaajana teatterissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nigel Williams: Luokan vihollinen (Kellariteatteri 1995)
  • Georg Buchner: Dantonin kuolema (Tampereen Ylioppilasteatteri 1996)
  • Juhani Peltonen: Suomen leijona (Circus Maximus 1997)
  • Peter Handke: Järkevät jää henkiin. Näty (Tampereen Työväen Teatteri 2000)
  • Samuel Beckett: En minä (Not I) 5X Beckett. Circus Maximus. (Helsingin Kaupunginteatteri 2001)
  • Samuel Beckett: mitä missä (what where) 5X Beckett. Circus Maximus (Helsingin Kaupunginteatteri 2001)
  • Sarah Kane: Cleansed. Circus Maximus (Kokoteatteri 2001)
  • Kari Hotakainen: Hukassa on hyvä paikka (Seinäjoen kaupunginteatteri 2002)
  • A&B Strugatski/Viljanen: Stalker. Circus Maximus (Helsingin Kaupunginteatteri/Tampereen Työväen Teatteri 2003)
  • Jean Genet: Kaihtimet (Näty 2004)
  • Witold Gombrowicz: Iwona, Burgundin prinsessa (Näty 2005)
  • Erland Josephson: Ruotsalaisen kesän yö (Teatteri Telakka, Espoon Kaupunginteatteri 2006)
  • Sami Keski-Vähälä: Suuri sinivalkoinen juoksija (Tampereen Työväen Teatteri 2007)
  • Jukka Heinänen: Maailman paras - eli virtuaali ja kyborgit kehittyneessä kapitalismissa. Circus Maximus (Kiasma -teatteri 2007)
  • Martin McDonagh: Tyynymies/The Pillowman (Tampereen Työväen Teatteri 2009)
  • Maria Kyllönen ja työryhmä: Fragmentierungskunstwerk (Circus Maximus, Betania-sali 2009)
  • Esa Leskinen ja Sami Keski-Vähälä: Päällystakki (Tampereen Teatteri 2010)
  • Esa Leskinen ja Sami Keski-Vähälä: Euroopan taivaan alla (Tampereen Teatteri 2011)
  • Hannu Salama/työryhmä: Näkijä/tekijä (Tampereen yliopisto, CMT, Teatterimonttu 2012)
  • Esa Leskinen ja Sami Keski-Vähälä: Jatkuvaa kasvua (Tampereen Teatteri 2014)
  • Suomalainen “pressi” Klubi. (TTT-Klubi, Näty 2015)(vuoden julkaisu 2015: Viestinnän, median ja teatterin yksikkö. Tampereen yliopisto)
  • Alfred Jarry: Kuningas Ubu (NÄTY 2017)
  • Miika Nousiainen/Mikko Kanninen: Juurihoito (Tampereen teatteri 2018)
  • Jan Neumann: Peruskiviä (NÄTY 2018)

Näyttelijänä televisiossa, radiossa ja elokuvissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Elämän suola, ohjaus Jarmo Lampela (TV2 1997)
  • Teppo Räisänen: Etsivä., ohjaus Kristiina Repo (Lyhytelokuva 14 min. TV2 1998)
  • Aleksi Bardy: Maalaispoika, ohjaus Jukka Mäkinen (Lyhytelokuva 12 min. TV2 1998)
  • Arvokkaasti!, ohjaus Kristiina Repo (TV2 1999)
  • Kultakuume.com, ohjaus Saara Saarela (Moskito/Nelonen 2000)
  • Arlander: Maailman ääri -missä kivi puhuu., ohjaus Annette Arlander (Radioteatteri 2000)
  • Conrad/Viljanen/Seppälä: Hulluuden sydän, ohjaus Mikko Kanninen (Radioteatteri 2001)
  • Kotikatu , ohjaus Misa Nirhamo (Yle1 2001)
  • Paholaisen tytär, ohjaus Minna Virtanen (Jarowski Drama/MTV3 2001)
  • Seremoniamestari: Pysähtyy & kysyy. Musiikkivideo. (Spinefarm 2001)
  • Mental Sport, ohjaus Tero Kinnunen. Elokuva 32 min. (Yle1 2002)
  • George Orwell/Mikko Viljanen: Eläköön tuonenkielo!, ohjaus Mikko Kanninen. (Radioteatteri 2002)

Ohjaajana televisiossa, radiossa ja elokuvissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Conrad/Viljanen/Seppälä: Hulluuden sydän. Kuunnelma 55 min. (Yle, Radioteatteri 2001)
  • George Orwell/Mikko Viljanen: Eläköön tuonenkielo!. Kuunnelma 50 min. (Yle, Radioteatteri 2002)
  • Ari Numminen: Saari vailla rantoja. Teatterimedia dvd. (Näty/Tutkivan teatterityön keskus 2008)
  • Leea & Klaus Klemola: Kohti kylmempää. Televisioversio. Digi Beta 78 min.(Tutkivan teatterityön keskus/Yle Teema 2009)
  • Matkalla kohti kKylmempää. Tv-dokumentti Tampereen teatterin harjoituksista. Digi Beta 12 min. (Tutkivan teatterityön keskus/Yle Teema)
  • Marja Kyllönen: Äänetön osakas. Kuunnelma 47 min. (Yle, Radioteatteri 2010) (Prix Italia ehdokkuus 2011)
  • Sami Keski-Vähälä: Pompejin viimeiset päivät. Elokuva 23 min. CDP 2:35:1/Blue Ray/Digi Beta. Lucifer Sam Audiovisual productions 2010. (AVEK/Yle) (Kunniamaininta Nordic Glory -elokuvafestivaaleilla 2012)
  • Mikko Kanninen ja Ville Lähde: Pispala 2011. Kuunnelma 35 min. (Yle, Radioteatteri 2011)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mikko Kanninen Kanninen Elonetissä. Viitattu 30.8.2016.
  2. Teatterit ja teatterintekijät 2005, Teatterin tiedotuskeskus 2005, ISBN 952-471-629-1, sivu 277.
  3. Tampereen Teatterin uusi johtaja on näyttelijä, ohjaaja ja yliopistonlehtori Mikko Kanninen Yle Uutiset. Viitattu 6.3.2020.
  4. Mikko Kanninen Kannisen kotisivu. Viitattu 30.8.2016.
  5. Teatterityön koulutusohjelman henkilöstö 30.8.2016. Tampereen yliopisto. Viitattu 30.8.2016.
  6. Lehti: Freundlich ja Kanninen Teatterikesän johtoon 05.08.2011. Savon Sanomat. Viitattu 30.8.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä näyttelijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.