Elna Hellman

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Elna Hellman
Elna Hellman 1930-luvun alussa
Elna Hellman 1930-luvun alussa
Syntymäaika 13. heinäkuuta 1896
Syntymäpaikka Viipuri, Suomi
Kuolinaika 6. toukokuuta 1981 (ikä 84)
Kuolinpaikka Tampere, Suomi
Merkittävät roolit Matilda Kivinen elokuvassa Laitakaupungin laulu
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Elna Pauliina Hellman (o.s. Sällinen, myöhemmin Tuomi, 13. heinäkuuta 1896 Viipuri6. toukokuuta 1981 Tampere)[1] oli suomalainen näyttelijä. Hän oli kiinnitettynä Tampereen Työväen Teatteriin 1919–1963.[2]

Hellman näytteli myös lukuisissa elokuvissa. Vuonna 1948 hän sai parhaan naissivuosan Jussin roolistaan elokuvassa Laitakaupungin laulu. Hänelle myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1951.[2]

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hellman syntyi Viipurissa rautatieläinen Robert Sällisen ja Hilda Kurjen perheeseen. Isä kuoli Elnan ollessa 12-vuotias ja perheen äiti muutti lasten kanssa Tampereelle. Hilda avioitui Tampereen Teatterin puuseppä Reinhold Tuomen kanssa, minkä myötä myös Elnan sukunimi muuttui. Vuonna 1924 Elna avioitui muusikko Lauri Hellmanin kanssa.[1]

Hellmanin ura teatterissa alkoi, kun häntä pyydettiin mukaan Uunin takana -näytelmään. Lavastaja Jussi Kari huomasi hänet esityksessä ja pyysi mukaan Tampereen Työväen Teatterin toimintaan. Kosti Elosta tuli Hellmanin tärkeä ohjaaja ja opettaja. Kesällä 1920 Hellman pääsi tuuraamaan sairastunutta näyttelijää Pyynikin kesäteatterissa, mikä oli lopullinen sysäys menestyksekkäälle näyttelijänuralle. Vuonna 1934 Edvin Laine kiinnitti Työväen Teatteriin turkulaisen Eero Roineen, josta hänestä tuli Hellmanin kanssa suosittu näyttämöpari.[1]

Hellman oli yleisön rakastama koomikko ja luonnenäyttelijä.[2] Hänen tyypillinen roolihahmonsa oli ”rehevä, koominen kansannainen”, kuten Läpikäytävän Henna Jalmari Finnen näytelmässä Pitkäjärveläiset. Hän näytteli merkittäväksi muodostuneen roolin myös Wilho Ilmarin ohjaamassa samannimisessä elokuvassa (1951).[1] Hellmanin toinen tärkeä rooli oli Miina-mummon rooli elokuvassa Opri (1954).[2] Myöhemmin urallaan hän teki myös koskettavia ja vakavahenkisiä roolitöitä, kuten Åse-muorin roolin Henrik Ibsenin Peer Gynt -näytelmässä. 1950-luvulla Hellman ohjasi myös itse.[1]

Hyvän lauluäänensä vuoksi hän sai myös subrettirooleja opereteissa. Primadonnana hän esiintyi Paul Abrahamin operetissa Viktoria ja hänen husaarinsa.[1]

Elna Hellman kuoli Tampereella 84-vuotiaana. Hänet on haudattu Kalevankankaan hautausmaalle.

Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Lahtinen, Outi: Hellman, Elna (1896 - 1981) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 18.6.1999 (päivitetty 5.8.2008). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 31.12.2015.
  2. a b c d Rytkönen, Sisko: Elna Hellman: Biografia Elonet. 25.11.2013. Viitattu 31.12.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]