Kivistö (Vantaa)
| Kivistö | |
|---|---|
 Topaasiaukio |
|
 Kaupungin kartta, jossa Kivistö korostettuna. |
|
| Kaupunki | Vantaa |
| Suuralue | Kivistön suuralue |
| Kaupunginosa nro | 23[1] |
| Pinta-ala | 7,0 km² [1] |
| Väkiluku | 10 368[2] (31.12.2020) |
| Työpaikkoja | 7 098 kpl [3] (31.12.2017) |
| Postinumero(t) | 01700, 01730, 01750[4] |
| Lähialueet | Keimola, Lapinkylä, Luhtaanmäki, Piispankylä, Seutula |
Kivistö on runsaan 8 000[5] asukkaan kasvava kaupunginosa Vantaalla, Hämeenlinnanväylän itäpuolella Kivistön suuralueella. Kaupunginosaan kuuluu myös Kanniston pientaloalue sekä pohjoisosassa vanha Keimolan (Käinby) kyläasutus ja Linnan kartano. Kaupunginosan läpi kulkee Keimolantie (entinen Vanha Nurmijärventie).
Kaupunginosa rajautuu nykyisin etelässä Tikkurilantiehen, lännessä Hämeenlinnanväylään ja pohjoisessa Vantaanjokeen. Idässä raja kulkee Riipiläntien länsipuolella.
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1950-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vanhan Kivistön ja Kanniston omakotialueet ovat peräisin 1950-luvulta. Tontit lohkottiin (1951–1952) pääosin Stenbackan ja Byändan-tilan maista Omakiinteistö Oy:n toimesta. [6]
Alussa Kivistöön ei saatu sähköjä laisinkaan lähellä olevan radioaseman vuoksi. Kyläläiset valittivat ja taistelivat asiasta peräti kolme vuotta, ja lopulta sähköt saatiin[7]. Kylää sanottiinkin "Öljylamppukyläksi"[8]
Ensimmäinen kauppa oli "Naskalin kauppa" joka rakennettiin 1954. Sitä pitivät Hely ja Soini Naskali. Kaupasta sai muun muassa rakennustarvikkeita ja lamppuöljyä.
Kauppa sijaitsi Vanha Nurmijärventie 156:ssa. Puinen rakennus on yhä jäljellä.[9]
1960-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Asukkaita saapui yhä enemmän ja Kivistö sai oman koulun 1961[10]. Helsingin pitäjän seurakunta osti alueelta tontin 1963 ja vuonna 1967 aktiivisten ihmisten toiminnalla valmistui Kivistön kirkko.[11] Elintarvikekauppoja oli kaksi: Elanto (1965)[12] ja K-valinta Viljanen. Muita olivat muun muassa Posti, Nurmijärven Osuuspankin sivukonttori, Keimolan sähkö oy, kangaskauppa ja kioski. Ensimmäinen päiväkoti alueelle valmistui 1973.[8]. Valokuvauspalveluita tarjosi W. Illman Koulutie 13:ssa (nyk. Liusketie). [13]
2000-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kannistoon hyväksyttiin vuonna 1999 asemakaava, jonka jälkeen alueelle on rakennettu runsaasti uusia pientaloja. Vanhaa Kivistöä laajemman osayleiskaavan ja suunnitteluprojektin nimi oli Marja-Vantaa, joka on lähtöisin 1970-luvulta ja tarkoittaa Martinlaakson radan jatkamista. Kaupunginosan ja rautatieaseman nimi on Kivistö.lähde? Syyskuussa 2005 valmistui Marja-Vantaan osayleiskaavaehdotus lausuntoja varten. Suunnitelmissa Kivistöstä olisi tulossa yli 20 000 asukkaan kaupunginosa, johon tulisi työpaikkoja lähes 30 000 ihmiselle.[14] Osayleiskaava hyväksyttiin 2006. Sen silloin päätetty nimi Marja-Vantaa muutettiin joulukuussa 2012 Kivistöksi[15]. Ideakilpailun (2008) voitti ja asemakaavaluonnoksen (2010) on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Harris & Kjisik. Alueelle sijoittuu rautatieasema, kauppakeskus ja monipuolista kerros- ja pientaloasumista puistoineen. Riipiläntie ja Tikkurilantie yhdistettiin toisiinsa Vantaanjoen ylittävällä sillalla juhlallisin menoin 4. lokakuuta 2013. Kadut ja puistot saavat nimensä jalo- ja korukivistä. Kivistön uudella alueella pidettiin asuntomessut kesällä 2015.
Vuonna 2015 Kivistöön suunniteltiin myös Jurase Park -nimistä dinosaurusaiheista teemapuistoa, jota kuitenkaan ei toteutettu.
Kivistön nimeä kantaa myös Kivistö Folk Festival, joka tosin järjestetään Vantaankosken koulun kentällä. Kivistön Juoksu on vuodesta 2011 järjestetty juoksutapahtuma, jossa matkavaihtoehtoja on 10 km ja puolimaraton (21,1 km). Molemmissa on sarja miehille ja naisille. Tapahtuma järjestetään syyskuun puoliväliin osuvana lauantaina. Lähtö ja maali ovat Kanniston koululla. Reitti kulkee pitkin Kivistön kevyen liikenteen väyliä.
Kivistö ja Kannisto ovat maastotermejä. Kivistön kadut on nimetty kivilajien mukaan, Kanniston kadut sotilasarvojen mukaan.
Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alueella toimii yhdeksän päiväkotia, joista kolme on yksityisiä, ja Aurinkokiven koulu. Vanhan, lakkautetun Kivistön koulun koulun vieressä sijaitsee Kivistön kirkko (1967). Ennen yksityinen Selina-koti tarjosi hoitoa dementikoille noin 15 asiakaspaikalla, mutta nyt se on koti nuorille turvapaikanhakijoille. Kivistössä toimii kaksi Attendon asumisyksikköä, yksi vanhuksille ja yksi kehitysvammaisille. Kivistön kupeessa sijaitsee Keimolanportti, jossa on muun muassa huoltoasema sekä pikavuoropysäkit Tampereen ja Helsingin suuntaan. Kannistoon valmistui kesällä 2011 Kanniston koulu. Elokuussa 2016 valmistui Aurinkokiven palvelurakennuksen ensimmäinen vaihe, jossa toimivat esimerkiksi päiväkoti ja Aurinkokiven koulu (alakoulu). Aiempi Kivistön koulu lakkautettiin uuden koulun avautuessa.[16] Vuonna 2019 valmistui Aurinkokiven kakkosvaihe. Tähän sijoittuu Aurinkokiven yläkoulu.[17]
Kaupallisia palveluita Kivistössä tarjoavat esimerkiksi apteekki, kaksi Alepaa ja K-Market, R-kioski, muutama parturi-kampaamo, pari baaria ja jokunen ravintola.
Lokakuussa 2020 Kivistöön avattiin Kivistön kirjasto, nykyään Mosaiikin kirjasto ja nuorisotilat väliaikaisiin vuokratiloihin Kivistön rautatieaseman lähelle.[18] Lähitulevaisuudessa nuorisotilaa ja kirjastoa kaavaillaan siirrettäväksi uuteen, lokakuussa 2023 aseman viereen valmistuvaan kauppakeskukseen, jonka tiloissa toimisi myös terveysasema ja asukaspalvelut. Samaan aikaan alueelle valmistuisi uusi bussiterminaali.[19] Kauppakeskus aukesi lokakuussa 2023.[20][21] Kevättalvella 2026 kauppakeskuksen viereen valmistuu K-Citymarket.[22][23]
Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaupunginosan läpi kulkee vuonna 2015 valmistunut Kehärata, joka lähtee Vantaankosken radalta Lentoaseman kautta pääradalle ja edelleen Tikkurilaan. Kivistön alueelle sijoittuvat Vehkalan ja Kivistön rautatieasemat sekä Lapinkylän ja Petaksen asemavaraukset. Rata yhdistää toisiinsa 200 000 asukasta ja 200 000 työpaikkaa.
Rautatieaseman yhteydessä sijaitsevasta bussiterminaalista on linja-autoyhteydet lähikaupunginosien lisäksi muun muassa Elielinaukiolle, Tikkurilaan, Itäkeskukseen, Keravalle ja Martinlaaksoon. Hämeenlinnanväylän varrella on pikavuoropysäkit Hämeenlinnan ja Helsingin suuntiin.[24]
Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Puolueiden ääniosuus eduskuntavaaleissa 2019 Keimolan äänestysalueella (alue 202)[25][26] | ||
|---|---|---|
| Puolue | Keimola (%) | Koko kaupunki (%) |
| Kokoomus | 23,6 | 18,8 |
| Vihreät | 16,9 | 14,5 |
| Perussuomalaiset | 16,5 | 18,3 |
| SDP | 12,0 | 21,4 |
| Liike Nyt | 8,8 | 5,2 |
| Keskusta | 6,3 | 5,0 |
| Vasemmistoliitto | 4,2 | 5,9 |
| RKP | 3,3 | 2,8 |
| Kristillisdemokraatit | 2,6 | 3,0 |
| Sininen tulevaisuus | 1,5 | 1,8 |
| Piraattipuolue | 1,0 | 1,0 |
| Muut | 3,1 | 2,4 |
Kivistön suuralueeseen (2007–) kuuluvat Kivistön lisäksi Piispankylän, Keimolan, Lapinkylän, Myllymäen, Vestran, Luhtaanmäen, Riipilän, Seutulan ja Kiilan kaupunginosat. Suuralueella asuu yhteensä 15 363 asukasta, joista noin 58 prosenttia Kivistön kaupunginosassa.[27]
Vuoden 2018 lopussa 15 vuotta täyttäneistä kivistöläisistä 18,7 prosentilla oli enintään perusasteen tutkinto. Toisen asteen tutkinto oli 40,5 prosentilla ja korkea-asteen tutkinto 40,8 prosentilla kaupunginosan asukkaista. Koko Vantaan asukkaista korkeakoulututkinto oli 31,3 prosentilla, eli Kivistössä asuu Vantaan keskiarvoa enemmän korkeakoulutettuja.[28]
Vantaan väestöennusteen mukaan Kivistön kaupunginosassa asuu vuoden 2024 alussa noin 12 100 asukasta ja vuoden 2029 alussa noin 14 700 asukasta.[29]
Kivistöläisten äänestäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keimolan äänestysalueeseen (alue 202) kuuluvat Kivistön, Keimolan, Vestran ja Luhtaanmäen kaupunginosat.[30] Tästä syystä ainoastaan Kivistön kaupunginosan asukkaiden äänestyskäyttäytymisestä ei ole mahdollista saada tarkkaa tietoa, mutta koska vuoden 2019 alussa yli 80 prosenttia äänestysalueen asukkaista asui Kivistössä[31], äänestysalueen tulokset kuvastavat hyvin myös kivistöläisten poliittisia mielipiteitä.
Eduskuntavaaleissa 2019 alueen suosituimmat puolueet olivat kokoomus 23,6 prosentin ja vihreät 16,9 prosentin osuudella. Molempia äänestettiin enemmän kuin Vantaalla keskimäärin. Vastaavasti perussuomalaisia, sosiaalidemokraatteja ja vasemmistoliittoa alueella asuvat äänestivät harvemmin kuin vantaalaiset keskimäärin.[25][26]
Vuoden 2018 presidentinvaalissa Sauli Niinistö keräsi 69,3 prosenttia äänestysalueen äänistä. Myös valtakunnallisesti toiseksi sijoittunutta Pekka Haavistoa äänesti 13,2 prosenttia äänestäneistä.[32]
Uusi alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kivistön suuralueen uusi alue, jota kutsuttiin aikaisemmin Marja-Vantaaksi[15] on Kehä III:n pohjoispuolelle ja Hämeenlinnanväylän molemmin puolin laadittu osayleiskaava (2006) ja sen toteuttamiseksi käynnistetty suunnitteluprojekti (2007). Se sijoittuu suurimmaksi osaksi vanhan Kivistön kaupunginosan alueelle.[15] Alueen nimi oli aiemmin Marja-Vantaa, mutta Vantaan nimesi sen Kivistöksi. Entinen Kivistön omakotialue saatetaan nimetä Vanhaksi Kivistöksi.[15]
Hämeenlinnanväylän länsipuolelle Kivistön suuralueen Keimolan kaupunginosaan on rakentumassa Keimolanmäen asuinalue vuonna 2009 hyväksytyn, Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkolan suunnitteleman asemakaavan pohjalta.
Kivistön ydinkeskustan asemakaavaluonnoksen laati Arkkitehtitoimisto Harris & Kjisik (2010).
Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hankkeena Kivistö on lähtenyt käyntiin rauhallisesti. Vantaan yleiskaavan hyväksyminen vuonna 1992 merkitsi hallinnollista alkusysäystä myös uudelle Kivistölle. Vantaan kaupunginvaltuusto päätti osayleiskaavan laatimisesta alueelle 14. syyskuuta 1992.
Matalasuhdanteen aikana käyntiin saatettu valmistelutyö on sittemmin edennyt. Suunnittelun ja selvittelyjen lähtökohtia on tarkennettu ja tarkistettu. Esimerkiksi Kehäradan (aiemmin Marja-rata) linjaukseen, hahmoteltuun kaupunkirakenteeseen ja sen keskuksen sijaintiin on tehty muutoksia. Näiden edettyä myös Kivistöä koskevaan päätöksentekoon on tullut vauhtia.
Kivistön osayleiskaava hyväksyttiin Vantaan kaupunginvaltuustossa 19. kesäkuuta 2006. Alueesta on alustavasti suunniteltu jopa noin 27 000 asukkaan kaupunginosaa, jonka yhteyteen tulisi myös yli 10 000 ihmisen ihmisten työpaikka. Kivistön asutus sijoittuu lentomelun alle 55 dB:n (Lden) alueelle ja työpaikkarakentaminen suuremman melun vyöhykkeelle.
28. elokuuta 2006 Vantaan kaupunginhallitus, Kapiteeli ja Kesko sopivat yhteistyöstä kaavoitukseen ja maanvaihtoon liittyen Kivistön suunnitellun keskustan osalta. Alustava sopimus koski 80 hehtaarin laajuista keskusta-aluetta Kehäradan varteen suunnitellun Kivistön aseman seudulla. Sopimus pyrkii osaltaan vauhdittamaan asemakaavan syntymistä tälle alueelle vuosien 2007–2008 tienoilla. Kivistön asema sijoittuu Vanhan Hämeenlinnantien ja Vanhan Nurmijärventien väliin nykyiseen Kivistön kaupunginosaan.
Marja-Vantaan nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiemmin suunniteltu nimi Marja-Vantaa johtuu Kehäradan aiemmasta 1970-luvulta peräisin olevasta nimestä Marja-rata, joka tarkoitti Martinlaakson jatkorataa. 1975 valmistui selvitys Martinlaakson radan jatkamisesta, Marja I, jossa tutkittiin yhteyttä Klaukkalaan ja Hiekkaharjuun.
Kivistö on vanhaa Kivistöä laajemman osayleiskaavan ja suunnitteluprojektin nimi. Kaupunginosan ja rautatieaseman nimi on Kivistö.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hako, Jukka ym.: Helsingin pitäjä 2007 Helsinge. Porvoo: Helsingin pitäjän kotiseutuyhdistys–Helsinge hembygdsförening ry, 2006. ISBN 951-95795-3-2.
- Liikenneviraston Kehärata-sivut (Arkistoitu – Internet Archive)
- Marja-Vantaan osayleiskaava (Arkistoitu – Internet Archive)
- Vantaa, Kapiteeli ja Kesko sopivat Marja-Vantaasta. Helsingin Sanomat 29.8.2006, s. A9.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Vantaa alueittain (2015) (pdf) (23 Kivistö, teoksen s. 74–77) huhtikuu 2016. Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Arkistoitu 8.5.2016. Viitattu 10.7.2016.
- ↑ Vantaan väestö kaupunginosittain ja suuralueittain 31.12.2020Arkistoitu kopio (pdf) Vantaa.fi. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 3.9.2021. Viitattu 3.9.2021.
- ↑ Kuvio: Työpaikkojen määrä 1990-2017 (31.12.)Arkistoitu kopio (.xlsx) vantaa.fi. Arkistoitu 10.5.2021. Viitattu 10.5.2021.
- ↑ Aluejaot (Kaupunginosat ja postinumeroalueet) Vantaan karttapalvelu. Viitattu 3.9.2021.
- ↑ Arkistoitu kopioVäestö ja ennuste (pdf) Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Arkistoitu 12.7.2020. Viitattu 6.3.2019.
- ↑ Riittinen, Leea: viite Vantaan Kivistö: Vanhan pientaloalueen yleissuunnitelma. [vanhentunut linkki]
- ↑ Martinlaakso kaupunkipolut Martinlaakso kaupunkipolut. Vantaan kaupunki, vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimiala sekä Martinlaakson aluetoimikunta.
- ↑ a b Keimolan omakotiyhdistys Keimolan omakotiyhdistys. Viitattu 31.10.2015.
- ↑ Helsingin pitäjä, Vantaa 2016, s. 18. (sarjajulkaisu). Vantaa-Seura. ISSN 0358-6529.
- ↑ Kivistön koulun historia Kivistön koulu. Sirpa Tuisku. Arkistoitu 6.1.2015. Viitattu 6.1.2015.
- ↑ Lindholm, Valborg: Helsingin pitäjä 1969, s. 22. Helsingin pitäjän museo- ja kotiseutuyhdistys, 1969.
- ↑ Elanto kotikaupunkipolut.fi.
- ↑ Helsingin pitäjä 1964, s. 28. Helsingin pitäjän kotiseutu ja museoyhdistys, 1964.
- ↑ Hako 2006, s. 208.
- ↑ a b c d Vantaan kaupunki
- ↑ Massinen, Tuomas: Kivistön koulu lakkautetaan vantaansanomat.fi. 10.5.2016. Viitattu 11.5.2016.
- ↑ Vantaankosken koulusta halutaan luopua jo 2019 10.5.2016. Vantaan Sanomat. Viitattu 11.5.2016.
- ↑ Suojanen, Armi: Kaupunki vuokraa väliaikaiset tilat kirjastolle ja nuorisolle Kivistöstä Vantaan Sanomat. 5.2.2019. Viitattu 10.7.2020.
- ↑ Salomaa, Marja: Vantaan Kivistön kauppakeskus tähtää avaavansa joulumyyntiin vuonna 2022 Helsingin Sanomat. 15.12.2020. Viitattu 13.1.2021.
- ↑ Massinen, Tuomas: nimi Vantaan Sanomat. 20.4.2016. Viitattu 31.1.2021.
- ↑ Vantaalle ei tule toista Jumboa - Kivistön kauppakeskushanke kaatui lopullisesti Rakennuslehti. 22.5.2020. Viitattu 8.7.2020.
- ↑ Massinen, Tuomas: Kivistöön rakennetaan Vantaan viides K-Citymarket – avautuu näillä näkymin kevättalvella 2026 Vantaan Sanomat. 12.9.2023. Viitattu 24.2.2024.
- ↑ Vantaan viides K-Citymarket rakennetaan Kivistöön kesko.fi. 12.9.2023. Kesko Oyj. Viitattu 24.2.2024.
- ↑ Kivistön aseman lähialuekartta (PDF) hsl.fi. Viitattu 10.5.2021.
- ↑ a b Tieto- ja tulospalvelu - Eduskuntavaalit 2019 - Vantaa tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 10.5.2021.
- ↑ a b Tieto- ja tulospalvelu - Eduskuntavaalit 2019 - Vantaa - Keimolan äänestysalue tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 10.5.2021.
- ↑ Vantaan väestö kaupunginosittain ja suuralueittain 31.12.2019 (PDF) vantaa.fi. Arkistoitu 31.10.2020. Viitattu 10.5.2021.
- ↑ Kuvio: Koulutusaste 31.12.2018Arkistoitu kopio (.xlsx) vantaa.fi. Arkistoitu 10.5.2021. Viitattu 10.5.2021.
- ↑ Vantaan väestöennuste 2019 (PDF) vantaa.fi. Arkistoitu 10.5.2021. Viitattu 10.5.2021.
- ↑ Vantaan karttapalvelu (Aineistot > Aluejaot: Kaupunginosat ja äänestysalueet) kartta.vantaa.fi. Viitattu 10.5.2021.
- ↑ Tietoja Kivistön suuralueeltaArkistoitu kopio (.pptx) vantaa.fi. Arkistoitu 10.5.2021. Viitattu 10.5.2021.
- ↑ Tieto- ja tulospalvelu - Presidentinvaali 2018 - Vantaa - Keimolan äänestysalue tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 10.5.2021.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kivistö (Vantaa) Wikimedia Commonsissa
- Kivistön keskustan kaavarunko (22.3.2021)
| ||||||||||||||||||||||||||||||