Lempäälä

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 15. kesäkuuta 2007 kello 11.06 käyttäjän 80.223.79.167 (keskustelu) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lempäälän kunta
Lempäälän vaakuna Lempäälän sijainti
vaakuna sijainti
Sijainti 61°18′50″N, 23°45′10″E
Lääni Länsi-Suomen lääni
Maakunta Pirkanmaan maakunta
Seutukunta Tampereen seutukunta
Perustamisvuosi 1866
Pinta-ala 308,7 km²
– maa 271,7 km²
– sisävesi 35,80 km²
Väkiluku 18 705 (31.12.2006)
– väestötiheys 68,84 as./km²
Kunnallisvero 18,50 % 
Kunnanjohtaja Olli Viitasaari
Aiheesta muualla
www.lempaala.fi

Lempäälä (ruots. Lembois) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä, ja on osa nopeasti kasvavaa, 320 000 asukkaan Tampereen kaupunkiseutua.

Yleistä

Lempäälä on Tampereen etelänpuoleinen naapurikunta. Kunnassa asuu 18 705 ihmistä (31.12.2006). Väkiluku on vahvassa kasvussa. Pinta-ala on 308,7 km², josta 11,6 %, eli 35,80 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 68,84 asukasta/km².

Tampereelle on matkaa 23 kilometriä, ja Helsinkiin 162 kilometriä. Lempäälä sijaitsee valtateiden 3 (Helsinki-Tampere) ja 9 (Turku-Tampere) sekä Helsinki-Tampere-rautatien varrella.

Vuonna 1873 valmistunut Lempäälän kanava yhdistää Vanajaveden ja Pyhäjärven.

Lempäälän naapurikunnat ovat Kangasala, Pirkkala, Tampere, Valkeakoski, Vesilahti ja Akaa.

Lempäälän nykyinen kunnanjohtaja on Olli Viitasaari.

Historia

Lempäälä on alun perin kuulunut jo 1200-luvulla perustettuun Pirkkalan kirkkopitäjään, johon myös Kangasala, Messukylä, Ylöjärvi ja Vesilahti kuuluivat. Ajan myötä Vesilahti ja Lempäälä erosivat tästä suurpitäjästä itsenäiseksi alueeksi, jonka keskus oli Vesilahdessa. Tämä on tapahtunut jo ennen kuin vuonna 1346 mainitaan Vesilahden kirkkoherra.

Eräiden asiakirjalähteiden mukaan Lempäälän ensimmäinen kirkko olisi valmistunut 1418–1419, mutta nykyinen kivikirkko, pyhän Birgitan kirkko on valmistunut myöhemmin, 1400- ja 1500-lukujen vaihteessa.

Lempäälä mainitaan itsenäisenä seurakuntana ensi kerran 9. tammikuuta 1439, jolloin Turun piispa Maunu II Tavast saapui Lempäälän Kuokkalaan sovittelemaan niin kutsuttua Davidin kapinaa.

Vuonna 1465 Lempäälässä pidetyillä laamanninkäräjillä oli kysymysten messukyläläisten ja Kuokkalan kyläläisten rajariidoista.

Lempäälän kirkkoherra Erik Edner esitti Tampereen kaupungin perustamista kuningas Kustaa III:lle 1772.

Maanomistukseltaan Lempäälä on ollut erityisesti 1600-1800-luvuilla kartanoiden hallitsema pitäjä. Lempäälässä on ollut 11 kartanoa: Hietaniemi, Innilä, Kelho, Kukkola, Kulju, Laikka, Lastunen, Loppi, Sotavalta, Tolvila ja Viiala. Kaksi viimeksi mainittua liitettiin 1932 perustettuun Viialan kuntaan. Erityisesti Itä-Lempäälän kartanot Innilä, Kelho, Lastunen, Sotavalta ja Viiala olivat 1700- ja 1800-luvuilla pitkään samojen henkilöiden ja sukujen omistuksessa, jolloin ne muodostivat suuren yhtenäisen alueen. Hietaniemi, Innilä, Kelho ja Sotavalta ovat edelleen maanviljelystiloja.

Lempäälään yritettiin rakentaa kanavaa jo 1700-luvulla Rikalaan, mutta työ jäi kesken. Uudelleen työt aloitettiiin kirkonkylässä 1800-luvulla, ja uusi kanava valmistui vuonna 1873.

Sisällissodassa keväällä 1918 rintama pysähtyi Lempäälään kuukaudeksi, kun valkoiset valtasivat Lempäälän 24. maaliskuuta 1918 ja katkaisi radan Tampereelle. Seuraavien kahden viikon aikana Eino Rahjan johtamat punaiset yrittivät murtautua etelästä Toijalasta ja Sääksmäeltä käsin rintaman läpi saarretun Tampereen avuksi siinä kuitenkaan onnistumatta. Taistelut aiheuttivat suurta aineellista tuhoa erityisesti rintamalinjalle jääneissä Sotavallan ja Kelhon kartanoissa sekä Lipon, Mattilan ja Mantereen kylissä. Punakaarti aloitti vetäytymisensä Valkeakoskelle ja sieltä edelleen Hauhon suuntaan 25. huhtikuuta 1918.

Taajamat

Lempäälä on rakentunut yhtenäiseksi nauhataajamaksi Lempäälän keskustasta aina Tampereen rajalle saakka. Keskustan lisäksi Lempäälän muita taajamia ovat Moisio, Kulju ja Sääksjärvi. Kuljussa ja Sääksjärvellä on asunut ja ollut tunnettuja henkilöitä, kuten Veltto Virtanen, Esko Roine,Veikko Sinisalo ja Rauno Lehtinen. Kukkolan kartanosta läheltä Kuljua olivat syntyisin mm. Suomen sodan sankari Johan Spoof ja veljekset Raoul ja Roland af Hällström. Jääkäripataljoona 27:n sairaanhoitajana tunnetuksi tullut Schwester Ruth eli vapaaherratar Ruth Munck oli taas syntyisin Innilän kartanosta.

Lempäälän ja Tampereen rajalle noussee lähitulevaisuudessa kuntien yhteinen 14 000 asukkaan kaupunginosa, Vuores.

Kylät

Ahtiala, Aimala, Alkkula, Hahkala, Haurala, Hemminkilä, Herrala, Hietaniemi, Hulaus, Hyrkkäälä, Häihenmatka, Hävättilä, Ihamaa, Innilä, Jokipohja, Kelho, Korkeamäki, Kuivaspää, Kulju, Kuokkala, Kärppälä, Lahti, Lastunen, Lempoinen, Lietsamo, Lippo, Lumiainen, Maisenranta, Mattila, Miemola, Moisio, Nurkkila, Perälä, Pyhältö, Rikala, Ruuhola, Sarvikas, Sotavalta, Sukkila, Sääksjärvi, Taipale, Vaihmala.

Marjamäki

Lempäälässä on meneillään suuren, yli 300 hehtaarin kokoisen yritysalueen rakentaminen. Marjamäen yritysalue sijaitsee Helsinki–Tampere-moottoritien varressa suurin piirtein Kuljun eteläisen liittymän kohdalla. Alueelle tulee lähitulevaisuudessa työpaikat tuhansille ihmisille.

Ideapark

Lempäälän Marjamäen hankkeista varmasti tunnetuin lienee Ideapark, joka valmistui joulukuussa 2006. Se on Pohjois-Euroopan toiseksi suurin ostoskeskus ja samalla Suomen ensimmäinen liikekaupunki. Sen yhteyteen on rakenteilla mm. hotellipalveluja, hiihtoputki ja uimahalli.

Tapahtumat

Ystävyyskunnat

Lempäälän kummikunta on Upplands Bro Ruotsissa.

Urheiluseurat ja järjestöt

Kirjallisuutta

  • Kirsti Arajärvi: Lempäälän historia, 1959

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lempäälä.


Malline:Länsi-Suomen läänin kunnat

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lempäälä&oldid=3011069”