Rauno Lehtinen
| Rauno Lehtinen | |
|---|---|
 Rauno Lehtinen soittamassa sähkömandoliinia |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 7. huhtikuuta 1932 Tampere, Suomi |
| Kuollut | 1. toukokuuta 2006 (74 vuotta) Helsinki |
| Ammatti | säveltäjä, sanoittaja, sovittaja, kapellimestari |
| Muusikko | |
| Taiteilijanimi | L Rawski, V Reko |
| Tyylilajit | Instrumentaali, Swing |
| Soittimet | saksofoni, piano, urku, basso, viulu |
| Levy-yhtiöt | Discophon, Sauna-musiikki |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Rauno Väinämö Lehtinen (7. huhtikuuta 1932 Tampere – 1. toukokuuta 2006 Helsinki)[1] oli suomalainen kapellimestari, muusikko ja säveltäjä, Lehtisen tunnettuja sävellyksiä ovat ”Toiset meistä”, ”Muistan kesän”, ”On hetki”, ”Muuttuvat laulut”, ”Kolibri” ja Suomen euroviisumenestys ”Tom tom tom”. Lehtisen läpimurto muusikkona tapahtui tamperelaisessa Sini-Pojat-yhtyeessä.[2] Ammattimuusikon urallaan hän soitti tämän jälkeen Suomen lisäksi muissa Pohjoismaissa, muun muassa tanskalaisessa yhtyeessä, jonka trumpetistina toimi Jörgen Petersen. Lehtinen oli moni-instrumentalisti, hän soitti saksofoneja, klarinettia, viulua, mandoliinia, harmonikkaa, kontrabassoa ja pianoa.[1]
Tukholman kausi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1960-luvun vaiheesta alkaen Lehtinen soitti Tukholmassa tanskalaisen Bengt Agerin yhtyeessä, jossa soitti myös Heikki Pohjola.[3] Kiinnityksen loputtua Lehtinen soitti useissa ruotsalaisissa kokoonpanoissa. Reinhold Svenssonin triossa hän toimi viulustina. Lehtinen päätti palata Suomeen, kun esikoinen tuli kouluikään.[4]
Rauno Lehtisen yhtye
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lehtinen perusti 1962 omaa nimeään kantavan yhtyeen, jossa soittivat[5]
- Heikki Pohjola, (kitara)
- Olavi Lehtonen, (piano. harmonikka, vibrafoni)
- Ilpo Kallio, (rummut)
- Pentti Vuosmaa, (basso)
- Ritva Mustonen, (laulu)
Myöhemmin Heikki Pohjola vaihtui Heikki Laurilaan ja Olavi Lehtonen vaihtui Raimo Henrikssoniin. Yhtye nauhoitti Yleisradiolle joka kuukausi parinkymmenen minuutin pituisen nauhan, joka meni ulkomaille. [6]
The Vostok All Stars
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lehtinen perusti 1962 studiokokoonpanon The Vostok All Starsin, jonka esikuvana oli hollantilainen Dutch Swing College Band.[7] Kokoonpanon ensimmäinen levy oli single, jossa oli kappaleet ”Uusi Säkkijärven polkka” ja ”Kätketty sydän”.
The Vostok All Stars -yhtyeen kokoonpano oli
- Rauno Lehtinen
- Jörgen Petersen
- Pentti Lasanen
- Taisto Wesslin
- Heikki Laurila
- Nacke Johansson
- Raimo Roiha
- Pentti Vuosmaa
- Ilpo Kallio
- Herbert Katz
- Seppo Peltola
- Per Wallenius
- Ronnie Kranck.
Rautalanka Oy
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lehtinen perusti 1963 yhtyeen Rautalanka Oy, joka teki kaksi singleä, joilla oli kappaleet ”Vainikainen”, ”Hepokatti”, ”Vilho ja Bertta” ja ”Käki twist”[8] Kokoonpanossa soittivat
- Heikki Laurila
- Herbert Katz
- Rauno Lehtinen.
Discophon-kausi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lehtinen työskenteli myös Discophon-levy-yhtiön tuotantopäällikkönä sen perustamisen jälkeen, kun Mosse Vikstedt pyysi Lehtistä tähän toimeen. Discophonin aikana Lehtinen tuotti mm. Mauno Kuusiston tuotantoa. Lehtinen myös levytti omaa tuotantoa, kuten kappaleen ”Kolibri”.[9] Lehtisen tunnetuin sävellys on ”Letkis”, joka julkaistiin vuonna 1965 ja joka levisi ympäri maailmaa. Sen erilaisia versioita levytettiin lähes sata kappaletta.[2]. Tuotantopäällikön toimi kesti vuoteen 1967 asti.
Mainos-TV-kausi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lehtinen toimi Mainos-TV:n kapellimestarina vuosina 1967–1977, ja hän kuului MTV:n Syksyn Sävel -kilpailun kehittäjiin. Lehtinen joutui toteuttamaan vaativia projekteja, kuten japanilaisen Nippon-television kanssa tuotetut kaksi ohjelmaa, joissa Katri Helena lauloi erään japanilaisen laulun ja Junko Sakurada esitti Lehtisen sävellyksen ”Kuumat tuulet”.[10] Lehtisen suuritöisin projekti oli musiikki Juhan af Grannin sotadokumenttiin Kun maailma paloi. Musiikin säveltämiseen kului kaksi vuotta.[11] Lehtisen mieluisin työtehtävä oli Naapurivisa-tietokilpailun tekeminen.[12]
Rauno Lehtinen oli useiden vuosin ajan läheisessä yhteistyössä Toivo Kärjen kanssa. Hän sovitti runsaasti Kärjen sävellyksiä, näistä esimerkkeinä "Seitsemän onnen tähteä" (Paula Koivuniemi 1966), "Kauhea kankkunen" ja "Vanha salakuljettaja Laitinen" (Juha Vainio 1967), "Miehen mitta" (Kauko Käyhkö 1967), "Ei tämän pojan haudalla ruusut kasva" (Finn Trio 1969), "Kesäpaikka" (Koivistolaiset 1972), johti näiden ja monien muidenkin levytyksiä ja soitti niissä itse eri instrumentteja. [13] Marraskuussa 1975 järjestettiin Helsingin Messukeskuksessa Kärjen 60-vuotispäivän merkeissä suuri konsertti Tänä iltana Toivo Kärki. Lehtinen sovitti kappaleet ja johti isoa orkesteria. Laulusolisteina olivat mm. Henry Theel, Tapio Rautavaara, Esa Pakarinen, Erkki Junkkarinen, Juha Vainio, Lasse Mårtenson, Katri Helena, Pasi Kaunisto. [14]
Elokuvamusiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lehtinen sävelsi musiikkia useaan kokoillan elokuvaan kuten Vodkaa, komisario Palmu ja Vain neljä kertaa.
Oma levy-yhtiö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lehtinen perusti oman levy-yhtiön Sauna-Musiikki Oy:n, joka julkaisi muutamia Vilho Vartiaisen, Lasse Pihlajamaan, Erkki Ertaman ja Taisto Wesslinin levyjä. Yhtiö julkaisi myös Laila Kinnusen singlen ”Toiset meistä” vuonna 1980.[15]
Viimeiset vuodet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lehtisen ensimmäinen vaimo Anja sairastui syöpään ja kuoli vuonna 1989. Lehtiselle myönnettiin valtion taiteilijaeläke vuonna 1993, ja hän meni uusiin naimisiin Kyllikki Jacobsonin kanssa samana vuonna.[16] Lehtinen kuoli sairaalassa keuhkokuumeeseen 1.5.2006 kello 12.15. [17]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Henriksson, Juha: Toiset meistä. Rauno Lehtinen ja musiikki. Helsinki: Suomen Jazz & Pop Arkisto, 2010. ISBN 978-952-67401-0-2 Teoksen verkkoversio.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Rauno Lehtinen Pomus.net. Viitattu 1.11.2010.
- ↑ a b Letkiksen isä oli musiikin moniottelija 25.10.2010. Vesilahden Sanomat. Arkistoitu 28.10.2011. Viitattu 1.11.2010.
- ↑ Henriksson 2010, s. 43.
- ↑ Henriksson 2010, s. 44.
- ↑ Henriksson 2010, s. 52.
- ↑ Henriksson 2010, s. 53.
- ↑ Henriksson 2010, s. 60.
- ↑ Henriksson 2010, s. 63.
- ↑ Henriksson 2010, s. 56-57.
- ↑ Henriksson 2010, s. 87.
- ↑ Henriksson 2010, s. 92.
- ↑ Henriksson 2010, s. 105.
- ↑ Kalervo Kärki: Sydämeni sävel - Toivo Kärki ja hänen musiikkinsa, s. 586,592,606,610,639,651 ym.. Tampere: Mediapinta, 2015. ISBN 978-952-235-888-2
- ↑ Kärki 2015, s. 715
- ↑ Henriksson 2010, s. =154-157.
- ↑ Henriksson 2010, s. 165 ja 173.
- ↑ Henriksson 2010, s. 179.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Rauno Lehtisen muistokirjoitus Helsingin Sanomissa
- Rauno Lehtinen Elonetissä.
- Rauno Lehtisen sävellystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
- Rauno Lehtisen sanoitustuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
| ||||||||||||||||||||||
