Lasse Mårtenson

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lasse Mårtenson
Lasse Mårtenson Helsingin Taiteiden yönä 2013.
Lasse Mårtenson Helsingin Taiteiden yönä 2013.
Henkilötiedot
Syntynyt24. syyskuuta 1934
Helsinki
Kuollut14. toukokuuta 2016 (81 vuotta)
Espoo
Kansalaisuus Suomi
Muusikko
Laulukielet suomi
Tyylilajit jazz, iskelmä, viihde[1]
Soittimet laulu, piano

Lars ”Lasse” Anders Fredrik Mårtenson (24. syyskuuta 1934 Helsinki14. toukokuuta 2016 Espoo[2][3]) oli suomenruotsalainen laulaja, teatterikapellimestari, säveltäjä ja näyttelijä.[4] Mårtensonin äidinkieli oli ruotsi, mutta hän levytti pääasiassa suomeksi.[5]

Mårtenson esiintyi 1950-luvulla pianistina, ja 1960-luvulla hänestä tuli yksi Suomen suosituimmista jazz- ja kevyen musiikin laulajista. Hänen tunnetuimpia laulujaan ovat muiden muassa ”Laiskotellen” (Suomen Euroviisu-edustaja vuonna 1964), ”Marraskuu”, ”Ken on hän”, ”Iltaisin”, ”Muistatko syyskuun”, ”Rikas mies jos oisin”, ”Hei hei Pussycat”, ”Kaikessa soi blues” ja ”Mä lähden stadiin” sekä erityisesti The Animals -cover ”Nousevan auringon talo”.lähde?

Mårtenson alkoi 1960-luvun lopulta lähtien keskittyä elokuva- ja televisiomusiikin säveltämiseen. Hänen elokuvasävellyksistään kuuluisin on Åke Lindmanin TV-sarjan Myrskyluodon Maija (Stormskärs Maja) musiikki, erityisesti sen teemasävelmä. Teoston tietojen mukaan "Myrskyluodon Maija" on kaikkien aikojen myydyin suomalainen nuottijulkaisu: noin 30 000 kappaletta.[6]

Mårtenson tuli tunnetuksi myös meren ja purjehduksen ystävänä. Jälkimmäisestä kertoo myös hänen vuonna 1988 julkaistu laulunsa ”Kaikki paitsi purjehdus on turhaa”.[4]

Hän on ollut naimisissa Siw Malmkvistin kanssa.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lasse Mårtensonin isä oli urkuri Elis Mårtenson. Lasse Mårtensonin ensimmäinen oma yhtye oli Lasse Mårtenson Trio, jossa hän lauloi ja soitti pianoa vuosina 1952–1960. Koulutukseltaan Mårtenson oli sähköttäjä ja mainospiirtäjä, ja uransa alkaessa Mårtenson työskenteli myös Stockmannin mainosgraafikkona, kunnes 1950-luvun lopulla musiikista tuli hänen pääammattinsa. Vuosina 1956–1963 hän toimi teatterikapellimestarina Lilla Teaternissa sekä Helsingin ja Turun ruotsalaisessa teatterissa.[4]

Hän suoritti asepalveluksen Riihimäen Viestirykmentissä.lähde?

Vuonna 1967 syntyi hengelliseen TV-messuun sävelletty musiikkiteos Voiko sen sanoa toisinkin.[7] Fredin esittämä Suomen vuoden 1967 Euroviisuedustuskappale ”Varjoon – suojaan” oli Mårtensonin sävellys[8]

1970-luvulla Mårtenson esitti musiikinopettaja lehtori Musaa MTV:n lasten sarjaohjelmassa Lehtori M.[9]

Vuonna 2006 julkaistiin suomalaisten nuorten muusikoiden tribuuttilevy Kaikki paitsi Mårtenson on turhaa. Levyn julkaisun ohella järjestettiin myös tribuuttikonsertti Helsingin juhlaviikoilla samana vuonna. Mårtenson ilmoitti, ettei hän hyväksy levyn eikä konsertin toteutustapaa. Hän kertoi haastattelussa, ettei hän syytä itse artisteja mutta että tuottajien tekemät sovitukset eivät kunnioita laulujen alkuperäisversioita.[10]

Vuonna 2011 Mårtenson julkaisi muistelmateoksen Vågspel, joka ilmestyi suomeksi nimellä Laiskotellen vuonna 2013.[4]

Mårtenson kuoli 81-vuotiaana toukokuussa 2016.[2]

Osallistumiset Suomen euroviisukarsintoihin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Kappale Rooli Sijoitus
karsinnassa
1963[11] Kaikessa soi blues esittäjä 2.
Marraskuu (es. Seija Lampila / Rauni Pekkala) säveltäjä 4.
1964 Laiskotellen esittäjä, säveltäjä 1.
1965[12] Iltaisin (es. Marjatta Leppänen) säveltäjä 1.[13]
Ge mig en grabb (es. Carola) säveltäjä Karsiutui
semifinaalissa
1966[14] Ken hän on? esittäjä, säveltäjä, sanoittaja 4.
Pieni sana (es. Danny) säveltäjä 8.
1967[15] Varjoon - suojaan (es. Fredi) säveltäjä 1.
Sua kutsun, Maarit (es. Danny) säveltäjä 2.
Revontuli (es. Laila Kinnunen) säveltäjä 6.
1971[16] Pilvilaulu esittäjä, säveltäjä, sanoittaja 6.
1973[17] Hän on mennyt vuorten taa (es. Lasse Mårtenson & Cay Karlsson) esittäjä, säveltäjä 8.
1974[18] Laulun kuulen (es. Lasse Mårtenson & Seija Simola) esittäjä, säveltäjä Semifinaalin 8.
1975[19] Fasten seatbelts (es. Mon-Ami) säveltäjä Karsiutui
semifinaalissa
1977[20] Kuusitoista hyvää vuotta esittäjä, säveltäjä, sanoittaja 7.

Studioalbumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lasse Mårtenson 1964 voitettuaan Suomen euroviisukarsinnat kappaleella ”Laiskotellen”.

Omaelämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mårtenson, Lasse: Vågspel: Såsom jag vill minnas. Nagu: Vrakplundrarförlaget, 2011. ISBN 978-952-92-9515-9.
  • Mårtenson, Lasse: Laiskotellen: Niin kuin minä haluan muistaa. Helsinki: Gummerus, 2013. ISBN 978-951-20-9358-8.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Yle.Teema
  2. a b Lasse Mårtenson on kuollut
  3. Edesmenneen Lasse Mårtensonin Kasper-poika: Isä nukkui rauhallisesti pois Iltalehti. Viitattu 14.5.2016.
  4. a b c d Helsingius, Barbara: Mårtenson, Lasse (1934–2016) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 16.5.2016. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  5. 23.9. Teeman Elävä arkisto: Lasse Mårtenson. (Säveltäjä, jonka suomenruotsalainen ääntämys ärsytti ja lumosi iskelmäyleisöä 1960-luvulla.) 18.4.2014. Yle. Viitattu 14.5.2016.
  6. Mårtenson, Lasse: Vågspel: Såsom jag vill minnas, s. 199–200. Nagu: Vrakplundrarförlaget, 2011. ISBN 978-952-92-9515-9.
  7. Virkkunen, Urpo (toim.): Kuka on kuka TV:ssä. Helsinki: Otava, 1970.
  8. Eurovision 1967 Finland: Fredi - "Varjoon-suojaan" eurovisionworld.com. Viitattu 4.4.2022.
  9. Lehtori M Elonetissä. Viitattu 28.10.2014.
  10. Koppinen, Mari: Lasse Mårtenson loukkaantui nimikkokonsertistaan. Helsingin Sanomat. 14.8.2006.
  11. Finnish Selection 1963 eurovisionworld.com. Viitattu 4.4.2022.
  12. Finnish Selection 1965 eurovisionworld.com. Viitattu 4.4.2022.
  13. Kappaletta ei kuitenkaan lähetetty Suomen edustuskappaleeksi
  14. Finnish Selection 1966 eurovisionworld.com. Viitattu 4.4.2022.
  15. Finnish Selection 1967 eurovisionworld.com. Viitattu 4.4.2022.
  16. Finnish Selection 1971: Lasse Mårtenson - "Pilvilaulu" eurovisionworld.com. Viitattu 4.4.2022.
  17. Finnish Selection 1973: Lasse Mårtenson & Cay Karlsson - "Hän on mennyt vuorten taa" eurovisionworld.com. Viitattu 4.4.2022.
  18. Finnish Selection 1974: Seija Simola & Lasse Mårtenson - "Laulun kuulen" eurovisionworld.com. Viitattu 4.4.2022.
  19. Finnish Selection 1975: Mon-Ami - "Fasten Seatbelts" eurovisionworld.com. Viitattu 4.4.2022.
  20. Finnish Selection 1977: Lasse Mårtenson - "Kuusitoista hyvää vuotta" eurovisionworld.com. Viitattu 4.4.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]