Eurovision laulukilpailu 1964

Eurovision laulukilpailu 1964
Päivämäärät
Päivämäärä(t)	21. maaliskuuta
Isäntä
Tapahtumapaikka	Kööpenhaminan Tivoli, Kööpenhamina, Tanska
Juontaja(t)	Lotta Wæever
Väliaikanumero	Ballet-Harlequinade
Osallistujat
Osallistujien määrä	16
Uudet maat	Portugali
Vetäytyvät maat	Ruotsi
Muuta
Ensimmäinen kerta kun laulukilpailu järjestettiin jossakin Pohjoismaassa.
Äänestys
Nolla pistettä saaneet	Jugoslavia Portugali Saksan liittotasavalta Sveitsi
Voittaja	Italia ”Non ho l’età”
Osallistujakartta
Maat, jotka osallistuivat vuonna 1964   Maat, jotka eivät osallistuneet vuonna 1964
Eurovision laulukilpailu · Teemasivu
◄ 1963  1965 ►
Infobox OK

Eurovision laulukilpailu 1964 järjestettiin ensimmäisen kerran Pohjoismaissa. Paikkana oli Tanskassa Kööpenhaminassa Kööpenhaminan Tivoli, 21. maaliskuuta 1964. Edellisvuoden moderneista studioviisuista oli siirrytty taas takaisin perinteiseen televisioitavaan konserttitilaisuuteen. Kilpailujen juontajana toimi Lotte Wæver. Portugali osallistui Eurovision laulukilpailuun ensimmäistä kertaa. Valtion sotilasdiktatuurinen hallinto aiheutti poliittisia ongelmia, ja illan aikana viisulavalle yritti tunkea mielenosoittaja kantaen kylttiä, jossa vastustettiin Espanjan ja Portugalin diktaattoreita Francoa ja Salazaria. Osallistujamaista Portugalin ja Espanjan lisäksi Jugoslavia oli (kommunisti)diktatuuri. Ruotsissa oli ollut koko kevään ajan taiteilijalakko, eikä maa siksi osallistunut kilpailuun. Ison-Britannian kappale, Matt Monron esittämä ”I Love the Little Things”, jäi jälleen kerran toiseksi, mutta ensimmäisen voittonsa maa sentään sai jo kolmea vuotta myöhemmin.

Äänestysjärjestelmää muutettiin taas, ja se oli käytössä vuoteen 1966 asti. Kunkin maan tuomarit antoivat pisteitä kolmelle parhaalle sävelmälle (pisteet 5, 3 ja 1), mutta tarvittaessa pisteet sai keskittää kahdelle (pisteet 6 ja 3) tai yhdelle (9 pistettä) kappaleelle. Jälkimmäisenä mainittua tapaa ei käytetty kertaakaan ja ensimmäistäkin vain kerran, Belgia vuonna 1965.

Kilpailun voitti ylivoimaisesti Italian sävelmä ”Non ho l’età”, jonka esitti tuolloin vasta 16-vuotias Gigliola Cinquetti. Laulusta tuli suosittu iskelmäklassikko ympäri Eurooppaa ja Cinquetista tunnetuimpia italialaisia iskelmälaulajia. Kilpailujen toinen kansainvälisesti tunnettu artisti oli Itävallan Udo Jürgens, joka aloitti kolme vuotta kestäneen euroviisu-uransa. Voiton kilpailussa hän saavutti kaksi vuotta myöhemmin Luxemburgissa laululla ”Merci, cherie”.

Kilpailusta ei ole jäljellä enää juuri elävää kuvaa, sillä kilpailun kuvanauha tuhoutui Tanskan tv-arkiston tulipalossa 1970-luvulla.

Suomen edustaja

Suomea edusti Lasse Mårtensonin esittämä ja säveltämä nuorekas iskelmä ”Laiskotellen”, joka herätti huomiota big band -sovituksella. Laulun loppupuolella Lasse esitti muutaman säkeen englanniksi, mikä ei ollut kuitenkaan sääntöjen vastaista. Kapellimestarina toimi George de Godzinsky.

Osallistujat

Sija	Numero	Maa	Artisti(t)	Kappale	Pisteet
4.	01	Luxemburg	Hugues Aufray	"Dès que le printemps revient"	14
10.	02	Alankomaat	Anneke Grönloh	"Jij bent mijn leven"	2
8.	03	Norja	Arne Bendiksen	"Spiral"	6
9.	04	Tanska	Bjørn Tidmand	"Sangen om dig"	4
7.	05	Suomi	Lasse Mårtenson	"Laiskotellen"	9
6.	06	Itävalta	Udo Jürgens	"Warum nur, warum?"	11
4.	07	Ranska	Rachel	"Le chant de Mallory"	14
2.	08	Iso-Britannia	Matt Monro	"I Love the Little Things"	17
13.	09	Saksan liittotasavalta	Nora Nova	"Man gewöhnt sich so schnell an das Schöne"	0
3.	10	Monaco	Romuald	"Où sont-elles passées"	15
13.	11	Portugali	António Calvário	"Oração"	0
1.	12	Italia	Gigliola Cinquetti	"Non ho l'età"	49
13.	13	Jugoslavia	Sabahudin Kurt	"Život je sklopio krug"	0
13.	14	Sveitsi	Anita Traversi	"I miei pensieri"	0
10.	15	Belgia	Robert Cogoi	"Près de ma rivière"	2
12.	16	Espanja	Los TNT	"Caracola"	1

Kapellimestarit

Jokainen maa valitsi oman kapellimestarin johtamaan maansa kilpailukappale, paitsi Portugali, jonka delegaatiota avusti isäntämaan ylikapellimestari Kai Mortensen.

• Luxemburg - Jacques Denjean
• Alankomaat - Dolf van der Linden
• Norja - Karsten Andersen
• Tanska - Kai Mortensen
• Suomi - George de Godzinsky
• Itävalta - Johannes Fehring
• Ranska - Franck Pourcel
• Iso-Britannia - Harry Rabinowitz
• Saksa - Willy Berking
• Monaco - Michel Colombier
• Portugali - Kai Mortensen
• Italia - Gianfranco Monaldi
• Jugoslavia - Radivoj Spasić
•  Sveitsi - Fernando Paggi
• Belgia - Henri Segers
• Espanja - Rafael de Ibarbia Serra

Pistetaulukko

Jokaisen maan tuomariston suositeltiin antavan pisteet 5, 3 ja 1 kolmelle parhaaksi katsomalleen laululle. Tarvittaessa pisteet sai jakaa myös vain kahden laulun kesken, jolloin jaettiin pisteet 6 ja 3. Sallittua oli myös antaa kaikki 9 pistettä yhdelle ainoalle laululle, mutta näin ei kuitenkaan tapahtunut.

	LU	NL	NO	DK	FI	AT	FR	UK	DE	MC	PT	IT	YU	CH	BE	ES
Luxemburg							1			3		5
Alankomaat	3							1				5
Norja				1	3			5
Tanska		1	5		3
Suomi			1					3				5
Itävalta							3	1				5
Ranska	3							1		5
Iso-Britannia		1			3							5
Saksa	5							1				3
Monaco							5					3			1
Portugali							3					5			1
Italia	3					5										1
Jugoslavia							1			3		5
Sveitsi								5		1		3
Belgia						1				3		5
Espanja				3		5	1
Yhteensä	14	2	6	4	9	11	14	17	0	15	0	49	0	0	2	1

Lähteet

Eurovision laulukilpailu

Maat

Kilpailut vuosittain

1956 · 1957 · 1958 · 1959 · 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 · 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 · 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 · 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 · 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009 · 2010 · 2011 · 2012 · 2013 · 2014 · 2015 · 2016 · 2017 · 2018 · 2019 · 2020

Isäntäkaupungit