Saksa Eurovision laulukilpailussa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Saksa
Paikallinen TV-asema NDR
Toiminut isäntämaana 1957, 1983, 2011
Esiintymiset
Esiintymiskerrat 66
Ensiesiintyminen 1956
Paras sijoitus 1. (1982, 2010)
Huonoin sijoitus 26. (2015, 2016, 2023)
Paras pistemäärä 340 (2018)
Huonoin pistemäärä 0
Viimeinen sija 9 (1964, 1965, 1974, 1995, 2005, 2015, 2016, 2022, 2023)
Ilman pisteitä 3 (1964, 1965, 2015)
Saksa voitti kilpailun toisen kerran vuonna 2010 Lena Meyer-Landrutin esittämällä kappaleella Satellite.

Saksa on osallistunut vuotta 1996 lukuun ottamatta jokaiseen Eurovision laulukilpailuun vuoden 1956 ensimmäisestä kilpailusta lähtien, useammin kuin mikään muu maa. Saksa oli jakautunut vuodesta 1945 vuoteen 1990, jolloin vain Länsi-Saksa osallistui kilpailuun. Itä-Saksa ei koskaan osallistunut kilpailuun, sillä Neuvostoliitto oli kylmän sodan aikana kieltänyt itäblokin mailta Euroopan yleisradiounionin jäsenyyden.[1] Vuonna 1996 järjestettiin erillinen karsintavaihe, jossa oli mukana 29 maata. 22 parasta meni jatkoon ja Saksa oli sijalla 24.

Kielisäännön vapautumisen jälkeen kappaleet on laulettu pääosin englanniksi. Saksan kieltä on käytetty viimeksi vuonna 2007. Saksan kappaleet on laulettu osittain turkin kielellä vuosina 1999 ja 2004.

Vaikka Saksan menestys euroviisuissa on ollut vaihtelevaa, on euroviisuinnostus ollut Saksassa perinteisesti suurta. Euroviisujen semifinaalit näyttää paikallisradioyhtiö NDR ja finaalin ARD.

Saksa kilpailun voittajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksa voitti ensimmäisen kerran vuonna 1982 teini-ikäisen Nicolen esittämällä kappaleella Ein bißchen Frieden. Laulun oli kirjoittanut Ralph Siegel. Nicole sai yhteensä 161 pistettä. Eroa seuraavana tulleeseen Israeliin kertyi 61 pistettä. Laulusta tuli Saksassa valtava hitti ja se pysyi muun muassa singlelistan kymmenen parhaan joukossa 16 viikkoa. Ralph Siegel on sen jälkeen kirjoittanut useita Saksan euroviisuja.

Vuonna 2010 Saksa sai toisen viisuvoiton 28 vuoden tauon jälkeen Lena Meyer-Landrutin esittämällä kappaleella Satellite.

Äänestys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1998 puhelinäänestykseen siirtymisen jälkeen Saksa on perinteisesti antanut korkeita pisteitä Turkin edustajille. Saksassa asuu suuri turkkilainen vähemmistö. Turkki on useina vuosina saanut jopa yli puolet pisteistään Saksalta.

Kappaleet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huom! Vuosien 1956–1974 pisteet eivät ole vertailukelpoisia vuodesta 1974 eteenpäin olevien pisteiden kanssa erilaisten pisteytysjärjestelmien vuoksi.

Vuosien 1975–2015 pisteet eivät ole vertailukelpoisia vuodesta 2016 eteenpäin olevien pisteiden kanssa erilaisen pisteytysjärjestelmän vuoksi.

Vanha pistejärjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Artisti Kappale Sijoitus Pisteet Pisteytysjärjestelmä Lisätietoja
1956 Walter Andreas Schwarz Im Wartesaal zum großen Glück -*   Kullakin televisioyhtiöllä oli kaksi tuomaria kilpailupaikalla. Äänestystapa on tuntematon.
  Freddy Quinn So geht das jede Nacht -*   Kullakin televisioyhtiöllä oli kaksi tuomaria kilpailupaikalla. Äänestystapa on tuntematon.
1957 Margot Hielscher Telefon, Telefon 4 / 10 8 Kunkin televisioyhtiön tuomaristossa oli 10 jäsentä. Jokainen antoi 1 pisteen parhaimmaksi katsomalleen laululle.
1958 Margot Hielscher Für zwei Groschen Musik 7 / 10 5 Sama kuin vuonna 1957.
1959 Alice & Ellen Kessler Heute abend wollen wir tanzen geh’n 8 / 11 5 Sama kuin vuosina 1957 ja 1958.
1960 Wyn Hoop Bonne nuit, ma Chérie 4 / 13 11 Sama kuin vuosina 1957, 1958 ja 1959.
1961 Lale Andersen Einmal sehen wir uns wieder 13 / 16 3 Sama kuin vuosina 1957, 1958, 1959 ja 1960.
1962 Conny Froboess Zwei kleine Italiener 6 / 16 9 Kullakin televisioyhtiöllä käytössään pisteet 3-2-1 kolmelle parhaimmaksi katsomalleen laululle.
1963 Heidi Brühl Marcel 9 / 16 5 Kunkin televisioyhtiön tuomaristolla oli käytössään pisteet 5-4-3-2-1.
1964 Nora Nova Man gewöhnt sich so schnell an das Schöne 13 / 16 0 10-henkisten tuomaristojen käytössä olivat pisteet 5-3-1. Jaettu viimeinen sija
1965 Ulla Wiesner Paradies, wo bist Du? 15 / 18 0 Sama kuin vuonna 1964. Jaettu viimeinen sija
1966 Margot Eskens Die Zeiger der Uhr 10 / 18 7 Sama kuin vuosina 1964 ja 1965.
1967 Inge Brück Anouschka 8 / 17 7 Kullakin televisioyhtiöllä käytössään vapaavalintaisesti 10 pistettä. Tästä vuodesta alkaen tuomaristoissa piti olla puolet alle ja puolet yli 30-vuotiaita.
1968 Wencke Myhre Ein Hoch der Liebe 6 / 17 11 Sama kuin vuonna 1967.
1969 Siw Malmkvist Primaballerina 9 / 16 8 Sama kuin vuosina 1967 ja 1968.
1970 Katja Ebstein Wunder gibt es immer wieder 3 / 12 12 Sama kuin vuosina 1957, 1958, 1959, 1960 ja 1961.
1971 Katja Ebstein Diese Welt 3 / 18 100 Kunkin televisioyhtiön kahden tuomarin oli annettava jokaiselle laululle pisteitä arvosteluasteikolla 5-1.
1972 Mary Roos Nur die Liebe läßt uns leben 3 / 18 107 Sama kuin vuonna 1971.
1973 Gitte Junger Tag 8 / 17 85 Sama kuin vuosina 1971 ja 1972.
1974 Cindy & Bert Die Sommermelodie 14 / 17 3 Kullakin televisioyhtiöllä oli käytössään yhteensä 10 pistettä. Minimi oli 1, maksimi 5. Jaettu viimeinen sija

Nykyinen pistejärjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1975 kehitettiin uusi äänestyskäytäntö. Jokaisesta osallistujavaltiosta annetaan ääniä 10 parhaimmalle esitykselle. Parhaalle esitykselle annetaan 12 pistettä, toiselle 10 pistettä ja seuraaville pisteet 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2 ja 1.

Vuosi Artisti Kappale Sijoitus Pisteet Lisätietoja
1975 Joy Fleming Ein Lied kann eine Brücke sein 17 / 19 15
1976 Les Humphries Singers Sing Sang Song 15 / 18 12
1977 Silver Convention Telegram 8 / 18 55
1978 Ireen Sheer Feuer 6 / 20 84
1979 Dschinghis Khan Dschinghis Khan 4 / 19 86
1980 Katja Ebstein Theater 2 / 19 128
1981 Lena Valaitis Johnny Blue 2 / 20 132
1982 Nicole Ein bißchen Frieden 1 / 18 161 Voittaja
1983 Hoffmann & Hoffmann Rücksicht 5 / 20 94
1984 Mary Roos Aufrecht geh’n 13 / 19 34
1985 Wind Für alle 2 / 19 105
1986 Ingrid Peters Über die Brücke geh’n 8 / 20 62
1987 Wind Laß die Sonne in Dein Herz 2 / 22 141
1988 Maxi & Chris Garden Lied für einen Freund 14 / 21 48
1989 Nino de Angelo Flieger 14 / 22 46
1990 Chris Kempers & Daniel Kovac Frei zu leben 9 / 22 60
1991 Atlantis 2000 Dieser Traum darf niemals sterben 18 / 22 10 Ensimmäinen kilpailu yhdistyneen Saksan aikana
1992 Wind Träume sind für alle da 16 / 23 27
1993 Münchener Freiheit Viel zu weit 18 / 25 18
1994 Mekado Wir geben ’ne Party 3 / 25 128
1995 Stone & Stone Verliebt in Dich 23 / 23 1 Viimeinen sija
1996 Leon Planet of Blue X X Ei läpäissyt Euroviisujen esikarsintaa
1997 Bianca Shomburg Zeit 18 / 25 22
1998 Guildo Horn Guildo hat Euch lieb! 7 / 25 86
1999 Sürpriz Reise nach Jerusalem – Küdüs’e seyahat 3 / 23 140
2000 Stefan Raab Wadde hadde dudde da? 5 / 24 96
2001 Michelle Wer Liebe lebt 8 / 23 66
2002 Corinna May I Can’t Live Without Music 21 / 24 17
2003 Lou Let’s Get Happy 12 / 26 53

Kaksivaiheinen loppukilpailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2003 EBU:ssa päätettiin muuttaa laulukilpailun rakennetta. Semifinaali ja finaali käytiin kahtena eri päivänä ja laulukilpailuun voi osallistua korkeintaan 40 valtiota. Kansainvälisessä finaalissa suora finaalipaikka on edellisenä vuonna 10 parhaiten menestyneellä valtiolla sekä suurimmilla laulukilpailun rahoittajamailla Saksalla, Ranskalla, Espanjalla ja Isolla-Britannialla. Ne valtiot, jotka eivät päässeet suoraan finaaliin, kilpailevat finaalipaikasta semifinaalissa. 10 parhaiten menestynyttä valtiota semifinaalissa pääsevät finaaliin.

Vuosi Esittäjä Laulu Finaali Lisätietoja
Sijoitus Pisteet
2004 Max Can’t Wait Until Tonight 8 / 24 93
2005 Gracia Run & Hide 24 / 24 4 Viimeinen sija
2006 Texas Lightning No No Never 15 / 24 36
2007 Roger Cicero Frauen regier’n die Welt 19 / 24 49

Kaksi semifinaalia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2008 päätettiin ottaa käyttöön kahden semifinaalin järjestelmä, jossa suurimmat rahoittajamaat ja edellisen vuoden voittaja ovat automaattisesti finaalissa. Kaikki muut valtiot kilpailevat finaalipaikasta kahdessa semifinaalissa, joista jatkoon pääsee yhteensä 20 maata. Vuosina 2004–2010 Espanja, Iso-Britannia, Ranska ja Saksa pääsivät automaattisesti finaaliin. Italia palasi kisoihin vuonna 2011 ja isona rahoittajamaana on automaattisesti finaalissa.[2]

Vuosi Esittäjä Laulu Finaali Lisätietoja
Sijoitus Pisteet
2008 No Angels Disappear 23 / 25 14 Jaettu viimeinen sija
2009 Alex Swings Oscar Sings Miss Kiss Kiss Bang 20 / 25 35
2010 Lena Meyer-Landrut Satellite 1 / 25 246 Voittaja
2011 Lena Meyer-Landrut Taken by a Stranger 10 / 25 107
2012 Roman Lob Standing Still 8 / 26 110
2013 Cascada Glorious 21 / 26 18
2014 Elaiza Is it Right 18 / 26 39
2015 Ann Sophie Black Smoke 27 / 27 0 Jaettu viimeinen sija.

Uusi pisteidenlaskujärjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 otettiin käyttöön uusi pisteidenlaskujärjestelmä, jolla halutaan pitää jännitys loppuun asti. Ennen vuotta 2016 voittaja saattoi selvitä jo hyvin varhaisessa vaiheessa pisteidenlaskua. Tämän ja usein moititun pisteiden vääristymisen takia haluttiin antaa molemmille äänestysryhmille täysin oma valta, joten pisteet jaettiin. Uudessa systeemissä jokaisen osallistujamaan raadit antavat pisteet 1-8, 10 ja 12. Sen jälkeen puhelinäänet julistetaan könttäsummina. Näin ollen voittaja selviää vasta kun eniten puhelinääniä saanut maa saa pisteet.

Vuosi Esittäjä Laulu Finaali Lisätietoja
Sijoitus Pisteet
2016 Jamie-Lee Kriewitz Ghost 26 / 26 11 Viimeinen sija
2017 Levina Perfect Life 25 / 26 6
2018 Michael Schulte You Let Me Walk Alone 4 / 26 340
2019 S!sters Sister 25 / 26 24
2020 Ben Dolic Violent Thing Euroviisut peruttiin koronaviruspandemian vuoksi.
2021 Jendrik Sigwart I Don’t Feel Hate 25 / 26 3
2022 Malik Harris Rockstars 25 / 25 6 Viimeinen sija
2023 Lord of the Lost Blood & Glitter 26 / 26 18 Viimeinen sija
2024 Isaak Always on the Run

-*=Tiedossa vain voittaja.

Kapellimestarit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 1956–1998 Eurovision laulukilpailussa lauluja säesti suuri viihdeorkesteri jousineen, puhaltimineen ja komppiryhmineen. Jokainen maa lähetti kilpailuun oman kapellimestarin, joka vastasi laulun sovituksesta ison orkesterin säestämänä.[3] Saksan kappaleet esitettiin ilman orkesterisäestystä vuosina 1989, 1997 ja 1998. Vuonna 1998 nähtiin kuitenkin kappaleen säveltäjän Stefan Raabin kumarrus ennen Saksan kilpailukappaletta.

Saksan kapellimestarit
1956–1995
Vuosi Nimi
1956 Fernando Paggi
(kilpailun sveitsiläinen
pääkapellimestari)
1957 Willy Berking
1958 Dolf van der Linden
(kilpailun hollantilainen
pääkapellimestari)
1959 Franck Pourcel
(kilpailun ranskalainen
pääkapellimestari)
1960 Franz Josef Breuer
1961 Franck Pourcel
(kilpailun ranskalainen
pääkapellimestari)
1962 Rolf-Hans Müller
1963 Willy Berking
1964
1965 Alfred Hause
1966 Willy Berking
1967 Hans Blum
1968 Horst Jankowski
1969 Hans Blum
1970 Christian Bruhn
1971 Dieter Zimmermann
1972 Paul Kuhn
1973 Günther-Eric Thöner
1974 Werner Scharfenberger
1975 Rainer Pietsch
1976 Les Humphries
1977 Ronnie Hazlehurst
(kilpailun brittiläinen
pääkapellimestari)
1978 Jean Frankfurter
1979 Norbert Daum
1980 Wolfgang Rödelberger
1981
1982 Norbert Daum
1983 Dieter Reith
1984 Pierre Cao
(kilpailun luxemburgilainen
pääkapellimestari)
1985 Rainer Pietsch
1986 Hans Blum
1987 László Bencker
1988 Michael Thatcher
1990 Rainer Pietsch
1991 Hermann Weindorf
1992 Norbert Daum
1993
1994
1995 Hermann Weindorf

[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]