Siirry sisältöön

Eurovision laulukilpailu 1956

Wikipediasta
Eurovision laulukilpailu 1956
Päivämäärät
Päivämäärä(t) 24. toukokuuta 1956
Isäntä
Tapahtumapaikka Teatro Kursaal, LuganoSveitsi
Juontaja(t) Lohengrin Filipello
Isäntämaan toimittaja SRG SSR
Väliaikanumero Les Joyeux Rossignols
Osallistujat
Osallistujien määrä 7 osallistujamaata, joista kukin esitti kaksi laulua
Uudet maat  Alankomaat
 Belgia
 Italia
 Luxemburg
 Ranska
 Saksa
 Sveitsi
Äänestys-
järjestelmä
Kussakin maassa kaksi tuomaria, jotka antoivat kullekin laululle 1–10 pistettä.
Äänestys
Voittaja  Sveitsi
Refrain
Nolla pistettä saaneet
Osallistujakartta
  Maat, jotka osallistuivat vuonna 1956
Muuta
  1. Laulukilpailu oli historian ensimmäinen
  2. Kilpailussa julistettiin ainoastaan voittaja (ei pisteitä tai muita sijoituksia)
Eurovision laulukilpailu · Teemasivu

Eurovision laulukilpailu 1956 järjestettiin torstaina 24. toukokuuta 1956 pienikokoisessa Teatro Kursaalissa Luganossa Sveitsissä.[1] Laulukilpailu oli historiansa ensimmäinen. Euroopan yleisradiounioni oli suunnitellut jonkinlaista ohjelmamuotoa jäsenmaidensa välille, ja Italian San Remon festivaalien inspiroimana päätettiin järjestää iskelmälaulukilpailut.[2] Kilpailun juonsi Lohengrin Filipello.[3]

Koska kilpailun lopputuloksia ei koskaan julkistettu, heräsi epäilyksiä siitä, että tulokset oli mahdollisesti väärennetty. Epäilyksiä lisäsi se, että kaksi sveitsiläistuomaria äänesti luxemburgilaisten puolesta.[4]

Kilpailuun osallistui seitsemän maata, jotka olivat Sveitsi, Luxemburg, Alankomaat, Belgia, Saksan liittotasavalta, Italia ja Ranska. Myös Tanskan ja Ison-Britannian oli tarkoitus osallistua, mutta niiden ilmoittautuminen myöhästyi. Sen vuoksi ne jäivät pois kilpailusta, mutta näyttivät kuitenkin finaalin televisiossa.[1]

Voittajaksi selviytyi Sveitsin edustaja Lys Assia laulullaan ”Refrain”.[5] Vain voittaja julistettiin, muiden maiden tuloksia (sijoituksia ja pisteitä) ei julkaistu. Finaalista on olemassa äänite,[1] mutta niukasti kuvamateriaalia. Vain voittajan esityksestä on olemassa kuvanauha.[2] Voiton selvittyä Assia esitti laulunsa uudelleen, ja se tapa on jäänyt elämään Eurovision laulukilpailuun. Sveitsin kahdesta kappaleesta ”Das Alte Karussell” laulettiin saksaksi ja ”Refrain” ranskaksi. Muiden maiden molemmat kappaleet laulettiin samalla kielellä. Tämän vuoden laulukilpailu on vuoden 1958 lisäksi jäänyt ainoaksi vuodeksi, jolloin yhtään kappaletta ei laulettu englanniksi.[2]

Jokaisella maalla oli kaksi laulua, joiden valitsemiseksi osallistujamaissa oli järjestetty televisioidut karsinnat ennen finaalia.[1] Myöhemmin Eurovision laulukilpailuissa ei ole saanut osallistua useammalla kappaleella samana vuonna.[1] Äänestys oli laulukilpailun historian ainoan kerran salainen. Jokainen maa oli lähettänyt paikan päälle kaksi tuomaria arvioimaan laulut, mutta voittajan valintatavasta ei ole tietoa.[1] Luxemburgia edusti kaksi sveitsiläistuomaria.[1]

Osa ensimmäisen kilpailun säännöistä on edelleen käytössä, mutta muutoksiakin on vuosien varrella tapahtunut paljon. Vuonna 1956 kilpailukappaleet tuli esittää sekä laulun että säestyksen osalta suorana eikä nauhalta.[6] Esiintyjämäärää ei ollut rajoitettu eikä myöskään kappaleen kestoa.[6] Laulut voitiin periaatteessa esittää millä kielellä tahansa, mutta yleisesti oli pidetty selvänä, että laulut esitetään jollain maan virallisista kielistä.[6] Viralliseksi sääntö tuli vasta vuonna 1966, jolloin Ruotsi oli laulanut edellisen vuoden kappaleensa englanniksi, sääntö oli voimassa vuoteen 1972 asti ja uudelleen vuosina 1977–1998. Maiden omiin karsintoihin sai lähettää vain ennen julkaisemattomia, esittämättömiä ja levyttämättömiä kappaleita, joista jokainen maa valitsi edustajansa parhaaksi katsomallaan tavalla.[6]

Esiintyjät ja tulokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nro Maa Artisti(t) Kappale Suomennos
01 Alankomaat Alankomaat Jetty Paerl ”De vogels van Holland” ”Hollannin linnut”
02 Sveitsi Sveitsi Lys Assia ”Das alte Karussell” ”Vanha karuselli”
03 Belgia Belgia Fud Leclerc ”Messieurs les noyés de la Seine” ”Seinen hukkuneet herran”
04 Saksa Saksa Walter Andreas Schwarz ”Im Wartesaal zum großen Glück” ”Suuressa onnen odotushuoneessa”
05 Ranska Ranska Mathé Altéry ”Le temps perdu” ”Kadonnut aika”
06 Luxemburg Luxemburg Michèle Arnaud ”Ne crois pas” ”Älä usko”
07 Italia Italia Franca Raimondi ”Aprite le finestre” ”Avatkaa ikkunat”
08 Alankomaat Alankomaat Corry Brokken ”Voorgoed voorbij” ”Ohi lopullisesti”
09 Sveitsi Sveitsi Lys Assia Refrain ”Kertosäe”
10 Belgia Belgia Mony Marc ”Le plus beau jour de ma vie” ”Elämäni kaunein päivä”
11 Saksa Saksa Freddy Quinn ”So geht das jede Nacht” ”Näin se menee joka ilta”
12 Ranska Ranska Dany Dauberson ”Il est là” ”Se on siellä”
13 Luxemburg Luxemburg Michèle Arnaud ”Les amants de minuit” ”Keskiyön rakastavaiset”
14 Italia Italia Tonina Torrielli ”Amami se vuoi” ”Rakasta minua, jos haluat”

Sveitsi julistettiin voittajaksi, mutta muiden laulujen sijoituksia ja pisteitä ei julkistettu.[7]

Kapellimestarit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodesta 1956 vuoteen 1998 kilpailussa musiikin soitti orkesteri, jota johtamaan jokainen maa valitsi oman kapellimestarin. 1956 jokaisen maan molemmat esitykset johti sama kapellimestari. Ylikapellimestari Fernando Paggi johti isäntämaa Sveitsin lisäksi Alankomaiden ja Saksan molemmat esitykset. Belgialla, Ranskalla, Luxemburgilla ja Italialla oli oma kapellimestari mukana.

  • John Kennedy O’Connor: Euroviisut - virallinen historia. Ajatus Kirjat 2006. ISBN 978-951-20-7007-7
  • Anna Muurinen: Euroviisut - Kisastudion käsikirja. Nemo 2007.
  1. a b c d e f g O’Connor 2006, s. 8.
  2. a b c Muurinen 2007, s. 8.
  3. Muistathan: Eurovision laulukilpailu 1956 viisukuppila.fi. Viitattu 31.10.2017. (suomeksi)
  4. Euroviisut kautta aikojen, s. 12. Suomentanut Anja Lindqvist. Orage AS, 2019. ISBN 978-82-8343-531-3
  5. 1956 Lugano Events. Eurovision.tv. Viitattu 27.9.2018. (englanniksi)
  6. a b c d O’Connor 2006, s. 9.
  7. Kappale- ja esiintyjäluettelon lähde: O’Connor 2006

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]