Naapurivisa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Naapurivisan osallistujia vuonna 1966: Erkki Holvikivi (vas.), Timo T. Kaukonen, virolainen kysymysten laatija toimittaja Vello Kallaste, Esko Kivikoski ja Keijo Virtamo.

Naapurivisa (vir. Sõprusvõistlus) oli vuosina 1966–1970 televisiossa esitetty Viron SNT:n ja Suomen joukkueiden välinen tietokilpailumaaottelu. Ohjelma oli Suomen Mainos-TV:n ja Eesti TV:n yhteistuotanto. Kilpailu pidettiin vuosittain kaksiosaisena ja osat nauhoitettiin sekä Helsingissä että Tallinnassa. Voittajajoukkue ratkaistiin kahden kilpailun yhteistuloksen perusteella. Ensimmäinen ohjelma nauhoitettiin Helsingissä 18. syyskuuta 1966.

Kummastakin maasta kilpailuun osallistui kolmihenkinen joukkue. Suomea edustivat alkuun tunnettu tietokilpailija Esko Kivikoski[1], historianopettaja Erkki Holvikivi ja tietosanakirjatoimittaja Keijo Virtamo. Holvikiven tilalle tuli toisella tuotantokaudella Väinö Sutinen. Eestiä edustivat aluksi toimittajat Hardi Tiidus ja Valdo Pant sekä teatterimies Voldemar Panso. Panson tilalle tuli toisella kerralla urheilutoimittaja Toomas Uba ja Pantin tilalle vuonna 1968 Tõnis Laisaar. Varsinkin Tiidus nousi Suomessakin tunnetuksi tv-kasvoksi Naapurivisan ansiosta. Visan tuomareina toimivat suomalainen kielitieteilijä Lauri Posti ja hänen virolainen kollegansa Paul Ariste. Lisäksi ohjelmassa oli musiikkivieraita kummastakin maasta. Kilpailun palkintona oli taiteilija Tapio Vilpposen veistos Miettivät veljet.

Naapurivisa lopetettiin viiden tuotantokauden jälkeen vuonna 1970, koska Neuvostoliiton johto ei halunnut virolaisten ja suomalaisten suhteiden muodostuvan liian tiiviiksi. Viron itsenäistymisen jälkeen Mainos-TV ja Eesti Reklaami-TV järjestivä vuonna 1993 vielä yhden kaksiosaisen kilpailun, joka kuvattiin Tallinnassa. Suomea edustivat historiantutkija Kalervo Hovi, matkailukonsultti Pekka Nieminen ja toimittaja Sakari Nupponen, Viroa alkuperäisen ohjelman Tõnis Laisaar sekä Aare Sirel ja Tiit Kuningas.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Timo Nikunen: Veljeskansojen tietoniekat kilpasilla, Helsingin Sanomat 18.9.2016, s. C 29.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Esko Kivikoski Estofilia. 2018. Tallinna: Suomen suurlähetystö. Viitattu 17.5.2018. (viroksi) (suomeksi)