Timo T. Kaukonen
Timo Taavetti Kaukonen (15. toukokuuta 1933 Helsinki – 5. tammikuuta 1996 Kuopio[1]) oli suomalainen yrittäjä ja kirjailija, joka oli tunnettu television tietokilpailuohjelmien juontajana, Suomen ravintola-alan kehittäjänä ja venäläisen ravintolakulttuurin luojana Suomessa.[2][3]
Kaukonen valmistui ylioppilaaksi Helsingin normaalilyseosta vuonna 1952.[2] Professori Alanen suositteli Kaukoselle historian opintoja Helsingin yliopistossa, koska häntä kiinnostivat historia ja venäläiset klassikot.[2] Kaukonen opiskeli yliopistossa vuoden verran, mutta elinkeinoelämä kutsui puoleensa.[2]
Kaukonen valmistui merkonomiksi Suomen Liikemiesten Kauppaopistosta vuonna 1955 ja diplomimerkonomiksi parhain arvosanoin vuonna 1956.[2] Kaukonen opiskeli ekonomin tutkintoa Helsingin kauppakorkeakoulussa, mutta jätti tutkinnon suorittamatta viimeisillä metreillä.[2]
Kaukonen osallistui Kirsti Rautiaisen juontamaan Tupla tai Kuitti -televisio-ohjelmaan, josta Kaukonen voitti pääpalkinnon 1960-luvun alkupuolella.[2] Kaukonen juonsi Tauno Rautiaisen 1940-luvulla aloittamia Yleisradion Ota tai jätä -visailuja vuodesta 1963 viiden vuoden ajan.[2] Kaukonen oli myös luomassa suomalais-virolaista Naapurivisaa ja oli sen ensimmäisen lähetyksen juontaja vuonna 1966.[4][5] Naapurivisa teki paluun Viron HUNT-sotaharjoituksissa vuonna 2020.[6] Hän juonsi myös Kaikki yhtä vastaan -visailua ja esiintyi pienissä rooleissa elokuvissa Millipilleri (1966) ja Pähkähullu Suomi (1967).[7] Kaukonen voitti Esko Kivikosken kanssa Pohjoismaiden mestaruuden tietovisailussa Tukholmassa vuonna 1964.[2]
Hän toimi elokuvaohjaaja Spede Pasasen Spede-Yhtiöiden taloudenhoitajana.[8] Kaukonen toimi General Motorsin tilintarkastajana.[2]
Kaukonen erikoistui venäläisiin ruokaravintoloihin ja slaavilaiseen kulttuuriin.[9] Hän loi venäläisen ravintolakulttuurin Suomeen ja hänen osaaminen ravintola-alalla oli aikaansa edellä.[2] Kaukonen teki kahdenkymmenen vuoden uran hänen perustamien ravintoloiden parissa.[2]
Hän perusti Helsinkiin kolme venäläisravintolaa: Troikka (Caloniuksenkatu 3), Kasakka (Meritullinkatu 13) ja Saslik (Neitsytpolku 3).[9] Troikan hän perusti vuonna 1968, ja Kasakka perustettiin vuonna 1969.[9] Troikasta tuli suosittu ravintola venäläisten keskuudessa, koska ravintola tarjosi karhunlihaa.[10] Karhunliha oli alusta alkaen myös Saslikin ruokalistalla.[11] Saslik ostaa karhunlihan Itä-Suomesta.[12] Kasakan myöhempi ravintoloitsija Teemu Lehto totesi, että Kasakka on ravintola, jota ei voi rahalla tehdä.[13] Viisi tähteä -lehti valitsi Kasakan Suomen parhaimmaksi venäläisravintolaksi.[13] Kaukosen omistamat venäläisravintolat tulivat tunnetuiksi slaavilaisista esineistä, laulavista kasakoista ja hyvästä karhunlihasta.[14] Kaukosen luomat konseptit kestivät aikaa.[15] Troikka säilyi tyyliltään muuttumattomana Kaukosen aikojen jälkeen.[15][10] Kaukonen omisti ravintolat 1990-luvun alkuun asti.[2] Ravintolat myytiin uusille omistajille.[2]
Kasakka lopetti toimintansa vuoden 2015 alussa.[16] Troikka lopetti syksyllä 2023.[17][18]
Etelä-Helsingin Ullanlinnassa sijaitseva ravintola Saslik toimii edelleen ja edustaa tsaarinajan tunnelmaa.[9][19] Ravintola oli tasavallan presidentti Urho Kekkosen suosiossa.[9] Kekkonen nautti ravintolan tarjoiluista yksityiskabinetissa.[9] Saslik on perustettu vuonna 1972 ja ravintolan vieraina on tavattu näyttelijä Christopher Lee, laulaja Alice Cooper, laulaja Iggy Pop, laulaja Phil Collins, Black Sabbathin ja Toton jäseniä.[9][20][21] Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa vieraili ravintolassa 2000-luvun alkupuolella ja kuningas nautti klassikkoannoksen Katariina Suuren uunijäätelöä Pankki-kabinetissa.[9][20] Monet korkea-arvoiset vieraat ja julkisuuden henkilöt ovat vierailleet ravintolassa.[9] Suomalainen A&S-perheyritys jatkaa Saslikin toimintaa Kaukosen viitoittamalla tiellä.[22] Saslik on saavuttanut lähes instituution aseman.[19][23] Ravintolan ruokalista edustaa slaavilais-ranskalaista keittiötä.[23] Kaukonen kirjoitti Erik Haackin kanssa WSOY:n kustantaman Venäläinen keittokirja -kirjan vuonna 1970.[24]
Kaukonen omisti Wanha Casino -kesäravintolan Savonlinnassa.[2]
Kaukonen tuki ravintolaopetuksen koulutusta ja opiskelijoita.[2]
Kaukonen oli yksi Heiskasten sukuseuran perustajista ja seuran sihteeri.[2] Hän oli sukua Heiskasille äitinsä puolelta.[2]
Kaukosta on luonnehdittu erinomaisen muistin omaavaksi, lahjakkaaksi, humoristiseksi, omalaatuiseksi ja maailman mieheksi.[9][2][25] Hän osti minkkiturkkeja tarjoilijattarille.[26] Kaukonen rakensi autotallin ravintola Troikan alapuolelle, jossa hän säilytti amerikkalaisia autojaan.[26] Kaukonen viihtyi glamourin, luksuksen ja hyvien käytöstapojen keskellä.[25] Hän piti yliampuvuudesta ja mahtipontisuudesta.[25]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Timo T. Kaukonen Elonetissä.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s Kuolleita | Ravintoloitsija Timo T. Kaukonen Helsingin Sanomat. 16.1.1996. Viitattu 13.10.2023.
- ↑ Kaukonen, Timo T. & Kivikoski, Esko: Visaniekka - 1500 tietokilpailutehtävää (Weilin & Göös, 1966) www.antikvaari.fi. Antikvaari. Viitattu 13.10.2023.
- ↑ HS 50 vuotta sitten keskiviikkona 24.8.1966 | Naapurivisa lähestyy Helsingin Sanomat. 24.8.2016. Viitattu 13.10.2023.
- ↑ Esko Kivikoski Estofilia. 2018. Tallinna: Suomen suurlähetystö. Viitattu 17.5.2018. (viroksi) (suomeksi)
- ↑ kaimana: Televisiossa esitetty Naapurivisa tekee paluun Viron HUNT-sotaharjoituksessa Reserviläinen. 17.2.2020. Viitattu 13.10.2023.
- ↑ Timo T. Kaukonen | Actor IMDb. Viitattu 13.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Matti Rämö: Kun Spede tuli baariin, sivullisten oli syytä pysyä kaukana – muuten saattoi käydä huonosti Seura.fi. 7.9.2017. Viitattu 17.10.2023.
- ↑ a b c d e f g h i j Ravintolat | Urho Kekkosenkin suosima venäläisravintola porskuttaa edelleen keskellä Helsinkiä – Melkein kaikki kilpailijat ovat jo sulkeneet Helsingin Sanomat. 26.9.2023. Viitattu 27.9.2023.
- ↑ a b Klassikkoravintola Troikka suorittaa epätasaisesti, parasta olivat jälkiruuat Helsingin Sanomat. 7.2.2016. Viitattu 13.10.2023.
- ↑ Ravintola Saslik osti 361 kilon ennätyskarhun! Ilta-Sanomat. 26.8.2011. Viitattu 14.10.2023.
- ↑ Karhunmetsästys tuottaa Pohjois-Karjalassakin tuhansia kiloja saalista – iso osa matkaa pääkaupungin ravintoloihin Yle Uutiset. 29.8.2015. Viitattu 22.10.2023.
- ↑ a b Kuultua City. 6.4.2007. Viitattu 13.10.2023.
- ↑ Anna Paljakka: Helsingin Bellevue on "maailman vanhin Venäjän ulkopuolella toimiva venäläisravintola", ja toimii yhä Helsingin Sanomat. 8.3.2015. Viitattu 13.10.2023.
- ↑ a b Nyt.fi | Blinitesti: Maistoimme blinejä neljästä helsinkiläisravintolasta ja löysimme sekä voittajan että häviäjän Helsingin Sanomat. 2.2.2018. Viitattu 13.10.2023.
- ↑ Typpö, Juho: Helsingissä 45 vuotta toiminut ravintola Kasakka lopettaa Helsingin Sanomat. 25.2.2015. Viitattu 5.11.2022.
- ↑ Ravintolat | Venäläisravintola Troikka joutui sulkemaan ovensa Etu-Töölössä Helsingin Sanomat. 11.9.2023. Viitattu 27.9.2023.
- ↑ Adam Stefánsson Högnäs: Anrik rysk restaurang i Helsingfors tvingas stänga för gott www.hbl.fi. Viitattu 13.10.2023. (ruotsiksi)
- ↑ a b Pikkujouluretki Helsinkiin 14.12. Hyvää ruokaa Saslikissa ja Lokki-näytelmä Kansallisteatterissa Suomi-Venäjä-Seura | Osastot. Viitattu 15.10.2023.
- ↑ a b Alina Koskela: Onko tässä kaikkien aikojen överein jälkiruoka? Katariina Suuren uunijäätelö on maistunut jopa Ruotsin kuninkaalle Kotiliesi.fi. 28.10.2022. Viitattu 15.10.2023.
- ↑ Christopher Leen tavannut elokuvapomo: Hänellä oli erityinen suhde Suomeen Yle Uutiset. 11.6.2015. Viitattu 15.10.2023.
- ↑ Yritys – A&S Ravintolat asravintolat.fi. Viitattu 13.10.2023.
- ↑ a b Esittely – Ravintola Saslik ravintolasaslik.fi. Viitattu 15.10.2023.
- ↑ Venäläinen keittokirja. Porvoo: WSOY, 1970. Teoksen verkkoversio (viitattu 17.10.2023).
- ↑ a b c Kultainen salonki puhuu luksuksesta yle.fi. 31.10.2008. Viitattu 13.10.2023.
- ↑ a b Venäläiset ravintolat katoavat Helsingistä – Kuka pelastaisi lähes 100-vuotiaan Bellevuen? Helsingin Uutiset. 13.11.2019. Viitattu 13.10.2023.
|
