Lauri Posti

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lauri Posti vuonna 1968.

Lauri Albert Posti (17. maaliskuuta 1908 Lieto6. maaliskuuta 1988 Helsinki) oli suomalainen fennougristi, Helsingin yliopiston itämerensuomalaisten kielten professori ja akateemikko.[1] Vuonna 1975 hän toimi Suomen opetusministerinä 13. kesäkuuta – 30. marraskuuta ETY-kokouksen aikaan.[2]

Posti opiskeli sekä Turun että Helsingin yliopistossa, jossa väitteli vuonna 1942 liivin kielen äännehistoriaa käsitelleellä työllä. 1930-luvulla hän teki tutkimusmatkoja vatjalaisten, vepsäläisten ja liiviläisten luo. Opiskeluaikanaan hän toimi Akateemisessa Karjala-Seurassa.

Vuodesta 1945 Posti toimi suomalaisen filologian apulaisena (apulaisprofessorina). Vuonna 1953 hänet nimitettiin Helsingin yliopiston itämerensuomalaisten kielten professoriksi, ja hän hoiti virkaa vuoteen 1971 saakka.[2]

Klassikon aseman on saavuttanut Postin tutkimus From Pre-Finnic to late Proto-Finnic, jossa kirjoittaja ensimmäistä kertaa esittää kantasuomen äänteenmuutosten olleen germaanisten kielten vaikutusta.[3] Näin Postin tutkimukset tulivat luoneeksi pohjaa itämerensuomalaisten ja germaanisten kielten kontaktien tutkimukselle, joka sittemmin ennen kaikkea Jorma Koivulehdon ansiosta mullisti kuvan suomen kielen historiasta. Posti tutki myös itämerensuomalaisten kielten balttilaisia lainasanoja.

Posti kuului Urho Kekkosen ystäväpiiriin ja kohosi 1960-luvulla Suomen kielitieteen keskeiseksi organisaattoriksi. Hän oli Helsingin yliopiston historiallis-kielitieteellisen osaston (nykyisen humanistisen tiedekunnan) dekaani ja ylioppilastutkintolautakunnan puheenjohtaja. Posti oli myös tärkeässä asemassa perustettaessa Kotimaisten kielten tutkimuskeskusta ja ehti toimia opetusministerinä Keijo Liinamaan virkamieshallituksessa. Hän oli Suomalaisen tiedeakatemian ja Suomen Tiedeseuran jäsen.[2]

Suomen ja Viron televisioyleisölle Lauri Posti tuli tutuksi Naapurivisan toisena tuomarina Paul Aristen rinnalla vuosina 1966–1970.[4]

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Grundzüge der livischen Lautgeschichte. Väitöskirja. Suomalais-Ugrilaisen Seuran toimituksia. Helsinki, 1942.
  • The Origin and Development of the Reflexive Conjugation in the Finnic Languages. 1980.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 562. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
  2. a b c Kuka kukin on 1978, s. 747. Helsinki: Otava, 1978. Teoksen verkkoversio (viitattu 7.3.2013).
  3. Lauri Posti Helsingin yliopisto, Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos. Viitattu 7.3.2013. [vanhentunut linkki]
  4. Hietaniemen johdantokurssi Tarton yliopistoon – kuusi kunniatohtoria, kuusi professoria… 29.9.2012. Estofennia. Viitattu 7.3.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 

Edeltäjä:
Ulf Sundqvist
Suomen opetusministeri
1975
Seuraaja:
Paavo Väyrynen