MTV3

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Mainos-TV)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee televisiokanavaa. MTV 3 tarkoittaa myös Moottoritorpedovene Iskua.
Gnome-devel.svg
 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Liikaa helposti vanhentuvaa tietoa ilman mainintoja siitä, milloin tieto on ollut relevanttia (lisäysajankohta tietoihin mukaan). Valtaosa artikkelista vatvoo melko irrelevanttia kanavailmettä, joka pitäisi eriyttää omaksi artikkelikseen samoin kuin on tehty Ylen tv-kanavien osalta (Luettelo Ylen TV1- ja TV2-kanavien tunnuksista.
MTV3
MTV3 Logo 2022.svg
Lähetykset alkoivat 13. elokuuta 1957
(oma kanava 1. tammikuuta 1993–)
Omistaja MTV Oy
(Telia Company)
Katsojaosuus Nousua 17,7 % (2021, Finnpanel)
Tunnuslause Uutta koko ajan
Maa  Suomi
Näkyvyysalue Koko maa
Pääkonttori Konepaja, Vallila, Helsinki
Korvasi kanavan Kolmoskanava
Aiemmin Mainos-TV (1957–1992)
Rinnakkaiskanava(t) MTV3 HD (HD)
MTV Sub (HD)
MTV Ava (HD)
C More Max (HD)
C More Sport 1 (HD)
C More Sport 2 (HD)
C More Juniori (HD)
C More (HD)
Kotisivu www.mtv.fi/mtv3
Saatavuus
Antenniverkko
Antero Kanava 3
Kanava 23 (HD)
Satelliitti
Allente Kanava 3 (HD)
Kaapeliverkko
DNA Welho Kanava 3 (HD)
Kanava 23
Elisa Kanava 3 (HD)
Kanava 23
Telia Kanava 3 (HD)
Kanava 23
IPTV (ADSL)
Maxivision Viihde Kanava 3
Elisa Kanava 3

MTV3 (puhekielessä usein Maikkari tai Kolmonen, entinen Mainos-TV) on suomalainen kaupallinen televisiokanava. MTV3-kanavan ohjelmistosta vastaa MTV Oy.[1] Vuoden 1993 alun kanavauudistuksessa MTV3 aloitti omana valtakunnallisena televisiokanavanaan. Tätä ennen MTV Oy oli välittänyt ohjelmia Ylen kanavilla TV1 ja TV2 sekä Kolmoskanavalla. MTV3:n digitaalijakelu aloitettiin digitelevision tulon myötämilloin?. MTV3 muuttui yleisen edun kanavaksiselvennä tammikuussa 2018 näkyen kanavanipussa A.[2]

Uudet toimitilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MTV3:n toimitilat siirtyvät Pasilasta Vallilaan tammikuun 2023 loppuun mennessä.[3]

Uudet toimitilat luovutettiin MTV:n käyttöön 30. kesäkuuta 2022.[4]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: MTV:n historia

MTV perustettiin 1957[1] nimellä Oy Mainos-TV-Reklam Ab. Uusi yhtiö vuokrasi ohjelma-aikaa Yleisradion kanavalta, jonka ohjelmien lomassa se toimi. Kanavan ensimmäinen lähetys oli 13. elokuuta 1957.[1] Alussa MTV:n viikoittainen ohjelma-aika oli vain kymmenen tuntia ja sekin parhaimman katseluajan ulkopuolella.

MTV perusti vuonna 1965 oman televisioteatteritoimituksensa, MTV-teatterin.[5] MTV-teatterin tuottamia televisioelokuvia esitettiin Aitiopaikka ja Teatterituokio -nimisillä ohjelmapaikoilla. Aitiopaikka-nimen alla esitettiin maanantai-iltaisin pitkiä, noin 90-minuuttisia televisionäytelmiä. Teatterituokio-nimellä kulkeneet näytelmät puolestaan olivat noin 45-minuutin pituisia.[6] MTV-teatterin teatteripäälliköksi valittiin Ville Salminen.[7] Ohjaajina toimivat Kaarlo Hiltunen, Veikko Kerttula, Ritva Nuutinen ja Pauli Virtanen. Lisäksi teatteriin palkattiin 12 näyttelijää.[8]

1960-luvun alussa MTV:n toiminta lähti nousuun. Vuonna 1967 rakennettiin Helsingin Ilmalaan uusi toimitalo, niin kutsuttu Pöllölaakso, johon myös kanavan hallinto, toimitus ja tuotantotilat sijoitettiin. Ylen asiapitoisen ohjelmiston täydentäjänä MTV suuntautui viihdeohjelmistoon.

MTV aloitti omat uutislähetyksensä, Kymmenen uutiset, 1.9.1981 pitkien neuvottelujen jälkeen. Hanke oman uutistoimituksen perustamisesta oli aloitettu jo vuonna 1976, jolloin se esiteltiin poliittiselle päättäjille sekä Yleisradion hallintoneuvostolle. Vuonna 1979 valtioneuvosto asetti komitean laatimaan radio- ja televisiotoimintaa koskevan kokonaisselvityksen, joka päätyi ehdottamaan MTV:lle oikeutta kahden vuoden koeajaksi 15 minuutin mittaisten uutisten lähettämiseen. MTV kuitenkin kieltäytyi näistä ehdoista ja Yleisradio päätti lopulta vuonna 1981 myöntää MTV:lle oikeuden uutislähetyksiin.[9] Vuonna 1990 MTV laajensi uutistoimintaansa aloittamalla Seitsemän uutiset.[10]

Nimi Mainostelevisio oli tarkoitettu alun perin vain väliaikaiseksi. Yhtiön nimi muutettiin lopulta MTV Oy:ksi vuonna 1982.[11]

Vuonna 1985 MTV Oy lähti Yleisradion ja Nokian kanssa Kolmostelevisio-projektiin. Kolmoskanava aloitti joulukuussa 1986. MTV sai uuden kanavan kautta lisää ohjelma-aikaa. Vuoden 1993 alusta MTV siirtyi kokonaan omalle kanavalleen ja alkoi lähettää ohjelmaa täyspäiväisesti. Uuden kanavan nimeksi tuli MTV3. Siitä tuli Suomen suosituin televisiokanava 43 prosentin katselijaosuudellamilloin?.

Tunnukset ja kanavailmeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gnome-devel.svg
 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Vuodet 1957–1992 eivät oikeastaan kuulu tähän artikkeliin lainkaan, koska ei ollut vielä MTV3-kanavaa vaan ohjelmaslotteja Ylen kanavilla. Koko valtavan pitkä osio pitäisi eriyttää omaksi artikkelikseen.
Unbalanced scales.svg
 Tämä artikkeli tai sen osa saattaa sisältää uutta tutkimusta tai vahvistamattomia väitteitä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lisätietoja saattaa olla keskustelusivulla.

MTV3:n nykyinen kanavailme otettiin käyttöön 1. joulukuuta 2022. Kanavailme muutettiin yhtenäiseksi kaikkien MTV:n televisiokanavien kesken.[12]

1957–1963[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuvuosista 1960-luvun puoliväliin tunnusfilmissä oli silmiään räpyttelevä pöllö. Toisessa silmässä oli kirjain T ja toisessa V. Taustaväri oli musta, koska tuolloin Suomessa ei ollut värilähetyksiä. Tunnuksessa soi sähkökitaralla esitetty musiikki, jonka sävel oli suora lainaus kitaristi Les Paulin levyttämän kappaleen "Brazil" introsta. Tunnus toimi myös mainoskatkotunnuksena. Sen suunnitteli taiteilija Peppe Nyström, joka loi pöllölogon hahmottelemalla linnun ja munan, joista syntyi lopulta pöllö.[13]

1963–1975[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1960-luvun puolivälin tienoilla otettiin käyttöön uudistettu tunnusfilmi, jossa pöllö lensi oksalle, "pyöristi" vatsaansa, iski silmää ja lensi iloisesti pois oksalta. Tunnusväri oli harmaa, koska tunnuksen aikana ei ollut värilähetystä, ja tunnuksen aikana kuului musiikkia. Tunnus toimi myös mainoskatkotunnuksena.

1975–1983[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MTV otti käyttöön 17. joulukuuta 1975[14] tunnuksen, jossa valkoiselle taustalle ilmestyi 48 palloa, joista reunimmaiset näkyivät vain osittain. Palloja oli kuuden värisiä: vihreitä, violetteja, vaaleanpunaisia, oransseja, sinisiä ja ruskeita. Yksi sinisistä palloista suureni ja pyöri oikealle, jolloin paljastui pöllön kasvot. Sen alle ilmestyi teksti ”MTV”. Pöllö iski silmää. Taustaväri oli valkoinen. Pöllöä kutsuttiin nimellä "Mainospöllö", ja sen oli suunnitellut Ilkka Levonranta markkinointi Viherjuuresta.[13] Tunnusfilmin ideoi Sauli Rantamäki ja musiikin sävelsi MTV:n kapellimestari Rauno Lehtinen.

1983–1988[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tekstin kirjasinlaji vaihtui vuonna 1983, kun Oy Mainos-TV-Reklam-TV Ab:n nimeksi tuli MTV Oy. Samalla palloista tuli kolmiulotteisen näköisiä ja niiden määrä väheni 42:een, mutta musiikki oli sama. Vuonna 1984 ja 1985 tosin saatettiin satunnaisesti näyttää myös alkuperäistä tunnusta. Mainoskatkotunnus oli still-kuva, jossa oli musta tausta, jolla oli kolme eriväristä palloa. Kuvan alalaidassa oli MTV:n logo, jonka perässä luki sana ”Jatkuu”. Käytössä oli myös still-kuva, jossa ainoastaan oli MTV:n logo ja teksti "Jatkuu". Mainoskatkotunnuksen aikana ei ollut musiikkia. Joskus mainoskatkotunnuksen sijaan ohjelman aikana pysäytettiin still-kuvaan, jossa luki sitten ohjelman nimi ja "jatkuu...". Kuten esimerkiksi Spede Show -ohjelman aikana alkavan mainoskatkon alussa "Spede show / Jatkuu". Näissä viimeksi mainituissa tapauksissa mainoskatkotunnukset olivat jo valmiiksi sisällytetty lähetyskäyttöön tarkoitetuissa mastervideonauhoissa, joiden sisältö oli etukäteen jaettu mainoskatkoihin MTV:n omissa ohjelmatuotannoissa.

1988–1989[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 1988–1989 käytössä olleen tunnuksen alussa oli avaruusteema, jonne ilmestyi sininen, musta ja valkoinen pallo sekä keltainen kolmio. Sininen pallo edusti itse pöllöä, valkoinen pallo sen silmiä, musta pallo sen pupilleja ja kolmio sen nokkaa. Musta ja valkoinen pallo sekä kolmio jäivät sinisen pallon taakse ja sininen pallo muuttui pöllöksi, joka iski silmää. Pöllö katosi taustalle ja sen paikalle ilmestyi teksti ”MTV” yksi kirjain kerrallaan. Samalla tausta muuttui vaaleansiniseksi ja tekstin taakse ilmestyi raitoja. Tunnuksesta oli myös lyhyempi versio, joka alkoi pöllölogolla. Pitkää tunnusta käytettiin, jos MTV aloitti tai päätti illan kyseisessä lähetysverkossa. (Esimerkki: oletetaan, että tiettynä iltana MTV:llä oli yksi ohjelmaosuus TV1:n puolella ja kaksi ohjelmaosuutta TV2:n puolella. Tällöin illan ainoa TV1:ssä lähetetty ohjelmaosuus alkoi pitkällä tunnuksella ja päättyi myös pitkään tunnukseen. TV2:n puolella lähetetyistä ohjelmaosuuksista ensimmäinen alkoi pitkällä tunnuksella ja päättyi lyhyeen tunnukseen, ja jälkimmäinen alkoi lyhyellä ja päättyi pitkään. Sillä, miten TV1:ssä lähetetty osuus sijoittui kronologisesti TV2:ssa lähetettyihin osuuksiin nähden, ei ollut merkitystä.) Lyhyttä tunnusta käytettiin merkkinä siitä, että MTV jäi tauolle tai palasi tauolta kyseisellä lähetysverkolla. Tunnuksen aikana soi tunnusmusiikki. Mainoskatkotunnuksia oli kaksi: toista käytettiin mainoskatkon alussa ja toista mainoskatkon lopussa. Mainoskatkon alkutunnuksessa kuva kutistui kuvaruudun oikeaan alanurkkaan. Mainoskatkon lopputunnuksessa kuva kasvoi kuvaruudun oikeasta alanurkasta peittämään koko kuvaruudun. Mainoskatkotunnuksen musiikki oli eräänlainen hidastettu versio päätunnuksen musiikin loppuosasta ja tausta oli musta. Mainoskatkotunnuksen alussa esiintyivät samat pallot ja sama kolmio kuin päätunnuksessa. Lopuksi ilmestyi teksti ”MTV JATKUU”. Lyhyemmän version musiikkia oli vähän muunneltu. Ohjelmamainoksien yhteydessä käytettiin vuodesta 1986 tunnusta, jossa oli avaruusteema ja pöllö sekä MTV:n logo. Teksti "MTV" ja pöllö katosivat taustalle ja ruutuun ilmestyi teksti "MTV-KANAVA" ja musiikki oli erilainen. Musiikki vaihtui toiseen vuonna 1988 ilmeenkin vaihtuessa.

1990–1992[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 1990–1992 MTV:n tunnuksessa oli sininen tausta, jonne ilmestyi viisi eriväristä neliötä: yksi vasempaan ylänurkkaan, yksi oikeaan ylänurkkaan ja kolme alareunaan vierekkäin. Oikeassa alanurkassa oleva neliö kääntyi vasemmalle, jolloin neliön toiselta puolelta paljastui ykkösverkossa luku 1, kakkosverkossa luku 2 ja kolmosverkossa luku 3 (MTV:n tunnus esitettiin kolmosverkossa vain ennen Huomenta Suomi -ohjelmaa ja sen jälkeen). Myös oikean ylänurkan neliö kääntyi vasemmalle ja sen toiselta puolelta paljastui kirjaimet ”TV”. Tunnukseen ilmestyi M-kirjain, joka peitti suuren osan kuvaruutua. Se neliö, jossa näkyi televisioaseman numero, kääntyi vielä kerran vasemmalle, jolloin sen alta paljastui pöllötunnus. Pöllö iski silmää. Maaliskuun lopusta 1990 vuoden 1992 loppuun asti tunnuksessa oli tummemmat värit ja matalammat soinnut (kuitenkin sama musiikki eri sovituksella), kuin tammi–maaliskuussa 1990. Tosin vuonna 1992 käytettiin satunnaisesti tunnuksen alkuperäistä versiota. Mainoskatkotunnuksen alussa oli neliössä kukin yksi kirjain. Yhdessä neliössä oli pöllö, joka sitten kääntyi Jatkuu-sanan U-kirjaimeksi. MTV oli kuvan alalaidalla ja kirjaimet muodostivat sanan ”JATKUU”. Kirjain M oli iso ja TV olivat pieniä. Mainoskatkotunnuksessa musiikkia oli hiukan muunneltu. Vaikka alkuperäisessä tunnuksessa oli erilainen musiikki ja vaalea tausta, kuitenkin silti samat viisi neliöä olivat tunnuksessa.

Tunnusfilmiä näytettiin TV1:ssä ja TV2:ssa ennen MTV:n ohjelmaosuuksia ja niiden jälkeen. Kolmoskanavalla tunnusfilmiä ei näytetty, paitsi ennen Huomenta Suomi -lähetystä ja sen jälkeen.

MTV:n omatuotantoisilla ohjelmilla oli omat mainoskatkotunnuksensa vuoden 1992 loppuun asti. Myöhemmin MTV3-kanavalla nuortenohjelma Jyrkillä oli sen alkuaikoina samaan tapaan oma mainoskatkotunnuksensa. Yleistä mainoskatkotunnusta käytettiin elokuvien ja ulkomaisten sarjojen yhteydessä.

Ohjelmien loputtua esitettiin usein tunnus, jonka yläreunassa oli MTV:n päätunnuksen muunnelma pienoiskoossa ja alareunassa luki ohjelman tyylilajin nimi, kuten "Viihde", "Tulossa", "Urheilu", "Draama" tai "Sarjat". Muita vastaavanlaisia tunnuksia olivat muun muassa uutis- ja ajankohtaisohjelmien jälkeen esitetty "Lähetystoiminta", "Ajankohtaisohjelmat", Spede Pasasen tuottamien ohjelmien jälkeen esitetty "Spede" sekä elokuvien ja ulkomaisten sarjojen jälkeen esitetty "Filmi". Musiikkia oli muutettu hieman alkuperäisestä tunnuksesta.

1993–1996[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MTV alkoi lähettää vuonna 1993 ohjelmia omalla kanavallaan MTV3, jolla oli sekä pitkä että lyhyt tunnus.

Pitkä tunnus kesti 30 sekuntia ja sen alussa oli aamuöinen merimaisema, jonne ilmestyi läpinäkyvä kolmio, elävä pöllö sekä vaaleansinisiä nauhoja, joista muodostui kolmion keskelle MTV3:n logo viestien MTV:n ja Kolmoskanavan fuusiosta.[15] Kirjaimet ”MTV” olivat tummansinisiä ja luku 3 oli punainen. Pitkää tunnusta esitettiin ohjelmalähetyksen aluksi.

Lyhyt tunnus kesti noin 10 sekuntia ja sitä esitettiin Seitsemän uutisten jälkeen sekä ohjelmalähetyksen päätteeksi. Lyhyen tunnuksen musiikki oli muunnos pätkästä pitkän tunnuksen musiikkia. Lyhyessä tunnuksessa oli niin ikään aamuöinen maisema ja siinä esiintyi sama elävä pöllö ja samat siniset nauhat kuin pitkässä tunnuksessa. Tunnuksen lopussa sinisistä nauhoista muodostui MTV3:n logo. Tunnuksissa esiintyneen pöllön suunnitteli John Kennedy McCallum Kennedy D'Auria Ltd:stä.[16] Vaikka kanavailmeet vaihtuivatkin vuosina 1994 ja 1996, päätunnus pysyi samana vuoteen 2001 asti.

Pikkuhiljaa päättyvän vuosikymmenen mittaan käytettiin myös niin sanottuja noppapöllöjä. Ensimmäinen noppapöllö oli sininen, hohtava pöllö punaisessa neliössä. Noppapöllön suunnitelli Pekka Hamberg Brand Seller DDB:stä.[17] 15. elokuuta 1994 käyttöön otetun ilmeen ennakkomainosten sekä jatkuu-tunnuksen tausta oli vihreä-violetti ja muistutti jokseenkin sahapaperia. MTV3 alkoi soittaa ohjelmalistausten musiikkina ensi kertaa yksinomaan kanavalle toteutettuja tunnusmusiikkeja, jotka olivat Ile Kallion ja Pekka Witikan tuottamia. Kallio ja Witikka tekivät MTV3:lle aluksi kolme eri tunnusmusiikkiehdotusta ja kanava otti jokaisen käyttöön. He tekivät lopulta 104 eri sovitusta, joissa käytettiin eri tyylejä ympäri maailman.[18] Kallion ja Witikan tunnusmusiikit olivat käytössä kanavalla vuosina 1994–2005, ja musiikeissa kuultiin tietty kolmesta sävelestä koostuva jingle.

1996–2001[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. huhtikuuta 1996 otettiin käyttöön hieman kehitellympi noppapöllö. Se ei juurikaan eronnut edeltäjästään, mutta hohto oli poistettu ja pöllö oli vaihtanut värinsä valkoiseksi. Taustaväri oli punainen. Mainoskatkoilla tunnuksessa näytettiin esimerkiksi Helsingin ympäristöstä otettua videokuvaa. Aluksi kuva näkyi tunnuksessa selvänä, mutta lopuksi se sumeni. Jatkuu-tunnus oli melko lyhyt, joka vain vilahti ruudussa ennen mainoskatkoa ja mainoskatkojen jälkeen. Jatkuu-tunnuksen musiikki oli vaihdellut. Joskus jatkuu-tunnuksen teksti ”jatkuu” oli keltainen, muuten valkoinen. Ohjelmalistauksen musiikkina säilyivät Kallion ja Witikan tuottamat musiikit. Jouluna Jatkuu-tunnuksen sana ”jatkuu” korvattiin Joulukatu -sanalla. Jatkuu-tunnuksen musiikki oli sama kuin edellisessä jatkuu-tunnuksessa, jota käytettiin vuoteen 2000. Vuonna 2000 musiikki muuttui hieman ja noppapöllöstä tuli kolmiulotteisemman näköinen, jota käytettiin vuoteen 2001 asti. Vuodesta 1998 lähtien ohjelmien jälkeen tuli tunnus, jossa sininen hohtava noppapöllö ja sininen nauha olivat taivastaustassa. Taustalla luki isolla "Ohjelma on tuotettu MTV3-kanavalle".

2001–2005[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pöllönsilmälogo oli ollut käytössä vuosina 2001–2013 kahden erilaisen kanavailmeen kera, jälkimmäinen oli käytössä vuosina 2005–2013. Luku 3 säilyi punaisena. 6. syyskuuta 2001 käyttöönotetun kanavailmeen ja -logon suunnitteli Novocom.[19] Ilmeeseen kuului paljon erilaisia tunnuksia, joiden taustavärinä MTV3 käytti erityisesti punaista ja oranssia, tai kuvia Suomen luonto- ja kaupunkimaisemista. Tunnuksessa esiintyi läpinäkyvä pöllönsilmä. Sieltä kurkisti pöllö ja se pyörähti hitaasti. Omat tunnukset olivat muun muassa urheilu- ja lastenohjelmilla, sekä elokuvilla. Aamuisin näytettiin yön täyteohjelmien jälkeen tunnusta, jossa oli aamuöinen maisema ja auringonnousu. Lopussa ruutuun ilmestyi pöllönsilmälogo. Ohjelmalistauksessa näytettiin neljä (alkuvaiheessa kolme ja toisinaan koko loppupäivän ohjelmat) seuraavaa ohjelmaa ja kuvaruudun oikeassa alakulmassa oli erilaisia huonekaluja, kuten esimerkiksi sohva, laavalamppu, pöytä, tuuletin tai verhot, jotka heiluivat tuulen mukana. Lisäksi taustalla saattoi nähdä vinoneliöitä, jotka liikkuivat hitaasti. Lisäksi kanavailmeen alkuaikoina seuraavaksi alkava ohjelma sanottiin ääneen, mutta näin ei kuitenkaan aina tehty. Ohjelmalistauksen musiikit olivat edelleen Ile Kallion ja Pekka Witikan tuottamia. Uusi kanavailme toi tullessaan monia uusia heidän tekemiään musiikkeja, mutta myös monien vanhojen käyttö jatkui. Kanavailmettä päivitettiin 15. lokakuuta 2003 muuttamalla ja yhtenäistämällä eri elementtejä.[20]

"Ennakkomainoksien" alussa oli alun perin vasemmassa laidassa aluksi pöllönsilmälogo ja sana "MTV3", ja sitten joko sana "Tulossa" tai "Tänään". Sen jälkeen oli iso kuvaruutu eri ohjelmien pätkistä ja lopussa luki ohjelman nimi ja esitysaika. Pian ennakkomainos muutti ilmettään ja siinä puolestaan näytettiin tulevista ohjelmista kuvaa ja tausta oli alalaidasta melko samanlainen kuin ohjelmalistauksessa. Ohjelman nimi ja esitysaika luki ruudun alalaidassa. Mainoskatkojen loppupuolella kanava saattoi vuosina 2003–2005 esittää niin kutsuttua täytekoostetta, jossa puna-harmaan taustan päällä leijui vinoneliöitä, joista suurin pysyi paikallaan ja siinä näytettiin kuvaa tulevista ohjelmista. Ohjelman nimi ja esityisaika olivat nyt vinoneliön vasemmalla puolella. Täytekoosteella synkronoitiin alueellisen mainonnan erot. Kun Helsingin seudulla näytettiin yhä mainoksia, muualla Suomessa lähetettiin täytekoostetta. Uudellamaalla täytekoostetta nähtiin harvoin, koska siellä lähetettiin eniten mainoksia, kun taas Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa se oli tuttu näky televisiossa. Täytekoosteen aikana soi kanavan tunnusmusiikkeja, mutta ennakkomainoksissa ohjelman ääniraita.

Jatkuu-tunnuksessa oli pöllönsilmä, joka pyörähti hitaasti ja kun se pysähtyi, alapuolelle ilmestyi MTV3-teksti. Taustalla saattoi huomata erittäin pientä tekstiä, jossa luki "jatkuujatkuujatkuujatkuu..." Alun perin tämän ilmeen aikana oli käytössä vain yksi jatkuu-tunnus, joka oli punainen ja taustalla saattoi huomata pöllönsilmän suurennoksen. Myöhemmin myös jatkuu-tunnukset saivat erilaisia teemoja, kuten esimerkiksi jouluna tunnuksen, jossa oli lumisadetta. Myös musiikki muuttui hieman.

2. lokakuuta 2005 MTV3:lla oli Design Off -ilta, jolloin suunnittelu, ääni ja kuva oli poistettu kanavailmeestä. Sen sijaan näkyi vain tekstit, jotka oli pelkistetty valkoiselle pohjalle. Tällä haluttiin korostaa ilmeen merkitystä ennen sen uudistamista.[21]

2005–2013[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

3. lokakuuta 2005 MTV3 pelkisti kanavailmeensä valkoiselle pohjalle, jossa on punamusta pöllönsilmä. Luku 3 muutettiin mustaksi. Kanavailmeen suunnitteli Kemistryn Graham McCallum ja sen lähtökohtana oli ajatus pöllöstä ja sen 360 asteen näkökentästä. Ilmeellä haluttiin myös korostaa MTV3:n olevan suuren yleisön kanava.[22] Tunnuksia oli vain yksi ja siinä eriväriset pallot pyörivät ympyrää, kunnes lopulta kaikki ympyrät menivät keskelle, jonka jälkeen tuli pöllönsilmä. Tunnusta näytettiin yleensä päiväsaikaan jokaisen ohjelman jälkeen. Vuoden 2006 marraskuussa ympyröiden tilalla oli maksukanavien logot (MTV3 Kanavapaketti aloitti silloin). Vuoden 2010 jälkeen tunnusta ei tosin enää käytetty. Ohjelmalistauksessa oli kolme seuraavaa ohjelmaa ja vasemmassa reunassa kunkin ohjelman kuva. Joskus kuvia ei näytetty ohjelmalistauksessa. Ennen ohjelman alkua näytettiin videopätkiä, joissa kamera kiersi 360 astetta. Videopätkissä kuvattiin muun muassa kanootilla melomista, vedessä uimista ja puisto-, kaupunki- ja torimaisemia. Pöllönsilmä esiintyi yksityiskohtina tunnuksissa, joiden ajatus oli kuvata MTV3:n laajaa ohjelmatarjontaa. Tunnuksen aikana kuului Marko Nybergin säveltämä kitaralla soitettu tunnusmusiikki. Iltaisin videopätkän aikana kuuluttaja kertoi, mikä ohjelma seuraavaksi on alkamassa ja mistä ohjelmista loppuilta koostui. Lasten- ja uusinta-ohjelmissa ei kuuluttaja sanonut mitään (kuten Salatut elämät). Jatkuu-tunnuksia oli puolestaan useita ja niissä pöllönsilmä seikkaili eri tavoin, kuten lentäen perhosen tai linnun lailla. Jatkuu-tunnuksissa saatettiin mainostaa tulevia ohjelmia, esimerkiksi Tappajahai -elokuvaa mainostaneessa tunnuksessa pöllön silmä muuttui hain eväksi.

2013–2017[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukokuussa 2013 MTV Oy ilmoitti yrityksen uudistuvan kauttaaltaan, mikä tarkoitti myös sen omistamien kanavien uudistuvaa ilmettä.[23] Kanavailmeiden ja logojen uudistukset tapahtuivat 3. marraskuuta 2013 kello 19.00. 4. marraskuuta 2013 MTV:n nettisivut ja MTV Tekstikanava uudistuivat, ja 5. marraskuuta 2013 MTV:n kanavat tulivat suorana katseltavaksi nettiin.[24] Uudet kanavatunnukset on suunnitellut Lontoolainen Dixon Baci ja tuottanut Monami Agency ohjaajana Tuukka Kovasiipi.lähde? Kanavatunnuksia on useita erilaisia, ja tietyt teemat niissä sisältävät erilaisia versioita:

  • 1. Tässä kanavatunnuksessa on joukko pöllöksi naamioituneita ihmisiä, jotka rullaluistelevat. Mukana on myös cheerleadereita.
  • 2. Kanavatunnuksessa pelataan pallopeliä liikuntasalissa.
  • 3. Tässä tunnuksessa on ihmisiä, jotka juhlivat ja tanssivat metsässä, värjäten kasvoja maalilla. Yhdessä näistä naishahmo puhaltaa punaista väriainetta kohti televisioruutua. Taustalla on ilmapalloja, ledvaloja, paperisia koristeita ja värikkäitä kolmionmuotoisia lippuja.
  • 4. Tässä versiossa on lapsia, jotka ovat uimarannalla. Joissain versioissa he hyppivät laiturilta veteen, kun taas joissain he leikkivät rannalla tai ottavat aurinkoa pyyhkeiden päällä.
  • 5. Viides koostuu ihmisjoukosta, jotka puhaltavat saippuakuplia. Yhdessä versiossa näkyy pelkästään suuri saippuakupla, joka lopussa puhkeaa.
  • 6. Tässä kanavatunnuksessa on pikkulapsia, jotka laskevat mäkeä ja leikkivät lumessa.

Joissain versioissa lapset juovat mukeista, kun taas joissain he laskevat mäkeä, leikkivät lumessa tai nousevat mäkeä ylös. Näiden tunnusten kolmella lapsella on päällään eläinpuvut ja yhdellä kolmesta on poronsarvet.

  • 7. Tunnuksessa mainostetaan Nymfit -ohjelmaa, joka alkoi MTV3:lla maaliskuussa 2014. Tätä tunnusta näytettiin vain silloin. Ruutuun tuli ohjelman hahmoja ja kukan terälehdet aukesivat. Lopussa luki: "alkaa maanantaina 24.3, Nymfit". Kun ohjelman alkamisaika lähestyi, luki ruudulla esim. "alkaa maanantaina 21.00".
  • 8. Tunnuksessa on nuorisoa, jotka kelkkailevat ja heiluttavat käsissään valotikkuja. Jotkut istuvat kelkassa, kun taas jotkut työntävät kelkkoja. Yhdessä versiossa taustalla näkyy myös ilmapalloja.
  • 9. Tunnuksessa esiintyy MTV Juniorin pöllönpoikaset Junnu ja Nuppu. Tunnuksen alussa lukee aina "MTV Juniori esittää". Tätä tunnusta esitetään vain silloin, kun näytetään lastenohjelmia, useimmiten aamulla.
  • 10. Tässä kanavatunnuksessa mainostetaan Kingi -ohjelmaa, jossa näkyy kaikki ohjelman kilpailijat mikrofonit käsissä. Tätä tunnusta myös näytettiin vain siihen aikaan kuin ohjelma alkoi, eli vuodenvaihteessa 2014-2015. Seuraavaksi -tunnuksessa päivällä näytettiin mikrofonia telineessä ja värikkäitä valoja taustalla. Illalla siinä oli vain valot. Näissä Kingi -tunnuksissa ei ollut lainkaan pöllön siipisulkia ja valkoinen mtv3- logo loisti hopeana ja se koostui pienistä hopeisista palloista.
  • 11. Tässä tunnuksessa on kolme ihmistä, jotka pelaavat jääkiekkoa. Heillä on vaatteiden päällä valonauhoja. Niitä on myös kypärissä, maalissa, juomapulloissa, mailoissa ja jopa luistimissa. Joissain versioissa he laukovat kiekkoja maaliin, joissain he vain luistelevat ja yhdessä he juovat vettä juomapulloistaan. Päivällä seuraavaksi -tunnuksessa jääkiekkoilijat luistelevat kentän halki, ja illalla he laukovat kiekkoa maaliin.
  • 12. Kanavatunnuskokonaisuus mainostaa MTV3:n syksyn 2016 "Koko ilta kotimaista"- kampanjaa. Tunnuksissa esiintyy Maikkarin syksyn ohjelmien tähtiä, muun muassa Eero Ettala, Roope Salminen, Tuomas Enbuske, Maria Veitola, Miia Nuutila, Jukka Hilden, Jenni Dahlman, Mari Perankoski, Mikko Leppilampi, Juhani Merimaa, Johanna Puhakka ja Maija Lehmusvirta. Tunnuksissa ei ole lainkaan pöllön siipisulkia, vaan ruudun poikki liikkuvat punaiset pystyviivat sekä yhtiön logosta voi ääriviivojen kautta muodostua silmää iskevä "Mainospöllö". Seuraavaksi -tunnuksissa henkilöt ovat ruudun oikeassa reunassa. Nyt alkaa -tunnuksissa henkilöitä näytetään 2-4 kappaletta samassa tunnuksessa. Jatkuu -tunnuksissa puolestaan näytetään kaikkia henkilöitä satunnaisessa järjestyksessä. Joistakin henkilöistä voi olla vain yksi ja sama tunnus, joistakin taas kaksi, kolme tai jopa neljäkin eri versiota.

Lähes jokaisen kanavatunnuksen lopussa tulevat esiin pöllön siipisulat, lukuun ottamatta Kingi -ohjelman tunnuksia, joissa ei ollut lainkaan siipisulkia. Siipisulat vierähtävät myöhemmin nopeasti pois. Keskellä kuvaa näkyy MTV3:n logo valkoisena.[25]

Myös ohjelmamainoksissa näkyy pöllön siipisulkia. Jatkuu-tunnuksessa näkyy keskellä kuvaa MTV3-logo valkoisena, oikeassa reunassa liikkuu pöllönsulat musiikin soidessa. Taustalla näkyy esimerkiksi rullaluistelijat. Ohjelmalistauksessa on kolme ohjelmaa, joiden nimet ovat vasemmassa reunassa. Keskellä on valkoinen kanavalogo, ja taustalla näkee esimerkiksi rullaluistinradan. Samalla kuuluttaja kertoo, mitä seuraavaksi tulee ja selostaa hieman tulevan ohjelman sisältöä. Kuvan alareunassa saatetaan mainostaa esimerkiksi Subilta tulevaa illan elokuvaa.

2017–2019[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MTV3 uudisti 22. toukokuuta 2017 jälleen kanavailmettään, mutta logo pysyi samana. Uuden ilmeen inspiraationa on jo muutama vuosi sitten käyttöönotetut sloganit "Tähtien koti", "Vain yksi otto" ja "Koko ilta kotimaista". Uuden konseptin tarkoituksena on nostaa myös kameran toisella puolella toimivia tv-alan ammattilaisia huomion kohteeksi. Edellinen "Koko ilta kotimaista" -konsepti haluttiin uudistaa uudeksi kolmen vuoden konseptiksi. Uuden kanavailmeen toteuttivat MTV ja Valve Groupin spin-off Wake Dynamite. Kuten edellisessä ilmeessä, jatkuu- sekä päätunnuksessa näkyy keskellä kuvaa MTV3-logo valkoisena.[26]

MTVuutiset.fi korvasi MTV.fi-palvelun loppuvuodesta 2018, Katsomo.fin nimeksi sen sijaan tuli mtv. MTV laajensi 2018–2019 vuodenvaihteessa uutistarjontansa digitaalisissa kanavissa ympärivuorokautiseksi. Myös uutisstudion ilme päivitettiin, sekä lisättiin teknologiaa ja toiminnallisuutta.[27]

2019–2022[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MTV3:n seuraava kanavailme sekä logo otettiin käyttöön 6. elokuuta 2019. Muutoksen myötä logon ympäriltä poistui ympyrä, ja tekstistä tehtiin tummempilähde?.

Logot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • MTV:n logo 1957-1972

    MTV:n logo 1957–1970

  • MTV:n logo 1970-1985

    MTV:n logo 1970-1985

  • MTV3:n logo 1990–1996 (käytetty vuosina 1993–1994)

    MTV3:n logo 1985-1991 (vaihtoehto 1987-1990)

  • MTV3:n logo 1993–1996 (käytetty vuosina 1994–1996)

    MTV3:n logo 1991-1993

  • MTV3:n logo 1993 - 5. tammikuuta 2000

    MTV3:n logo 1993 - 5. tammikuuta 2000

  • MTV3:n logo 5. Tammikuuta 2000 - 8. tammikuuta 2002

    MTV3:n logo 5. Tammikuuta 2000 - 8. tammikuuta 2002

  • MTV3:n logo 8. tammikuuta 2002 - 31. joulukuuta 2010

    MTV3:n logo 8. tammikuuta 2002 - 31. joulukuuta 2010

  • MTV3:n logo 31. joulukuuta 2010 - 3. elokuuta 2017

    MTV3:n logo 31. joulukuuta 2010 - 3. elokuuta 2017

  • MTV3:n logo 3. elokuuta 2017 - 3. marraskuuta 2021

    MTV3:n logo 3. elokuuta 2017 - 3. marraskuuta 2021

  • MTV3:n logo 2021 - nykyinen

    MTV3:n logo 2021 - nykyinen

Tunnukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1981 - 1982

    1981 - 1982

  • MTV tunnari vuosina 1983--1990.

    MTV tunnari vuosina 1983--1990.

  • 1985-1987 tunnarista vuosina 1986-1987 tunnari

    1985-1987 tunnarista vuosina 1986-1987 tunnari

  • Jatkuu-tunnus vuosilta 1987 - 1999

    Jatkuu-tunnus vuosilta 1987 - 1999

  • MTV3 jatkuu 1995-1997

    MTV3 jatkuu 1995-1997

  • MTV:n tunnari 1990-1999

    MTV:n tunnari 1990-1999

  • 1999-2002 käytössä ollut Jatkuu-tunnus

    1999-2002 käytössä ollut Jatkuu-tunnus

  • 2000-2001-2017 käytössä ollut Jatkuu-tunnus

    2000-2001-2017 käytössä ollut Jatkuu-tunnus

  • Jatkuu-tunnuksesta vuosina 2010-2013

    Jatkuu-tunnuksesta vuosina 2010-2013

  • MTV3 Jatkuu-tunnus vuodesta 2013-2017

    MTV3 Jatkuu-tunnus vuodesta 2013-2017

  • 2017 - 2021

    2017 - 2021

  • 2021 - nykyinen

    2021 - nykyinen

Katsotuimmat TV-lähetykset vuonna 2022[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Ohjelma Päivämäärä Tavoittavuus[28] Keskikatsojamäärä[28]
1. Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 2022 29.5.2022 2 626 000 2 257 000
2. Kymmenen Uutiset 29.5.2022 2 016 000 2 056 000
3. MM-kisastudio 29.5.2022 2 597 000 1 315 000
4. Tanssii Tähtien Kanssa 20.11.2022 1 464 000 1 014 000
5. Putous 5.2.2022 1 488 000 969 000

MTV:n kuuluttajia 1957–1992[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1950- ja 1960-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1970-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1980-1992[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodesta 1992[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vahvistamattomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MTV siirtyi kokonaan omalle kanavalle 1.1.1993. Ruudussa tapahtuvia ohjelmaesittelyjä varten perustettiin Ruututoimitus. Sen muodostivat Ismo Jokinen, Minna Kuukka, Rita Strömmer ja Nina Honkanen. Vuosien mittaan toimituksessa työskentelivät mm. Satu-Marja Tenhiälä, Jaana Besmond, Laura Tuomarila sekä Kesäduuni-ohjelman Marja Hintikka.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c MTV Oy:n tarina MTV Media. Viitattu 15.10.2013.
  2. ↑ Pitkänen, Perttu: Kahden tv-kanavan näkyvyys laajenee pian koko Suomeen is.fi. 7.12.2017. Digitoday. Viitattu 8.12.2017.
  3. ↑ Michelsson, Sannika: MTV muuttaa uusiin tiloihin ja palauttaa kanavalleen vanhan suosikkiohjelman – juontajina tutut radioäänet ja Antero Mertaranta Yle Uutiset. 14.12.2022. Viitattu 23.12.2022.
  4. ↑ MTV muuttaa ympäristöystävällisempiin tiloihin – tältä näyttää uudessa Pöllölaaksossa: Linnunpönttöjä, hyönteishotelleja sekä huipputeknologiaa MTV.fi.
  5. ↑ Särkelä (2020), s. 343
  6. ↑ Särkelä (2020), s. 336
  7. ↑ Särkelä (2020), s. 18
  8. ↑ Särkelä (2020), s. 345
  9. ↑ Särkelä (2020), s. 28-29
  10. ↑ Särkelä (2020), s. 32
  11. ↑ Suomen radio- ja TV-toiminnan vaiheita 1900 – 2003 Jarmo Viljakainen. Arkistoitu 25.10.2018. Viitattu 4.1.2017.
  12. ↑ MTV kokoaa tunnetut sisältönsä yhtenäisen brändin alle – tältä se näyttää! MTV Uutiset. 1.12.2022. Viitattu 5.12.2022.
  13. ↑ a b Tällainen on MTV3:n Aulis-pöllön historia mtv.fi. Viitattu 31.8.2017.
  14. ↑ https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/1975-12-17/47
  15. ↑ Heikki Hellman: Koko illan ilo? Kolmoskanava ja television kaupallistuminen Suomessa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2012, s. 359-360; ISBN 978-952-222-339-5
  16. ↑ Tällainen on MTV3:n Aulis-pöllön historia mtv.fi. Viitattu 31.8.2017.
  17. ↑ Tällainen on MTV3:n Aulis-pöllön historia mtv.fi. Viitattu 31.8.2017.
  18. ↑ Santtu Luoto: Ile Kallio. Minerva 2012, s. 157; ISBN 978-952-492-651-5
  19. ↑ Pöllön silmä on MTV3:n uusi ruututunnus Helsingin Sanomat. 1.9.2001. Viitattu 31.8.2017.
  20. ↑ Vacklin, Eeva: Maikkari hioo ulkoasuaan Markkinointi & Mainonta. 13.10.2003. Viitattu 30.11.2019.
  21. ↑ MTV3 Design off päivä Huoltovalikko. Viitattu 23.6.2018.
  22. ↑ MTV3 tavoittelee katsojia yhä pöllönsilmän katseella Helsingin Sanomat. 3.10.2005. Viitattu 31.8.2017.
  23. ↑ Rahkola, Nina: MTV Media uudistuu (Arkistoituna Internet Archiveen) MTV3.fi. 23.5.2013. Arkistoitu 18.10.2013. Viitattu 7.9.2013.
  24. ↑ MTV uudistuu marraskuussa - kanavailmeet ja netti uusiksi MTV3.fi. 14.10.2013. Viitattu 19.10.2013.
  25. ↑ Simon: MTV Finland: MTV3 The Branding Source. 4.11.2013. Viitattu 30.11.2019.
  26. ↑ MTV3 uudisti kanavailmeensä yhdessä Wake Dynamiten kanssa Markkinointi & Mainonta. Viitattu 7.2.2018.
  27. ↑ Ville Perttula: MTV:ltä miljoonaluokan investointi uutistoimintaan – digitarjonta laajenee ympärivuorokautiseksi Kauppalehti. Viitattu 7.11.2018.
  28. ↑ a b Finnpanel - TV-mittaritutkimus finnpanel.fi. Arkistoitu 6.3.2023. Viitattu 6.3.2023.
  29. ↑ Ensimmäinen ja nykyinen lottojuontaja kertovat: lottolähetys pysynyt hyvin samankaltaisena vuosien varrella Veikkaus. 17.2.2021. Viitattu 15.2.2023.
  30. ↑ a b c ”Ritva Kajaston 25 vuotta televisiossa”, Apu 15/1984. Viitattu 29.7.2015.
  31. ↑ En halua olla POP-poika, sanoo Suomen ensimmäinen miespuolinen tv-kuuluttaja. Helsingin Sanomat, 20.8.1965. Artikkelin maksullinen verkkoversio (sarjassa HS 50 vuotta sitten). Viitattu 23.2.2023.
  32. ↑ a b c d Saarinen, Jukka: Suomi 1965: Suomen suurin laiva ja uusia kuuluttajia. Turun Sanomat, 24.8.2015. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 24.2.2023.
  33. ↑ Huusari, Eija: Tuire Mikkonen: "Minulle ei ole jäänyt katkeruuden tunteita.". (Julkaistu alun perin Eevassa 5/2017.) Apu, 13.6.2017. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 24.2.2023.
  34. ↑ Kantola, Iida: Menolippu-kappaleesta tunnettu Theresa Rosenius on kuollut – muistetaan myös tv-kuuluttajana Ilta-Sanomat. 19.1.2019. Viitattu 19.1.2019.
  35. ↑ a b Uutisankkuri Leena Kaskela on kuollut iltalehti.fi. Viitattu 3.12.2017.
  36. ↑ Laulaja Kai Lind muistelee koskettavasti edesmennyttä vaimoaan Arja Tuomarilaa: ”Aina tervehdin, vaikka tiedän, ettei kukaan vastaa” www.iltalehti.fi. Viitattu 15.2.2023.
  37. ↑ a b Jokinen, Juha Veli: Mitä MTV:n entisille tv-kasvoille kuuluu nykyään Iltalehti. 2.9.2021. Viitattu 15.2.2023.
  38. ↑ a b Eva-Riitta Siitonen, Kansanedustajamatrikkeli, Eduskunta. Viitattu 15.2.2023.
  39. ↑ Scifisarjoja ja Mika Jenytin YLE Muistikuvaputki (Kysy Rouva Ruudulta). 25.11.2008. Viitattu 15.2.2023.
  40. ↑ Eva Puomila TV kuuluttaja tammikuussa 1988 MTV youtube.com. Viitattu 15.2.2023.
  41. ↑ Mitä kuuluu Irene Usvasalo? Yle.fi/Priima. 25.1.2007. Viitattu 15.2.2023.
  42. ↑ Minna Kuukan viimeinen päivä Pöllölaaksossa 29.1.2016. MTV3 Uutiset. Viitattu 4.7.2016.
  43. ↑ Jokela, Markus: Käet lentävät, Juppi golfaa ja Korko on pankissa. Helsingin Sanomat, 5.1.1993, s. 19. Näköislehti (maksullinen).
  44. ↑ Tenhilä, Satu-Marja: Experience LinkedIn. Viitattu 23.2.2023.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hellman, Heikki: Koko illan ilo? Kolmoskanava ja television kaupallistuminen Suomessa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2012. ISBN 978-952-222-339-5.
  • Luoto, Santtu: Ile Kallio. Helsinki: Minerva, 2012. ISBN 978-952-492-651-5.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MTV3 Logo 2022.svg
MTV
TV-kanavat
Uutiset ja urheilu
Muuta
Henkilöitä
Historia

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=MTV3&oldid=21356897”