Jack Brabham
| Jack Brabham | |
|---|---|
 Jack Brabham vuonna 1966. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 2. huhtikuuta 1926 Hurstville, Uusi Etelä-Wales, Australia |
| Kuollut | 19. toukokuuta 2014 (88 vuotta) |
| Kansalaisuus |
 Australia |
| Formula 1 -ura | |
| Aktiivivuodet | 1955 – 1970 |
| Talli(t) |
Cooper (1955, 1957–1961) Brabham (1956, 1962–1970) RWRT (1957) |
| Kilpailuja | 126 |
| Maailmanmestaruuksia | 3 (1959, 1960, 1966) |
| Voittoja | 14 |
| Palkintosijoja | 31 |
| Paalupaikkoja | 13 |
| Nopeimpia kierroksia | 12 |
| MM-pisteitä | 253 (261) |
| Ensimmäinen kilpailu | Britannian Grand Prix 1955 |
| Ensimmäinen voitto | Monacon Grand Prix 1959 |
| Viimeinen voitto | Etelä-Afrikan Grand Prix 1970 |
| Viimeinen kilpailu | Meksikon Grand Prix 1970 |
John Arthur ”Jack” Brabham (2. huhtikuuta 1926 Hurstville, Uusi Etelä-Wales, Australia – 19. toukokuuta 2014[1][2]) oli australialainen autourheilun Formula 1 -luokan kolminkertainen maailmanmestari, vuosilta 1959, 1960 ja 1966.[3][4][5]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alkuvaiheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jack Brabham hallitsi erilaisten työkoneiden käytön jo pienestä pitäen auttaessaan vihannesviljelijän ammattia harjoittanutta isäänsä peltotöissä.[3] Toisen maailmansodan aikana hän palveli ilmavoimissa, ja sodan jälkeen hän työskenteli autokorjaamoyrittäjänä.[5] Sen ohessa hän kilpaili pienissä luokissa ajamalla muun muassa lika- ja saviratakilpailuja (engl. dirt racing) sekä hillclimb-autokilpailuja, joissa voitti mestaruuksia.[4][5][6] Hän tutustui kilpa-autouransa varhaisten vaiheiden aikana mekaanikko Ron Tauranacin kanssa.[4][5]
Yhteistyö Cooperin kanssa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Brabhamin kilpa-ajajan kokemus kasvoi, kun hän aloitti yhteistyön Cooperin tehdastallin kanssa ja ajoi ensimmäisen Formula 1 -kilpailunsa tallin valmistamalla autolla Britannian osakilpailussa vuonna 1955. Brabrhamin kilpailu päättyi keskeytykseen.[4][5][7] Myös seuraavan vuoden Britannian kilpailu päättyi keskeytykseen Maseratin autolla.[8] Kausi 1956 oli jälleen yhden kilpailun mittainen F1-sarjassa, koska Brabhamin kiinnostus suuntautui urheiluautoihin ja Formula 2 -sarjaan. Hän voitti Stirling Mossin kanssa vuoden 1958 Nürburgringin 1000 kilometrin ajon sekä F2-mestaruudet Britannian (1958) ja Ranskan (1964) sarjoissa.[5] Le Mansin 24 tunnin ajossa vuonna 1957 Brabham sijoittui Cooperillaan S1100-luokkansa kolmanneksi (kokonaistuloksissa 15. sijalle), mutta vuosien 1958 ja 1970 kilpailut Aston Martinin ja Matran autoilla päättyivät keskeytyksiin.[9][10][11]
Formula 1 -menestys kuljettajana ja oman tallin perustaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kausi 1959 oli Brabhamin ensimmäinen kokonainen F1-sarjassa. Hän otti sen aikana Monacon katuradalla uransa ensimmäisen voiton ja voitti ensimmäisen maailmanmestaruutensa Coventry Climax -moottorilla varustetulla Cooperilla.[12][13] Seuraavana vuonna Brabham uusi mestaruutensa ja voitti muun muassa viisi peräkkäistä osakilpailua.[14]
Brabham perusti vuonna 1961 Ron Tauranacin kanssa Brabham-tallin, jonka ensiesiintyminen tapahtui F1-sarjassa kaudella 1962.[5][15] Hänen tallinsa ei kuitenkaan menestynyt uudessa 1500 kuutiosenttimetrin Formula 1:ssä. Ainoan voiton tallille toi Dan Gurney vuoden 1964 Ranskan osakilpailussa.[16] Vuonna 1966 alettiin ajaa 3000-kuutioisilla formuloilla, ja Brabham Repcon moottorilla varustetulla Brabham-autolla voitti kolmannen mestaruutensa. Brabham on ainoa, joka on pystynyt voittamaan F1-mestaruuden omaa nimeään kantavalla omavalmisteisella autolla.[3][17] Seuraavana vuonna mestaruus meni hänen tallitoverilleen Denny Hulmelle.[15]
Indianapolis 500 -kilpailuun Brabham oli osallistunut jo vuonna 1961 Cooperin valmistamalla autolla sijoittuen kilpailussa yhdeksänneksi, mutta uusintayritykset omavalmisteisella autolla päättyivät heikkoihin tuloksiin.[5][18]
Kilpauran lopettaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaudella 1969 Brabham kärsi loukkaantumisista. Hän oli lopettamassa jo uraansa, mutta talliin ei ollut tarjolla huippukuljettajia, minkä vuoksi hän jatkoi vielä vuoden.[4] Hän voitti kauden avauskilpailun Etelä-Afrikassa, mutta uran viimeinen F1-osakilpailu Meksikossa päättyi moottoririkon aiheuttamaan keskeytykseen.[19][20]
Kilpauran jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eläkkeelle siirryttyään Brabham vetäytyi autourheilusta kokonaan, myi osuutensa tallista Tauranacille ja palasi Australiaan hoitamaan maatilaa sekä ylläpitämään moottorialan liiketoimintaa.[4][5] Myöhemmin 1970-luvulla tallin johtotehtävät otti hoidettavakseen Bernie Ecclestone.[15][21] Brabham aateloitiin vuonna 1979.[5]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Brabhamin kaikki pojat, Geoff, Gary ja David, ovat myös ajaneet kilpaa.[22][23][24] Brabhamin lapsenlapset Matthew ja Sam ovat kilpa-ajajia.[25][26]
Kunniajäsenyydet ja palkinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Brittiläisen imperiumin ritarikunnan upseeri (OBE, 1966)[4]
- Vuoden australialainen (1966)[4]
- Knight Bachelor (Sir, 1979)[27]
- Sport Australia Hall of Fame -kunniagallerian jäsenyys (1985, nostettiin Legend-arvojäseneksi vuonna 2003)[28]
- International Motorsports Hall of Fame -kunniagallerian jäsenyys (1990)[29]
- Australian Sports Medal (2000)[30]
- Centenary Medal (2001)[31]
- Officer of the Order of Australia (AO; 2008)[32]
- Australian Speedway Hall of Fame -kunniagallerian jäsenyys (2011)[33]
- National Living Treasure (Australia) (2012)[34]
Formula 1 -tulokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Väri | Tulos |
|---|---|
| Kulta | Voittaja |
| Hopea | Toinen sija |
| Pronssi | Kolmas sija |
| Vihreä | Pistesijoitus |
| Sininen | Maaliin pistesijojen ulkopuolella |
| Ei sijoittunut (NC) | |
| Violetti | Keskeytti (Kesk.) |
| Punainen | Karsiutui (DNQ) |
| Esikarsiutui (DNPQ) | |
| Musta | Hylättiin (DSQ) |
| Valkoinen | Ei startannut (DNS) |
| Vaaleansininen | Vain harjoituksissa (PO) |
| Perjantain testikuljettaja (TD) | |
| Tyhjä | Kilpailu peruttiin (C) |
| Ei harjoituksissa (DNP) | |
| Loukkaantunut tai sairas (Louk.) | |
| Kilpailukiellossa (EX) | |
| Ei saapunut (DNA) | |
| Vetäytyi (WD) | |
| Lihavoitu | Paalupaikka |
| Kursivoitu | Nopein kierros |
| † – keskeytys ajoi yli 90 % kilpailupituudesta ja sai tuloksen. | |
| Yläindeksi numero – Pistesijoitus sprinttikilpailussa Power Stage -erikoiskokeella. | |
| * – Fanboost | |
| G – Nopein aika-ajon lohkovaiheessa | |
- Huomioita
- ↑ Jaettu sija Mike MacDowelin kanssa[36]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Heinonen, Toni: F1-monitaituri on poissa – "Oikeutetusti legenda" Sport - F1. 19.5.2014. MTV.fi. Arkistoitu 24.5.2014. Viitattu 24.5.2014.
- ↑ Sir Jack Brabham, three-time F1 champion, dies aged 88 F1 News. 19.5.2014. Autosport.com. Viitattu 20.1.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c Jack Brabham Hall of Fame. Formula1.com. Viitattu 20.1.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Jack Brabham - Australia ESPN. Arkistoitu 5.8.2020. Viitattu 20.1.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j Jack Brabham Biography. Motorsport Magazine. Viitattu 20.1.2019. (englanniksi)
- ↑ Stuart, Greg: Snowmobiles, BMXs and skiing: Why karting isn't the only starting point for F1 drivers Formula1.com. 22.4.2020. Formula One World Championship Limited. Viitattu 30.7.2020. (englanniksi)
- ↑ 1955 British Grand Prix - RACE RESULT Results - Archive 1950–2017. Formula1.com. Viitattu 20.1.2019. (englanniksi)
- ↑ 1956 British Grand Prix - RACE RESULT Results - Archive 1950–2017. Formula1.com. Viitattu 20.1.2019. (englanniksi)
- ↑ 25émes Grand Prix d`Endurance les 24 Heures du Mans 1957 1957 24 Hours of Le Mans Results and Competitors. Experience Le Mans. Viitattu 20.1.2019. (englanniksi)
- ↑ 26émes Grand Prix d`Endurance les 24 Heures du Mans 1958 1958 24 Hours of Le Mans Results and Competitors. Experience Le Mans. Viitattu 20.1.2019. (englanniksi)
- ↑ 38émes Grand Prix d`Endurance les 24 Heures du Mans 1970 1970 24 Hours of Le Mans Results and Competitors. Experience Le Mans. Viitattu 20.1.2019. (englanniksi)
- ↑ Brabham win heralds a new era ESPN. Arkistoitu 21.1.2019. Viitattu 20.1.2019. (englanniksi)
- ↑ Cooper powers Jack Brabham to the title ESPN. Arkistoitu 26.12.2018. Viitattu 20.1.2019. (englanniksi)
- ↑ Jack Brabham and Cooper dominate again ESPN. Arkistoitu 26.12.2018. Viitattu 20.1.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c Brabham Teams. ESPN. Arkistoitu 28.9.2017. Viitattu 20.1.2019. (englanniksi)
- ↑ Gurney gives Brabham his first win ESPN. Arkistoitu 27.6.2018. Viitattu 20.1.2019. (englanniksi)
- ↑ Jack Brabham wins under new regulations ESPN. Arkistoitu 31.7.2017. Viitattu 20.1.2019. (englanniksi)
- ↑ Jack Brabham Indianapolis 500 Stats Indianapolis 500 Historical Stats. Indianapolis Motorspeedway. Arkistoitu 21.1.2019. Viitattu 20.1.2019. (englanniksi)
- ↑ Brabham rolls back the years at Kyalami ESPN. Viitattu 20.1.2019. (englanniksi)
- ↑ Ickx secures runner-up spot as Brabham bows out ESPN. Arkistoitu 15.11.2018. Viitattu 20.1.2019. (englanniksi)
- ↑ Fearnley, Paul: Bernie's Brabham F1 Opinion. 26.1.2017. Motorsport Magazine. Viitattu 20.1.2019. (englanniksi)
- ↑ David Brabham Drivers. Speedsport Magazine. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
- ↑ Gary Brabham Drivers. Speedsport Magazine. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
- ↑ Geoffrey "Geoff" Brabham Drivers. Speedsport Magazine. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
- ↑ Surfers Paradise: SuperGP pre-race notes Supercars News. 25.10.2009. Motorsport.com. Arkistoitu 19.1.2019. Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
- ↑ Sam Brabham Drivers. Driver Database (Db). Viitattu 19.1.2019. (englanniksi)
- ↑ It's an Honour: Knight Bachelor Itsanhonour.gov.au. 30.12.1978. Arkistoitu Viitattu 8.7.2022.
- ↑ Jack Brabham AO OBE – Motor Racing Hall of Fame. Sport Australia Hall of Fame. Arkistoitu 21.1.2019. Viitattu 20.1.2019. (englanniksi)
- ↑ Sir Jack Brabham Hall of Fame. International Motorsports Hall of Fame. Arkistoitu 8.8.2018. Viitattu 20.1.2019. (englanniksi)
- ↑ It's an Honour: Australian Sports Medal Itsanhonour.gov.au. 24 October 2000. Arkistoitu Viitattu 8.7.2022.
- ↑ It's an Honour: Centenary Medal 1 January 2001. Itsanhonour.gov.au. Arkistoitu Viitattu 8.7.2022.
- ↑ It's an Honour: AO Itsanhonour.gov.au. 26 January 2008. Arkistoitu Viitattu 8.7.2022.
- ↑ Sir Jack Brabham Inductees. Australian Speedway Hall of Fame. Viitattu 20.1.2019. (englanniksi)
- ↑ Farrow, Lauren: Seven added to national living treasure list National News. 5.3.2012. The Canberra Times. Arkistoitu 25.8.2018. Viitattu 20.1.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p Jack Brabham Drivers. ChicaneF1.com. Viitattu 20.1.2019. (englanniksi)
- ↑ 1957 French Grand Prix motorsportmagazine.com. Viitattu 21.10.2021. (englanniksi)
| ||||||||||||||||||||||
