Ego, Elävä Planeetta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ego, Elävä Planeetta
Ego, Elävä Planeetta John Byrnen ja Bob Sharenin kuvittamana
Ego, Elävä Planeetta John Byrnen ja Bob Sharenin kuvittamana
Luoja(t) Jack Kirby
Kustantamo Marvel
Ensiesiintyminen Thor #132 (1966)
Henkilötiedot
Oikea nimi Ego, Elävä Planeetta
Status Aktiivinen
Ryhmäsidokset Universumin vanhimmat
Voimat Loppumattomat psioniset voimat, materian ja energian manipulaatio, miltei kaikkitietävä
Suhteet
Sukulaiset Ego-Prime (kloonikaksonen)

Ego, Elävä Planeetta on Marvel-kustantamon luoma superroisto. Hahmon ensiesiintyminen tapahtui Thor-lehden numerossa 132 (1966). Ego on ukkosenjumala Thorin sekä planeettojen syöjä Galactuksen pääasiallinen vihollinen.

Suomessa Ego esiintyi ensimmäisen kerran Ihmeneloset-lehden numerossa 5 (1983).

Universumin saadessa alkunsa, yksi ainoa planeetta kehittyi täysin eri tavalla muihin verrattuna. Hitaasti, miljoonien vuosien aikana sille kehittyi älykkyys ja tietoisuus omasta itsestä. Planeetta otti itselleen nimen Ego, Elävä Planeetta (vanha väite siitä, että Ego olisikin kuolevainen sielu, joka vain on sidottu planeettaan, on todistettu vääräksi). Universumin kolkka, jossa Ego asui, oli nimeltään Musta Galaksi. Huolimatta monista tutkimusyrityksistä aluetta ei vieläkään ole kansoitettu.

Rigeliaanit, avaruuden yksi roduista pelkäsi, että Ego söisi joskus heidänkin planeettansa. Se sai heidät etsimään turvapaikkaa maapallolta, jossa Thor vastusti heidän suunnitelmiaan. Kuultuaan kuitenkin pelokkaiden rigeliaanien kertomuksen Thor päätti itse lähteä katsomaan Egoa Mustaan Galaksiin.

Ego oli mielissään tavatessaan olennon toisesta galaksista ja hyökkäsi Thorin kimppuun epäkehojensa avulla. Thor kutsui kuitenkin mahtavan myrskyn, joka tainnutti Egon. Lopulta Ego vannoi, ettei koskaan lähtisi pois Mustasta Galaksista.

Kuukausia myöhemmin planeettojen tuhoaja Galactus saapui Egon alueelle korvatakseen Elävän Planeetan energialla oman, hiipuvan elämänenergiansa. Thorin avulla Ego kuitenkin ajoi Galactuksen pois ja kiitollisena avusta otti pinnalleen jopa asumaan avaruudessa vaeltavia kodittomia.

Erään kerran rigeliaani Tana Nile otti näytteen Egosta ja yritti sen avulla luoda uuden planeetan rigeliaanien valtakuntaan. Syntyikin Ego-Prime-niminen olento, jolla oli osa Egon voimista. Ego-Primen otti huostaansa mystinen ja mahtava Muukalainen, joka varastoi planeetan laboratorioonsa.

Ego itse ajautui hulluksi Tana Nilen irrottaman näytteen myötä. Planeetta söi pinnallaan asuvat olennot ja ajautui konfliktiin heikentyneen Galactuksen kanssa. Egon valtavista voimista huolestunut Galactus lähetti Tulilordin, Thorin ja Herkuleksen taistelemaan hullua planeettaa vastaan. Samalla Galactus asensi Egoon voimakkaat rakettimoottorit, jotka pakottivat Egon liikkumaan jatkuvasti avaruudessa.

Egon harhaillessa avaruudessa se alkoi mädäntyä auringonvalon puutteen vuoksi, mutta sai lopulta hallintaansa toisen suihkumoottoreistaan. Kostonhimoinen planeetta alkoi jäljittää Galactusta ja päätyi maapallolle, jossa Galactus oli viimeksi vieraillut.

Egon saapuminen tähtijärjestelmäämme sai aikaan massiivisia maanjäristyksiä (jotka kuitenkin korjasi jumalvoimainen L.R. ”Skip” Collins) ja Ihmeneloset lähtivät tutkimaan järistysten lähdettä. Herra Fantastinen onnistui irrottamaan Egon rakettimoottorin toisen voimayksikön ja Möykky sai osakseen kantaa syvälle Egon aivoihin pommin, jonka Herra Fantastinen kyhäsi voimayksiköstä.

Hyökkäys epäonnistui ja raivostunut Ego uhkasi tuhota koko maapallon, mutta joutuikin auringon vetovoimaan ja repeili kappaleiksi [1].

Ego ei kuitenkaan kuollut, vaan eli jokaisessa kappaleessaan. Auringon tarjoamat energiat auttoivat olentoa kasaamaan itsensä ja palauttamaan itselleen suihkumoottorit. Etsiessään uutta energiaa itselleen Ego naamioitui idylliseksi paratiisiksi houkutellakseen pinnalleen varomattomia avaruusmatkailijoita. Ryhmä onnettomia jäikin loukkuun, mutta Avaruusritari Rom pelasti nämä Egon ruuansulatukselta.

Tämän jälkeen Ego liittoutui Universumin Vanhimpien kanssa, jotka hyväksyivät Egon joukkoonsa. Ego oli kuitenkin ainutlaatuinen koko universumissa ja Universumin Vanhimmat olivat rotujensa ainoita jäljelle jääneitä olentoja. Ego alkoikin palvella Vanhimpien liikkuvana tukikohtaplaneettana ja taisteli Hopeasurffaria vastaan tuloksetta. Myös Beta-Bill tapasi Egon matkoillaan ja edellinen tuhosi Egon rakettimoottorit ja samalla tämän hulluuden lähteen. Kiitollinen Ego jäi täysjärkisenä ajelehtimaan avaruuteen.

Samaan aikaan Celestiaalit olivat muuttaneet Mustasta Galaksista rotuunsa uuden jäsenen. Tämä jumalvoimainen olio otti yhteyttä Egoon. Suuri Kehittäjä seurasi tilannetta tiiviisti ja spekuloi useampien Egojen voivan olla olemassa ja ettei Ego olisikaan niin ainutlaatuinen olento universumissa.

Osana mutkikasta suunnitelmaa Kriiden Ylin Tajunta otti Egon valtaansa ja lähetti sen tuhoamaan asuttuja planeettoja. Ego tuhosi krylorainien planeetan mellastuksensa aikana ja tapahtuma herätti voimakkaampien tahojen huomion. Charles Xavier, Hopeasurffari ja Cadre K estivät Egoa tuhoamasta Shi’arien valtaistuinmaailmaa, mutta Ylin Tajunta lavasti olennon kuoleman ennen kuin sen omat suunnitelmat tulisivat julki.

Ylin Tajunta säilöi Egon tietoisuuden ja lähetti sen agenttiensa kanssa maapallolle. Sieltä sen löysi kaksi höperöä nebraskalaista vanhusta, jotka kuvittelivat olennon olevan hylätty avaruusvauva (vrt. Teräsmies).

Ego levittäytyi nopeasti ympäri maailmaa ja osia siitä manifestoitui useissa sankareissa. Egon alkaessa tuhota planeettaa Hopeasurffari yritti pysäyttää olennon, mutta vasta Kvasaari sai olennon tuhottua kvanttirannekkeidensa avulla.

Voimat ja varusteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Möykky ja Näkymätön Nainen taistelemassa Egon muodostamien epäkehojen kanssa (kuvitus: John Byrne).

Egolla on laskemattoman korkea älykkyys, valtavat psioniset voimat (mukaan lukien telepatia ja telekineesi - molemmat toimivat galaksienvälisiä matkoja) ja liki loppumaton kestävyys. Ego kykenee mielensä voiman avulla myös imemään voimia tähdistä.

Psionisesti Ego kykenee muokkaamaan miljoonia tonneja materiaansa molekyylitasolle asti ja siten luomaan itselleen kädet tai ihmisen kokoisia olentoja, epäkehoja jotka ovat täysin hänen komennettavissaan. Ego kykenee myös luomaan pintansa materiaalia muistuttamaan jättimäisiä kasvoja, kenties helpottaakseen näin kommunikaatiota toisten olentojen kanssa.

Ego voi myös naamioida pintansa muistuttamaan asumatonta planeettaa tai vehreää paratiisia, jolle laskeutuneet epäonniset matkustajat se sitten sulauttaa itseensä.

Egolla on lukuisia sisäisiä systeemejä, jotka muistuttavat sisäelimiä. Olennolla on verisuonten kaltaisia jättiläismäisiä tunneleita ja aivomainen elin syvällä sen sisuksissa. Egolla on myös ruuansulatuselimiä, joilla se sulattaa pinnaltaan sieppaamansa olennot ja immuunijärjestelmän, jonka avulla Ego luo epäkehoja.

Ego matkustaa avaruuden halki koneilla, jotka Galactus asensi olentoon. Koneet käyvät Egon omalla elämänenergialla ja niiden avulla Ego saavuttaa nopeuksia, jotka ylittävät valonnopeuden.

Muissa medioissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kurt Russell näyttelee Egoa Marvel Cinematic Universessa, jossa hahmo väittää olevansa yksi celestiaaleista. Hänellä oli kyky manipuloida molekyylejä miten haluaa ja hän on luonut aivojensa ympärille kokonaisen planeetan. Myöhemmin hän oli ottanut ihmishahmon matkustaakseen ympäri galaksia etsien muuta elämää. Hän on Peter Quillin / Tähtilordin ja Mantiksen biologinen isä. Ego piti kuitenkin kuolevaisia elämänmuotoja vähäpätöisempinä. Hän istutti vierailemilleen planeetoille kasveja, jotka kasvaessaan aloittaisivat Laajennuksen, joka muuttaisi planeetat osaksi häntä. Hän myös teki lapsia useiden naisten kanssa, koska tarvitsi toisen celestiaalin muutosprosessin aloittajaksi, ja palkkasi Yondu Udontan noutamaan lapset.
    • Elokuvassa Guardians of the Galaxy Vol. 2 (2017), Quill oli ainut isänsä voimat perinyt jälkeläinen. Ego selittää suunnitelmansa hänelle, ja saa hänet melkein puolelleen. Quill kuitenkin kääntyy isäänsä vastaan kuultuaan tämän olleen vastuussa aivokasvaimesta, johon Quillin äiti, Meredith, kuoli. Lopulta Quill ja Galaksin Vartijat tuhoavat Egon ja estävät hänen suunnitelmansa.
    • Disney+-animaatiosarjassa What If...? (2021–2024) esiintyi useita eri vaihtoehtoisten unviersumeiden variantteja Egosta.
      • Ensimmäinen merkittävä variantti esiintyi ensimmäisen tuotantokauden ”Mitä jos… T’Challasta tulisikin Tähtilordi?” esittelemässä vaihtoehtoisessa aikajanassa, Yondu sieppasi Quillin sijasta T’Challan, jolloin Ego matkustaa vuosien odotuksen jälkeen itse Maahan pakottaakseen Quillin väkisin auttamaan Laajennuksen toteuttamisessa. Kauden päätösjaksossa ”Mitä jos… Seuraaja rikkoisi valansa?”, Tähtilordi T’Challa kuitenkin pelasti Quillin.
      • Toinen merkittävä variantti esiintyi toisen tuotantokauden jaksossa ”Mitä jos… Peter Quill hyökkäisi Maan mahtavimpien sankareiden kimppuun?”, jossa Yondu Udonta toimittikin Quillin Egon luokse. Kun Quill oli jo Egon taivuttelemana auttanut levittämään laajennusta jo muille planeetoille ennen kuin oli Maan vuoro. Mutta Maan sankarit taivuttelivat hänet kääntymään Egoa vastaan ja tuhoamaan hänen ihmiskehonsa. Myöhemmin sankarit valmistautuivat lähtemään avaruuteen tuhoamaan Egon planeettakehon.
  1. Ihmeneloset #5 & 6 (1983)