Pirkanmaan maakunnan kuntien vaakunat
Sivulta puuttuu
 |
Pirkanmaan maakunta
Kultakentässä punainen turkiskoroinen lakio. |
| Vaakuna | Kunnan nimi, vaakunan kuvaus, suunnittelija ja vahvistamispäivä |
|---|---|
 |
Akaa
Sakarakoroisesti punaiseen ja hopeaan halkoisella kilvellä hopeinen muuriankkuri. Kari J. Tähtinen, 28. helmikuuta 2007 |
 |
Hämeenkyrö
Kultakentässä puna-sinikatkoinen juomasarvi, jalka ja heloitus hopeaa, suu oikealle, sarven yläpuolella sininen, liekkikoroinen lakio, jossa kuusisakarainen kultatähti. |
 |
Ikaalinen
Kultaisten pielten rajoittamassa sinisessä kentässä kolme hopeista airoa lavat ylöspäin. Pentti Papunen, 1. tammikuuta 1972 (ottanut käyttöön Ikaalisten maalaiskunnan vaakunan) |
 |
Juupajoki
Hopeakentässä punainen vuota, jossa kultainen havunoksa. |
 |
Kangasala
Hopeakentässä harppu, jonka yhdyspuu ja kaula muodostavat kotkakuvion, saatteena seitsemän pisaraa, asetettuina 2 + 2 + 2 + 1, kaikki punaisia. Hopeisessa, punaisilla pisaroina sirotellussa kentässä punainen, kotkakoristeinen harppu. |
 |
Kihniö
Sinisessä kentässä kaksi kultaista alapuolelta sahakoroista palkkia. Toivo Vuorela, 10. lokakuuta 1960 |
 |
Lempäälä
Punaisessa kentässä aaltokoroinen kultapaalu, jonka päällikkeenä on musta, viritetty jalkajousi, mustakärkisine kultanuolineen; tyvessä, paalun kummallakin puolella saatteena kultainen aurakärki. |
 |
Mänttä-Vilppula
Punaisessa kentässä alareunaltaan kaareva hirsi, josta kasvaa kolme havunoksaa; kokonaan hopeaa. |
 |
Nokia
Kultakentässä sininen, alainen aaltokoroinen palkki, jonka yläpuolella musta punavaruksinen näätä pystyasennossa. |
 |
Orivesi
Hopeisessa kilvessä punainen pystyyn kavahtanut ori, joka nousee esiin kilven tyveen ulottuvasta sinisestä vedestä. Carolus Lindberg, 30. marraskuuta 1949 |
 |
Parkano
Sinisessä kentässä aaltokoroinen kultahirsi ja sen päällikkeenä pystyssä kultainen mänty, jonka kuoritut kyljet ovat hopeiset; saatteena männyn latvan kummallakin puolella seitsensakarainen hopeatähti. Germund Paaer, 14. lokakuuta 1950 |
 |
Pirkkala
Kilpi halkoinen ja turkiskorokatkoinen hopea-punainen. |
 |
Punkalaidun
Sinisessä kentässä tyviö, jolla kilven reunasta toiseen ulottuva riukuaita; molemmat kultaa. |
 |
Pälkäne
Sinisessä kentässä hopeinen, kultaemiöinen lumpeenkukka. Gustaf von Numers, 1. tammikuuta 2007 (ottanut käyttöön Luopioisten vaakunan) |
 |
Ruovesi
Punaisessa kentässä kolme hopeista lahnaa asennossa 2+1, hopeisessa lakiossa punainen kirkkovene. Eino Halén, 23. marraskuuta 1959 |
 |
Sastamala
Sinisessä kentässä kultainen, ulkoreunaltaan ristikoroinen vihkiristi. Lauri Ahlgrén, 1. tammikuuta 2009 (ottanut käyttöön Karkun vaakunan) |
 |
Tampere
Punaisessa kentässä aaltokoroinen vastapalkki, jonka yläpuolella saatteena paaluttainen vasara ja alapuolella paaluttainen Merkuriuksen sauva; kaikki kultaa. Olof Eriksson (vanhan vaakunan pohjalta), 16. kesäkuuta 1960 |
 |
Urjala
Punaisessa kentässä hopeinen apilaristi, jonka kustakin kulmasta lähtee kultainen liekki. Toivo Vuorela, 13. kesäkuuta 1955 |
 |
Valkeakoski
Punaisessa kilvessä on vastaviistoon kulkeva hopeinen virta, jonka yläkentässä on kultainen kuusi ja alakentässä kultainen hammasratas. |
 |
Vesilahti
Hopea-punahalkoisen kilven oikeassa kentässä punainen avain, sen vasemmassa kentässä hopeinen kultavaruksinen kurki, jonka päälaki on punainen ja pyrstön sulat mustapäiset. |
 |
Virrat
Sinisessä kentässä aaltokoroiset kolmoisjänteet, saatteena kummallakin puolella palkeittainen karhukeihäänkärki; kaikki hopeaa. |
 |
Ylöjärvi
Punaisessa kentässä haaruristi, jonka yläkulmassa saatteena risti; molemmat kultaa. |
[muokkaa] Käytöstä poistuneet tai lakkautettujen kuntien vaakunat
| Vaakuna | Kunnan nimi, vaakunan käytössäoloaika, kuvaus, suunnittelija ja vahvistamispäivä |
|---|---|
 |
Aitolahti (1965)
Punaisessa kentässä aaltokoroinen kultahirsi, jossa kolme mustaa, soikeaa, kyljiltään sisäänpäin kaartuvaa rengasta. |
 |
Eräjärvi (1962–1972)
Punaisessa kentässä kolme hopeista, puusta tehtyä ongenkoukkua vieretysten. |
 |
Ikaalinen (1961–1971)
Sinisessä kentässä hopeinen aaltokoroinen paalu, josta versoo kummallekin puolen kolme kultaista lehmuksen lehteä. Pentti Papunen, 16. lokakuuta 1961 |
|
Ikaalisten maalaiskunta (1956–1971)
Kultaisesa kentässä sininen paalu, jossa kolme hopeista airoa vieretysten. Pentti Papunen, 17. huhtikuuta 1956 |
|
Karkku (1963–1972)
Sinisessä kentässä kultainen, ulkoreunaltaan ristikoroinen vihkiristi. |
 |
Kiikka (1961–1980)
Sinisessä kentässä kultainen rukki. T. Takala ja Gustaf von Numers, 26. kesäkuuta 1961 |
 |
Kuhmalahti (1961–2010)
Punaisessa kentässä hopeinen kumokärki, jossa on punainen liekki. |
 |
Kuorevesi (1952–2000)
Punaisessa kentässä kruunattu kirkonkello, saatteena sen molemmin puolin kolme rahaa paaluittain järjestettyinä; kaikki kultaa. |
 |
Kuru (1956–2008)
Sinisessä kentässä hopeinen kumokärki. Kimmo Kara, 8. kesäkuuta 1956 |
 |
Kylmäkoski (1965–2010)
Aaltokoroisesti katkoinen hopea-punainen kilpi; punaisessa alakentässä hopeinen lumikide. Kaj Kajander ja Heikki Lauhkonen, 5. lokakuuta 1965 |
 |
Luopioinen (1960–2006)
Sinisessä kentässä hopeinen, kultaemiöinen lumpeenkukka. |
 |
Längelmäki (1952–2006)
Punaisessa kentässä vesiratas ja sen yläpuolella lakio; molemmat hopeaa; lakiossa kolme sinistä, viisilehtistä kukkaa. |
 |
Mouhijärvi (1957–2008)
Sinisessä kentässä alainen hammaskoroinen kaksikärkinen hirsi, jonka yläpuolella saatteena naulakantainen apilaristi, molemmat kultaa. |
 |
Mänttä (1950–2008)
Punaisessa hopeisilla lipukkeilla sirotellussa kentässä hopeinen sinivaruksinen ilves pystyssä, ilveksen korvatöyhdöt mustat. |
 |
Pohjaslahti (1961–1972)
Sinisessä kentässä vastapalkki, jonka kummastakin sivusta kasvaa kolme havunoksaa; kaikki hopeaa. |
 |
Pälkäne (1956–2006)
Punaisessa kentässä alaisesta kärjestä nouseva kirkonkukko pidellen kynsissään keppiä; kaikki hopeaa. |
 |
Sahalahti (1962–2004)
Kilpi sudenhammaskoron vastalohkoisesti jakama punaiseen ja hopeaan. |
 |
Suodenniemi (1955–2006)
Sahakoroisesti sini-hopeahalkoisessa kilvessä kaksi paaluittaista uittohaan terää selätysten vuorovärisinä. |
 |
Suoniemi (1955–1972)
Sinisessä kentässä kaksi hopeista, alaista aaltokoroista hirttä, joiden yläpuolella kultainen liekki. |
 |
Sääksmäki (1954–1972)
Punaisessa kentässä hopeinen, kultavaruksinen kalasääski edestäpäin, laskeutumassa kohotetuin siivin tyvestä nousevaan hopeapesäänsä. |
 |
Teisko (1958–1971)
Vihreässä kentässä hopeinen Antoniuksen ristin muotoinen muurin siderauta. |
 |
Toijala (1952–2006)
Punaisessa kentässä lakiopaalu, saatteena kaksi keihäänkärkeä; kaikki hopeaa. |
 |
Tottijärvi (1958–1975)
Sinisessä kentässä aaltokoroisesta hopeatyviöstä nouseva kultainen koira, jonka varukset ja kaulahihna punaiset. |
 |
Tyrvää (1950–1972)
Punaisessa kentässä sinikielinen kultapukki pystyssä, sen kaulassa mustasta hihnasta riippuva kilpi, jonka mustassa kentässä paaluittainen kultapiilu. |
 |
Vammala (1950–2008)
Sinisessä kentässä kultainen kaateinen polviorsi, sen lappeiden välissä hirsittäinen, kaksikaarinen hopeasilta. |
 |
Viiala (1955–2006)
Hopeakentässä punainen, kaateinen, nirhakoroinen polviorsi. |
 |
Viljakkala (1950–2006)
Kultakentässä palkeittain asetettu puna-sinikatkoinen, loivasti kaksikaarteinen sarvi, jonka keski- ja päätehelat sekä vitjat ovat hopeaa; sarven alapuolella punainen kupari-kultamerkki. |
|
Vilppula (1957–2008)
Punaisessa kentässä alareunastaan kaareva hirsi, josta kasvaa kolme havunoksaa; kokonaan hopeaa. |
 |
Äetsä (1981–2008)
Sinisessä kentässä nahkatyömeisti, sen varren molemmilla puolilla saatteena kolmiapila; kaikki kultaa. |
[muokkaa] Lähteet
- Suomen kunnallisvaakunat. Suomen Kunnallisliitto, 1982. ISBN 951-773-085-3.
