Elisa (yritys)
| Elisa Oyj | |
|---|---|
| Tunnuslause | Siinä on ideaa. |
| Yritysmuoto | Julkinen osakeyhtiö |
| Osake | OMXH: ELI1V |
| Markkina-arvo | 2,52 mrd. € (31.12.2011)[1] |
| Perustettu | 1882 (tuolloin nimellä Helsingin puhelinyhdistys) |
| Toimitusjohtaja | Veli-Matti Mattila |
| Kotipaikka | Helsinki, Suomi |
| Toimiala | Tietoliikenne |
| Liikevaihto | 1 530 milj. € (2011)[1] |
| Liikevoitto | 295 milj. € (2011) [1] |
| Henkilökuntaa | 3 772 (31.12.2011) [1] |
| Tytäryhtiöt | Xenetic Oy Doneto Oy Enia Oy Videra Oy Appelsiini Finland Oy PPO-Yhtiöt Oy |
| Kotisivu | www.elisa.fi |
Elisa Oyj on suomalainen pörssiyhtiö. Yhtiö tarjoaa lanka- ja matkapuhelinliittymiä sekä kiinteitä- ja mobiililaajakaistaliittymiä eri tuotenimillä ja brandeilla. Lisäksi palveluvalikoimaan kuuluvat kaapelitelevisioliittymät ja muut erityisesti liittymätuotteiden kanssa toimivat palvelut. Yhtiö on muodostunut yritysmuodon muutosten, yrityskauppojen ja fuusioiden tuloksena entisestä Helsingin Puhelinyhdistyksestä.
Konsernin palveluihin kuuluvat ADSL- ja mobiililaajakaistaliittymät brandeillä Elisa ja Saunalahti, kaapelimodeemiliittymät brandillä Elisa ja Saunalahti, GSM-liittymät brandeillä Elisa, Kolumbus, Saunalahti ja EUnet Finland, kiinteät puhelinliittymät brändeillä Elisa, Saunalahti, EUnet Finland ja tietoliikennepalvelut yrityksille brandeillä Elisa ja EUnet Finland. Kuluttajille kiinteitä puhelinliittymiä Elisa tarjoaa pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Riihimäellä, Jyväskylässä ja Joensuussa (ei Kiihtelys- eikä Tuupovaarassa). Yrityksille kiinteitä puhelinliittymiä Elisa tarjoaa valtakunnallisesti brandeilla Elisa ja EUnet Finland.
Yhtiön kotipaikka on Helsinki. Henkilöstön määrä vuoden 2011 lopussa oli 3 772. Elisan liikevaihto vuonna 2011 oli 1 530 miljoonaa euroa.[1]
Sisällysluettelo |
Historia [muokkaa]
Helsingin Puhelinyhdistys [muokkaa]
Daniel Wadén perusti Helsingin puhelinyhdistyksen 31. tammikuuta 1882, kun senaatti oli siihen antanut luvan. Ensimmäinen puhelinlinja oli Kaivopuiston ravintolasta Oopperakellariin. Vuosina 1998–2000 puhelinyhdistys muuttui ensin osuuskunnaksi ja sitten välivaiheiden kautta pörssissä noteeratuksi osakeyhtiöksi Elisaksi. Nimi "Elisa" juontuu 1980-luvulla perustetusta X.400-pohjaisesta Elisa-sanomanvälitysjärjestelmästä (elektroninen sanomanvälitys). Vuoden 2001 alussa Elisa erosi Finnet-liitosta. Loppuvuonna 2007 Elisan saamaa julkisuutta leimasivat ongelmat asiakkaiden kanssa uuden laskutusjärjestelmän käyttöönoton epäonnistuttua.[2]
Saunalahti Group Oyj [muokkaa]
Saunalahden juuret ulottuvat vuoteen 1998, jolloin kolme keskikokoista Internet-operaattoria yhdistyi. Yrityksen nimi oli tuolloin Saunalahden Serveri oy. Nimi vaihtui vuonna 2000 Jippii Groupiksi ja vuonna 2003 Saunalahti Group Oyj:ksi. Elisa osti Saunalahti Groupin vuonna 2005 ja veti yhtiön pois pörssistä maaliskuussa 2006. Saunalahden tulos oli sitä ennen useana vuonna tappiollinen. Saunalahti sulautettiin emoyhtiöönsä Elisaan vuoden 2011 lopussa[3]. Nykyään se on Elisan brändi, jolla tarjotaan kuluttajille matkapuhelinliittymiä sekä mobiili- ja internetpalveluita.
EUnet Finland [muokkaa]
Suomessa EUnet-verkon toiminnasta vastasi vuoden 1992 loppuun asti Suomen UNIX-käyttäjäin yhdistys (FUUG) ry. Vuoden 1993 alusta alkaen verkon toiminnasta vastasi EUnet Finland Oy, jonka yksi omistajista FUUG oli. Saunalahti Group Oyj osti vuonna 2002 KPNQwest Finlandin, jonka liiketoiminnoista muodostettiin EUnet Finland konsernin sisällä. EUnet-nimi on historiallisista syistä käytössä myös joissakin muissa maissa toimivilla saman alan yrityksillä. Uusmyynti loppui 1.6.2006.
Kolumbus [muokkaa]
Kolumbus on Elisan GSM-verkossa toimiva itsepalveluliittymän tuotemerkki. Kolumbus alkoi toisena Suomessa Cubion jälkeen tarjota kiinteähintaisia puheluita. Alun perin Kolumbus oli Finnet-yhtiöiden Internet-liittymien tavaramerkki. Kolumbus-nimellä tuotteiden uusmyynti päättyi vuonna 2009.
Elisaan sulautuneita yhtiöitä [muokkaa]
- ElisaCom Oy
- Elisa International Oy (entinen Oy Finnet International Ab)
- Elisa Internet Oy (entinen Kolumbus Oy)
- Elisa Networks Oy
- Elisa Solutions Oy (entinen Datatie Oy)
- Heltel Oy
- HPY Holding Oyj
- Lounet Oy (entinen Lounais-Suomen Puhelin Oy)
- Oy Mäkitorpan Autoradio Ab
- Oy Radiolinja Ab
- Riihimäen Puhelin Oy
- Soon Communications Oyj (entinen Tampereen Puhelinosuuskunta)
- Tikka Commucations Oy (entinen Joensuun Puhelin Oy)
- Yomi Oyj (entinen Keski-Suomen Puhelin Osakeyhtiö)
Radiolinjan fuusiossa tapahtunutta Elisan itselleen suuntaamaa osakeantia käsitellään yhä oikeudessa. Joidenkin pienomistajien mielestä Elisa alihinnoitteli osakkeensa.lähde?
Islantilaisomistajan vaatimukset syksyllä 2007 [muokkaa]
Elisan suurin yksittäinen osakkeenomistaja Novator Finland Oy vaati syksyllä 2007 ylimääräisen yhtiökokouksen koollekutsumista käsittelemään Elisan yhtiörakenteen muuttamista ja uuden hallituksen valitsemista.[4] Kokouksen alla Novator luopui vaatimasta yhtiöjärjestyksen muutosta ja ehdotti vain kahden oman ehdokkaansa valitsemista hallitukseen. Ylimääräinen yhtiökokous pidettiin 21.1.2008, mutta Novator ei saanut siinä riittävää kannatusta ehdotukselleen.[5]
Teknisiä edistysaskeleita [muokkaa]
Silloisen Radiolinjan verkossa soitettiin maailman ensimmäinen kaupallisessa verkossa soitettu GSM-puhelu vuonna 1991 ja 13. marraskuuta 2006 Elisan verkossa Vierumäellä soitettiin yhteistyössä Nokian kanssa maailman ensimmäinen UMTS 900 MHz -teknologiaan perustuva 3G-/HSDPA-puhelu. Tähän asti 3G-puhelut ovat kulkeneet 2,1 GHz taajuudella, mutta kokeilu osoitti GSM:n kanssa jaettavan taajuuden käytön olevan mahdollista. [1]
Vuoden 2006 keväällä Elisa avasi Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäisen HSDPA-verkon. HSDPA on päivitys UMTS:iin, tuoden mukanaan merkittävän nopeuden nousun datansiirtoon. Marraskuussa 2006 Elisan HSDPA-verkko, joka toimi nopeudella 1,8 Mbit/s tukiasemasta mobiililaitteeseen, ja joka oli tarjolla 40 prosentille suomalaisista, oli vielä Suomen ainoa kaupallisesti tarjolla oleva HSDPA-verkko.
Kilpailurikkomukset [muokkaa]
Vuonna 2001 kilpailuvirasto tuomitsi Elisan määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Yrityksen katsottiin käyttäneen muun muassa kaksoishinnoittelua, kohtuutonta hinnoittelua, syrjivää hinnoittelua sekä vaikeuttaneen markkinoille pääsyä. Elisa tuomittiin maksamaan noin 4,2 miljoonan euron suuruisen seuraamusmaksun.[6]
Brändit [muokkaa]
Uudet Elisan liittymät ja palvelut myydään kahden eri brändin alla, jotka nykyisin muodostuvat Elisasta ja Saunalahdesta.
Saunalahti [muokkaa]
Saunalahti on liittymäbrändi, joka tarjoaa asiakkailleen edullisia matkapuhelinliittymiä. Suurin osa Saunalahden palveluista on hoidettavissa täydellisesti internetin välityksellä Oma Saunalahti -sivujen kautta. Se tarjoaa kuluttajille mobiili- ja internetpalveluita. Brändi on keskittynyt kilpailemaan erityisesti hinnalla, mutta samalla se on perinteisesti pyrkinyt tarjoamaan myös innovatiivisia palveluja. Saunalahti syntyi vuonna 1998, kun pienet internetoperaattorit DLC Data Link Connection, SciFi ja Nettilinja yhdistyivät. Yhtiön nimeksi piti alun perin tulla Nettilinja. Yhtiö vaihtoi nimeään välillä Jippiiksi, mutta myöhemmin nimi vaihdettiin takaisin Saunalahdeksi. Saunalahti on Elisan tytäryhtiö.
Elisa [muokkaa]
Elisa on profiloitu "laatutietoisiksi asiakkaiksi" nimitetylle asiakaskunnalle. Elisa-brändin palvelut keskittyvät enemmän palveluiden tuomiseen kuin Saunalahti-brändin liittymiin keskittyvät tuotteet. Elisan yritystuotteet ja palvelut tuotetaan nykyisin Elisa-brändilla.
Omistus ja hallinto [muokkaa]
Osake ja osakkeenomistajat [muokkaa]
Elisalla on paljon rekisteröityjä omistajia, yli 227 000 (26.4.2013)[7]. Suurin osa Elisan omistajista omistaa alle 1000 osaketta. Osakkaiden suuri lukumäärä johtuu siitä, että Helsingin Puhelinyhdistyksen osuustodistuksella sai vuonna 1999 150 osaketta myöhemmin Elisaksi muuttuneessa HPY Holding Oyj:ssä. Osakkaiden määrää on lisännyt myös sulautuneiden yhtiöiden osakkeenomistajien saamat osakkeet.
Yhtiön suurin osakkeenomistaja on Solidium, joka omistaa 10,1 prosenttia osakkeista (4.11.2011).[8]
Kesäkuussa 2009 uutisoitiin, että Suomen valtio oli luovuttanut kaikki omistamansa 16 006 000 Elisa Oyj:n osaketta valtion kokonaan omistamalle Solidium Oy:lle apporttina. Suomen valtion omistus oli noin 9,62 prosenttia Elisan osakepääomasta ja äänimäärästä.[9]
Koko osakekannan markkina-arvo vuoden 2010 lopussa oli 2,5 miljardia euroa.[1]
Toimitusjohtaja ja hallitus [muokkaa]
Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut 1. heinäkuuta 2003 lähtien Veli-Matti Mattila.
Elisan hallituksessa istuvat:
- Raimo Lind (hallituksen puheenjohtaja),
- Ari Lehtoranta (hallituksen varapuheenjohtaja),
- Leena Niemistö,
- Eira Palin-Lehtinen,
- Mika Salmi
- Mika Vehviläinen,
- Jaakko Uotila
Katso myös [muokkaa]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b c d e f Elisan tilinpäätöstiedote vuodelta 2011 3.2.2011. Elisa Oyj. Viitattu 7.5.2012.
- ↑ Elisan laskutus toimii vihdoin Taloussanomat 5.6.2008. Viitattu 22.12.2008.
- ↑ Saunalahden sulautus ei vaikuta asiakkaisiin
- ↑ Novatorin ehdotukset ylimääräiselle yhtiökokoukselle 21.1.2008 Elisa Oyj. Viitattu 27.2.2008.
- ↑ Islantilaiset kärsivät tappion Elisan äänestyksessä Helsingin Sanomat. 21.1.2008. Viitattu 27.2.2008.
- ↑ Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö Kilpailuvirasto. Viitattu 1.12.09.
- ↑ Omistusrakenne 26.4.2013. Elisa Oyj. Viitattu 27.4.2013.
- ↑ Omistustajat 4.11.2011. Elisa Oyj. Viitattu 5.11.2011.
- ↑ Valtio siirsi Elisan osakkeet Solidiumille 12.6.2009. Verkkouutiset. Viitattu 30.1.2010.
- ↑ Hallitus Elisa. Viitattu 27.4.13.
Aiheesta muualla [muokkaa]
| Amer Sports | Cargotec | Elisa | Fortum | Huhtamäki | Kemira | Kesko | Konecranes | KONE | Metso | Neste Oil | Nokia | Nokian Renkaat | Nordea | Orion | Outokumpu | Outotec | Pohjola Pankki | Rautaruukki | Sampo | Stora Enso | TeliaSonera | UPM | Wärtsilä | YIT |
