Seuraamusmaksu
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Seuraamusmaksu on lain nojalla henkilön tai oikeushenkilön maksettavaksi määrätty rahasumma, jonka saajana on valtio tai julkisoikeudellinen yhdistys. Sen voi määrätä maksettavaksi Finanssivalvonta,[1] markkinaoikeus,[2] poliisi,[3] rajavartiolaitos,[3] Suomen Asianajajaliiton valvontalautakunta,[4] tulliviranomainen[3] ja Valtiokonttori.[5]
Seuraamusmaksu voidaan määrätä esimerkiksi
- Arvopaperimarkkinalain rikkomisesta. Maksun suuruus on oikeushenkilölle 500–200 000 euroa, ei kuitenkaan yli 10 prosenttia liikevaihdosta, ja luonnolliselle henkilölle 100–10 000 euroa.[1]
- valtion takaaman aravalainan lainansaajalle, jos hän antaa vääriä tai harhaanjohtavia tietoja. Maksun suuruus on yksi prosentti takauslainan määrästä rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna.[5]
- biopolttoaineen jakelijalle, jos hän ei toimita jakeluun tiettyä vähimmäismäärää biopolttoaineita.[6]
- liikenteenharjoittajalle, joka ei valvo, että hänen Schengen-alueen ulkopuolelta tuomallaan ulkomaalaisella on maahantuloon vaadittava matkustusasiakirja sekä viisumi tai oleskelulupa. Tämä koskee niitä ulkomaalaisia, jotka eivät ole Euroopan unionin kansalaisia. Seuraamusmaksun suuruus on 3 000 euroa kuljetettua henkilöä kohden. Seuraamusmaksu määrätään myös, jos lentoliikenteen harjoittaja ei toimita rajatarkastusviranomaiselle vaadittuja matkustajatietoja.[3]
- teleyritykselle, joka toimii viestintämarkkinalain vastaisesti. Maksun suuruus on vähintään tuhat ja enintään miljoona euroa. Sen määrää liikenne- ja viestintäviraston esityksestä markkinaoikeus.[7]
- televisio- tai radiotoiminnan harjoittajalle, joka rikkoo laki televisio- ja radiotoiminnasta. Maksun suuruus on 1 000–1 000 000 euroa ja sen määrää markkinaoikeus.[8]
- elinkeinonharjoittajalle tai näiden yhteenliittymälle, joka rikkoo lakia kilpailunrajoituksista. Maksu on enintään kymmenen prosenttia edellisen vuoden liikevaihdosta ja sen määrää markkinaoikeus.[2]
- aluksen omistajalle tai laivanisännälle, joka päästää öljyä veteen Suomen aluevesillä. Maksun määrää rajavartiolaitos.[9]
- asianajajalle, joka ei ole noudattanut hyvää asianajajatapaa. Maksun suuruus on 500–15 000 euroa ja sen määrää Suomen Asianajajaliiton valvontalautakunta.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Laki Finanssivalvonnasta, 42–44 §
- ↑ a b Kilpailulaki, 12–19 §
- ↑ a b c d Ulkomaalaislaki,179–181 § (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Laki asianajajista, 7 §
- ↑ a b Laki valtiotakauksesta aravalainojen takaisinmaksamiseksi, 15 §
- ↑ Laki biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä, 11 §
- ↑ Laki sähköisen viestinnän palveluista, 333 § (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Laki televisio- ja radiotoiminnasta, 36a §
- ↑ Laki aluksista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä, 2a luku