Sähkökirja

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Turun kaupunginkirjaston lainaama BeBook-lukulaite. Laitteessa luettavana Zacharias Topeliuksen Lukemisia lapsille 1.

Sähkökirja (myös e-kirja, elektroninen kirja, sähköinen kirja, digitaalinen kirja) on sähköisessä muodossa oleva kirjallinen teos. Sähkökirjoja julkaistaan useimmiten Internetissä (aiemmin CD-levyllä). Sähkökirjaa voi yleensä lukea tietokoneelta, älypuhelimista, taulutietokoneilta ja lukulaitteilta, joihin kirja ladataan luettavaksi laitteen näytöltä. Usein kaupallisiin sähkökirjoihin on asetettu suojauksia, jotta kirjaa ei voisi vapaasti levittää tai tulostaa.

Sähkökirjamarkkinoiden on ennustettu kasvavan suuresti ja nousevan haastamaan perinteisen kirjan. Yhdysvalloissa sähkökirjojen myynti onkin kasvanut voimakkaasti vuodesta 2008 lähtien. Siellä sähkökirjojen myynti muodostaa noin 10 % kirjojen kokonaismyynnistä. [1]

Sähkökirjoja on runsaasti vapaassa levityksessä Internetissä. Yksi tunnetuimmista ja laajimmista ilmaisten sähkökirjojen kokoelmista on Gutenberg-projekti, johon on digitalisoitu tuhansia vapaasti levitettäviä kirjoja, joiden tekijänoikeudet ovat menneet umpeen. Gutenberg-projektin kirjat jaettiin aluksi tekstitiedostoina, myöhemmin niitä on muotoiltu myös HTML-kielellä ja muissa muodoissa. Kirjat kirjoitettiin digitaaliseen muotoon vuoteen 1989 asti käsin, ennen kuvanlukijoiden ja tekstintunnistuksen kehitystä.

Etenkin tietokirjallisuutta on jaettu paljon PDF-muodossa. Adobe on lisännyt Acrobat -ohjelmaan myös ominaisuudet, joilla PDF-tiedostoja voidaan suojata ja estää niiden kopiointi ja tulostus. Uudemmat sähkökirjat tehdään nykyään yleensä ePub-muotoon.

Syksyllä 2004 Google ilmoitti Frankfurtin kirjamessuilla ryhtyvänsä kirjojen digitointiin. Google Books avattiin joulukuussa 2004. Sen kautta voi tehdä hakuja kirjojen sisällöstä, kuten Googlen hakukoneella aiemmin Webistä. Googlen hakukone näytti tuloksia myös tekijänoikeuden suojaamista teoksista ja viisi suurta kustantajaa haastoi pian Googlen oikeuteen tekijänoikeuksiensa rikkomisesta. Juttu sovittiin 2008[2]. Vuonna 2010 Google ilmoitti perustavansa sähköisen kirjakaupan kilpailemaan Amazonin, Barnes & Noblen ja Applen kanssa.

Multimediateokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1990-luvulla yleistyivät CD-levyltä toimivat suurteokset, kuten tietosanakirjat. CD-levy sisälsi usein itse teoksen ohella myös Windows-sovelluksen sisällön selaamiseen. Nämä mahdollisti CD-ROM-asemien yleistyminen 1990-luvun alussa ja vuoden 1991 Multimedia PC -määrittelyt. Tällaiset teokset jäivät melko lyhytaikaiseksi boomiksi. WSOY:n CD-Factaa julkaistiin CD-ROMilla 1994–2005 ja Microsoftin MSN Encartaa vuosina 1993–2009. CD-levyltä, ja myöhemmin DVD:ltä, toimivien teosten lopun syyksi on sanottu Internetin kasvanutta tarjontaa.

Tiedostomuodot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaasti jaettavien ja tekijänoikeuksiltaan vanhentuneiden teosten teksti- ja HTML-muodon lisäksi sähkökirjoille on kehitetty eräitä erikoistuneita formaatteja.

Kaupallisten sähkökirjojen lukemiseen käytetään usein PDF-muotoisia tiedostoja. Niitä voi lukea esimerkiksi Adobe Reader ja Adobe eBook Reader -ohjelmilla, jotka ovat tehokkaita suojausominaisuuksiltaan. Ne myös säilyttävät kirjan muotoilun täsmälleen sellaisena, jollaiseksi se on asetettu – tietokoneesta ja käytettävistä ohjelmista riippumatta. Jonkin verran piratoituja kirjoja on jaettu Microsoftin .CHM-formaatissa (Microsoft Compiled HTML Help) ja sarjakuvia harrastajien CBR ja CBZ-muodoissa, jotka sisältävät skannattuja kuvia .RAR tai .ZIP-formaatissa.

International Digital Publishing Forum (IDPF) julkaisi 2007 avoimen EPUB-standardin sähkökirjojen levittämiseksi ja myymiseksi. Sen etuna on tekstin juoksevuus, jolla sisältö rivittyy usealle näyttökoolle.

Omakustanteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sähkökirjoja voi itse julkaista ilmaiseksi mm. seuraavilla tahoilla:

Amazon Kindle-lukulaitteelle tarkoitetun kirjan tulee laatia Microsoft Wordin doc- tai docx-formaatissa ja tallentaa formaatissa htm- tai html (suodattu).

Lulu-kustantamossa kirjat julkaistaan epub-formaatissa.

Suomalainen Ellibs-verkkokauppa ottaa myyntiin ilman erillisiä kustannuksia PDF ja ePub-muodossa olevia kirjatiedostoja.

Smashwords-kustantamossa hyväksytyt sähkökirjat kulkevat eri jakelupisteille kuten Apple iBookstore, Barnes & Noble, Sony Reader Store, Kobo, the Diesel eBook Store, Baker & Taylor's Blio ja Axis360. Smashwords hyväksyy ainoastaan MS Wordin *.doc-formaatissa olevat kirjat.

Yllä mainityissa kustannuspaikoissa julkaisija/tekijä määrittää itse kirjansa myyntihinnan. Tekijän osuus on 60-80 prosenttia myyntihinnasta.

Gutenberg-projekti hyväksyy ainoastaan ilmaisia julkaisuja. Tekstin tulee olla pdf-formaatissa.

Kirjoita itse -palvelun kautta kuka tahansa voi saada kirjansa Elisa Kirjassa myyntiin sähköisessä muodossa. [3]

Lukulaitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erikoistuneet sähkökirjojen lukulaitteet saivat uutta vauhtia 2000-luvun alussa E Ink -yhtiön kehitettyä samaa nimeä kantavan näyttötekniikan, joka mahdollistaa taustavalottoman korkean kontrastin näytön valmistamisen. Lisäksi E Ink -tekniikka ei kuluta lainkaan sähköä näytön ylläpitämiseen, mikä pienentää laitteiden virrankulutusta. Tämä tekniikan ensimmäisiä edustajia olivat Sonyn laitteet, kuitenkin Amazon Kindle nousi myydyimmäksi verkkokauppa Amazon.comin laajan sisältövalikoiman ansiosta. Huhtikuussa 2010 Apple julkaisi oman iPad-tablet-tietokoneensa, tosin perinteisellä näyttötekniikalla. Sen iBooks-ohjelmalla voi hyödyntää Applen omaa iBookstore-verkkokauppaa. Lokakuussa 2010 Barnes & Noble julkaisi värillisellä kosketusnäytöllä varustetun version NOOK -lukulaitteestaan [4] ja Amazon tiedotti tuovansa Kindle -käyttäjiensä ulottuville lähitulevaisuudessa mahdollisuuden lainata ostamiaan sähkökirjoja toisilleen 14 vuorokauden ajaksi [5].

Lukulaitteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amazon[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bookeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Estaco[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Endless Ideas[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Google[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hanlin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sony[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sähkökirja Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset suomalaisten julkisten kirjastojen tarjoamat sähkökirjat lienevät olleet Helsingin kaupunginkirjastolla. Kirjakaapelin perustamisen yhteydessä vuonna 1994 sen Kaapelisolmu palvelimelta oli ladattavissa Helsingin yliopiston ftp.funet.fi -palvelimelta kopioitu Kalevala, Tuva Korsströmin haastattelukirja Berättelsernas återkoms ja Osuuskunta Katto-Menyn tekemä sovitus Wam Katin Zagrebin päiväkirjasta.[6] Funetissa oli tuolloin ladattavissa Kalevalan lisäksi myös Vänrikki Stoolin tarinat.[7]

Myöhemmin Suomessa on julkaistu sähkökirjoina muun muassa Creative Commons -lisenssillä levittämisen sallivat Avoin Elämä ja Lueminut -kirjat. Gummerus julkaisi marraskuussa 2008 ensimmäisen sähkökirjansa, Tuomas Vimman Gourmet’n. [8]

Elisa Kirja on Elisa Oyj:n tuottama e-kirjojen ja äänikirjojen palvelu, ja sillä on tarjolla kaikkein laajin valikoima suomalaista kirjallisuutta sähköisessä muodossa. Elisa Kirja perustettiin vuonna 2010, ja sen tarjontaan kuuluu yli 9000 teosta. [9]

Kustantamo Myllylahti ilmoitti joulukuussa 2009 julkaisevansa tulevaisuudessa kaikki kirjansa painetun version lisäksi sähkökirjoina (Julkaisujen formaatti on pdf). [10]

Kustannusyhtiö Kirjalabyrintti on ensimmäinen suomalainen kaupallisesti toimiva kustantamo, joka julkaisee kaunokirjallisuutta ainoastaan digitaalisessa muodossa. Kirjalabyrintti aloitti toimintansa tammikuussa 2010.

Sähköisten kirjojen lukulaitteet tulivat Suomen kauppojen hyllylle syksyllä 2010. [11]

Syyskuussa 2010 Akateeminen Kirjakauppa avasi Latauskauppa -nimisen palvelunsa, josta on mahdollista hankkia sähkökirjoja ja lukulaitteita.[12]

Suomessa useilla kaupunginkirjastoilla ja erikoiskirjastoilla (esimerkiksi yliopistojen kirjastoilla) on kokoelmissaan jonkin verran sähkökirjoja, joita voi joko lainata Internetin kautta omalta kirjastoalueelta tai lukea kirjastossa. Monet suomalaiset kirjastot ovat ryhtyneet myös lainaamaan lukulaitteita asiakkaille.


Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Paavonheimo, Jari: Digitaalisen ja painetun rajalla: kirjoituksia kirjasta, digitaalisuudesta ja kirjastosta. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu Oy, 2006. ISBN 951-692-628-2
  • Saarinen, Lauri, Joensuu, Juri & Koskimaa, Raine (toim.): Kirja 2010: kirja-alan kehitystrendit. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Nykykulttuurin tutkimuskeskus, 2001. ISBN 951-39-1047-4
  • Jeff Gomez: Print is Dead

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tietoa sähkökirjoista
Sähkökirjakokoelmia
Kirjakaupat