Elisa (yritys)
Wikipedia
| Elisa Oyj | |
|---|---|
| Yritysmuoto | Julkinen osakeyhtiö |
| Osake | OMXH: ELI1V |
| Markkina-arvo | 1,9 mrd. € (31.12.2008)[1] |
| Perustettu | 1882 |
| Toimitusjohtaja | Veli-Matti Mattila |
| Kotipaikka | Helsinki, Suomi |
| Toimiala | Tietoliikenne |
| Liikevaihto | |
| Liikevoitto | |
| Henkilökuntaa | 3 017 (31.12.2008) |
| Tytäryhtiöt | Saunalahti Group Oyj Xenetic Oy |
| Kotisivu | www.elisa.fi |
Elisa Oyj on suomalainen pörssiyhtiö, joka tarjoaa lanka- ja matkapuhelinpalveluita sekä laajakaistaliittymiä eri tuotenimillä. Yhtiö on muodostunut yritysmuodon muutosten, yrityskauppojen ja fuusioiden tuloksena entisestä Helsingin Puhelinyhdistyksestä.
Konsernin palveluihin kuuluvat ADSL-laajakaistaliittymät brandeillä Elisa ja Saunalahti, kaapelimodeemiliittymät brandillä Elisa, GSM-liittymät brandeillä Elisa, Kolumbus, Saunalahti ja EUnet Finland, kiinteät puhelinliittymät brändeillä Elisa, EUnet Finland ja tietoliikennepalvelut yrityksille brandeillä Elisa ja EUnet Finland. Kuluttajille kiinteitä puhelinliittymiä Elisa tarjoaa pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Riihimäellä, Jyväskylässä ja Joensuussa (ei Kiihtelys- eikä Tuupovaarassa). Yrityksille kiinteitä puhelinliittymiä Elisa tarjoaa valtakunnallisesti brandeilla Elisa ja EUnet Finland.
Yhtiön kotipaikka on Helsinki. Henkilöstön määrä vuoden 2008 aikana oli keskimäärin 2 946. Elisan liikevaihto vuonna 2008 oli 1 485 miljoonaa euroa, josta matkaviestintä 919 miljoonaa euroa ja kiinteä verkko 615 miljoonaa euroa.[1]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
[muokkaa] Helsingin Puhelinyhdistys
Daniel Johannes Wadén perusti Helsingin puhelinyhdistyksen 31. tammikuuta 1882, kun senaatti oli siihen antanut luvan. Ensimmäinen puhelinlinja oli Kaivopuiston ravintolasta Oopperakellariin.
Vuosina 1998–2000 puhelinyhdistys muuttui ensin osuuskunnaksi ja sitten välivaiheiden kautta pörssissä noteeratuksi osakeyhtiöksi Elisaksi. Nimi "Elisa" juontuu 1980-luvulla perustetusta X.400-pohjaisesta Elisa-sanomanvälitysjärjestelmästä (elektroninen sanomanvälitys).
Vuoden 2001 alussa Elisa erosi Finnet-liitosta.
Loppuvuonna 2007 Elisan saamaa julkisuutta leimasivat ongelmat asiakkaiden kanssa uuden laskutusjärjestelmän käyttöönoton epäonnistuttua.[2]
[muokkaa] Saunalahti group oyj
Saunalahden juuret ulottuvat vuoteen 1998, jolloin kolme keskikokoista Internet-operaattoria yhdistyi. Yrityksen nimi oli tuolloin Saunalahden Serveri oy. Nimi vaihtui vuonna 2000 Jippii Groupiksi ja vuonna 2003 Saunalahti group oyj:ksi. Elisa osti Saunalahti groupin vuonna 2005 ja veti yhtiön pois pörssistä maaliskuussa 2006. Saunalahden tulos oli sitä ennen useana vuonna tappiollinen. Nykyään Saunalahti on Elisan tytäryhtiö.
Saunalahden Saksan liiketoiminta myytiin vuonna 2004.
Toukokuussa 2006 Jippiin entistä johtoa vastaan nostettiin syytteitä useista raskaista pörssirikoksista.[3] Käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytteet lokakuussa 2007, mutta syyttäjä valitti päätöksestä hovioikeuteen.[4]
[muokkaa] EUnet Finland
Suomessa EUnet-verkon toiminnasta vastasi vuoden 1992 loppuun asti Suomen UNIX-käyttäjäin yhdistys (FUUG) ry. Vuoden 1993 alusta alkaen verkon toiminnasta vastasi EUnet Finland Oy, jonka yksi omistajista FUUG oli. Saunalahti Group Oyj osti vuonna 2002 KPNQwest Finlandin, jonka liiketoiminnoista muodostettiin EUnet Finland konsernin sisällä. EUnet-nimi on historiallisista syistä käytössä myös joissakin muissa maissa toimivilla saman alan yrityksillä. Uusmyynti loppui 1.6.2006.
[muokkaa] Elisaan sulautuneita yhtiöitä
- ElisaCom Oy
- Elisa International Oy (entinen Oy Finnet International Ab)
- Elisa Internet Oy (entinen Kolumbus Oy)
- Elisa Networks Oy
- Elisa Solutions Oy (entinen Datatie Oy)
- Heltel Oy
- HPY Holding Oyj
- Lounet Oy (entinen Lounais-Suomen Puhelin Oy)
- Oy Mäkitorpan Autoradio Ab
- Radiolinja Oy
- Riihimäen Puhelin Oy
- Soon Communications Oyj (entinen Tampereen Puhelinosuuskunta)
- Tikka Commucations Oy (entinen Joensuun Puhelin Oy)
- Yomi Oyj (entinen Keski-Suomen Puhelin Osakeyhtiö)
Radiolinjan fuusiossa tapahtunutta Elisan itselleen suuntaamaa osakeantia käsitellään yhä oikeudessa. Joidenkin pienomistajien mielestä Elisa alihinnoitteli osakkeensa.
[muokkaa] Islantilaisomistajan vaatimukset syksyllä 2007
Elisan suurin yksittäinen osakkeenomistaja Novator Finland Oy vaati syksyllä 2007 ylimääräisen yhtiökokouksen koollekutsumista käsittelemään Elisan yhtiörakenteen muuttamista ja uuden hallituksen valitsemista.[5] Kokouksen alla Novator luopui vaatimasta yhtiöjärjestyksen muutosta ja ehdotti vain kahden oman ehdokkaansa valitsemista hallitukseen. Ylimääräinen yhtiökokous pidettiin 21.1.2008, mutta Novator ei saanut siinä riittävää kannatusta ehdotukselleen.[6]
[muokkaa] Teknisiä edistysaskeleita
Silloisen Radiolinjan verkossa soitettiin maailman ensimmäinen kaupallisessa verkossa soitettu GSM-puhelu vuonna 1991 ja 13. marraskuuta 2006 Elisan verkossa Vierumäellä soitettiin yhteistyössä Nokian kanssa maailman ensimmäinen UMTS 900 MHz -teknologiaan perustuva 3G-/HSDPA-puhelu. Tähän asti 3G-puhelut ovat kulkeneet 2,1 GHz taajuudella, mutta kokeilu osoitti GSM:n kanssa jaettavan taajuuden käytön olevan mahdollista. [4]
Vuoden 2006 keväällä Elisa avasi Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäisen HSDPA-verkon. HSDPA on päivitys UMTS:iin, tuoden mukanaan merkittävän nopeuden nousun datansiirtoon. Marraskuussa 2006 Elisan HSDPA-verkko, joka toimi nopeudella 1.8 Mbit/s tukiasemasta mobiililaitteeseen, ja joka oli tarjolla 40 prosentille suomalaisista, oli vielä Suomen ainoa kaupallisesti tarjolla oleva HSDPA-verkko.
[muokkaa] Brändit
[muokkaa] Elisa
Elisa on profiloitu "laatutietoisiksi asiakkaiksi" nimitetylle asiakaskunnalle.
[muokkaa] Saunalahti
Saunalahti on liittymäbrändi, joka palvelee edullisia hintoja hakevia asiakkaita. Suurin osa Saunalahden palveluista on hoidettavissa täydellisesti internetin välityksellä Oma Saunalahti -sivujen kautta. Se tarjoaa kuluttajille mobiili- ja internetpalveluita. Brändi on keskittynyt kilpailemaan erityisesti hinnalla, mutta samalla se on perinteisesti pyrkinyt tarjoamaan myös innovatiivisia palveluja. Saunalahti syntyi vuonna 1998, kun pienet internetoperaattorit DLC Data Link Connection, SciFi ja Nettilinja yhdistyivät. Yhtiön nimeksi piti alun perin tulla Nettilinja. Yhtiö vaihtoi nimeään välillä Jippiiksi, mutta myöhemmin nimi vaihdettiin takaisin Saunalahdeksi. Saunalahti on Elisan tytäryhtiö.
[muokkaa] EUnet Finland
EUnet Finland on liittymäbrandi, joka palvelee suuria ja keskisuuria yritysasiakkaita.
[muokkaa] Kolumbus
Kolumbus on Elisan GSM-verkossa toimiva itsepalveluliittymän tuotemerkki. Kolumbus alkoi toisena Suomessa Cubion jälkeen tarjota kiinteähintaisia puheluita. Alun perin Kolumbus oli Finnet-yhtiöiden Internet-liittymien tavaramerkki. Kolumbus-nimellä tuotteiden uusmyynti on päättynyt vuonna 2009.
[muokkaa] Omistus ja hallinto
[muokkaa] Osake ja osakkeenomistajat
Elisalla on paljon rekisteröityjä omistajia, yli 225 000 (31.1.2009)[7]. Suurin osa Elisan omistajista omistaa alle 1000 osaketta. Osakkaiden suuri lukumäärä johtuu siitä, että Helsingin Puhelinyhdistyksen osuustodistuksella sai vuonna 1999 150 osaketta myöhemmin Elisaksi muuttuneessa HPY Holding Oyj:ssä. Osakkaiden määrää on lisännyt myös sulautuneiden yhtiöiden osakkeenomistajien saamat osakkeet.
Yhtiön suurin osakkeenomistaja on vakuutusyhtiö Varma, joka omisti 15,73 prosenttia osakkeista lokakuussa 2008. Aiemmin suurin omistaja oli Novator, mutta se myi omistuksensa Varmalle Islannin talouskriisin yhteydessä.
Koko osakekannan markkina-arvo vuoden 2008 lopussa oli 1,9 miljardia euroa (2007: 3,32 mrd €).[1]
Kesäkuussa 2009 uutisoitiin, että Suomen valtio oli luovuttanut kaikki omistamansa 16 006 000 Elisa Oyj:n osaketta valtion kokonaan omistamalle Solidium Oy:lle apporttina. Suomen valtion omistus on ollut noin 9,62 prosenttia Elisan osakepääomasta ja äänimäärästä. [8]
[muokkaa] Toimitusjohtaja ja hallitus
Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut 1. heinäkuuta 2003 lähtien Veli-Matti Mattila.
Elisan hallituksessa istuvat Risto Siilasmaa (hallituksen puheenjohtaja, myös F-Securen hallituksen pj.), Ossi Virolainen, Pertti Korhonen (Elektrobitin toimitusjohtaja), Eira Palin-Lehtinen (aikaisemmin Nordea-konsernin johtajia), Ari Lehtoranta sekä Raimo Lind.[9]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 Elisan tilinpäätöstiedote vuodelta 2008 13. helmikuuta 2009. Elisa Oyj. Viitattu 15. helmikuuta 2009.
- ↑ Elisan laskutus toimii vihdoin Taloussanomat 5.6.2008. Viitattu 22.12.2008.
- ↑ Tuomo Pietiläinen: Jippiin entiselle johdolle syytteet useista raskaista talousrikoksista. Helsingin Sanomat 9.5.2006 [1]
- ↑ Tuomo Pietiläinen: Oikeus hylkäsi kaikki syytteet Jippii-jutussa. Helsingin Sanomat 31.10.2007 [2]
- ↑ Novatorin ehdotukset ylimääräiselle yhtiökokoukselle 21.1.2008 Elisa Oyj. Viitattu 27.2.2008.
- ↑ Islantilaiset kärsivät tappion Elisan äänestyksessä Helsingin Sanomat. 21.1.2008. Viitattu 27.2.2008.
- ↑ Omistusrakenne 31.1.2009. Viitattu 15.2.2009.
- ↑ Verkkouutiset 12.6.2009. [3]
- ↑ Hallitus Elisa. Viitattu 8.7.09.
[muokkaa] Aiheesta muualla
| Cargotec | Elisa | Fortum | Kesko | Konecranes | KONE | Metso | M-real | Neste Oil | Nokia | Nokian Renkaat | Nordea | Orion | Outokumpu | Outotec | Pohjola Pankki | Rautaruukki | Sampo | Sanoma | Stora Enso | TeliaSonera | Tieto | UPM | Wärtsilä | YIT |

