Tämä on lupaava artikkeli.

Ero sivun ”Swazimaa” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Savir siirsi sivun Eswatini ohjauksen Swazimaa päälle
takaisin Kielitoimiston antamalle nimelle, englanninkielinen sivu ei kelpaa suomenkielisen nimen lähteeksi
Rivi 51: Rivi 51:
}}
}}


'''Eswatini''', koko viralliselta nimeltään '''Eswatinin kuningaskunta'''<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/maat_paakaupungit_ja_kansalaisuudet/r_z | Nimeke = Maat, pääkaupungit ja kansalaisuudet, Swazimaa | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 7.2.2019 }}</ref>, vuoteen 2018 Swazimaa<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.bbc.com/news/world-africa-43821512|nimeke=Swaziland king changes the country's name|julkaisu=BBC News|ajankohta=2018-04-19|viitattu=2020-06-20|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref>''',''' on noin miljoonan asukkaan [[kuningaskunta]] ja [[sisämaavaltio]] [[Eteläinen Afrikka|eteläisessä Afrikassa]], [[Mosambik]]in ja [[Etelä-Afrikka|Etelä-Afrikan]] välissä. Se on harvinainen poikkeus Afrikan maiden joukossa, sillä rajoiltaan ja pääosin hallinnollisesti se seuraa siirtomaakautta edeltänyttä valtiota: sen rajat ovat samat kuin siirtomaakautta edeltäneen valtion, ja samoin kuin tässä valtiossa oli, sen johdossa on suurta valtaa käyttävä kuningas.<ref name="kiljunen">{{Kirjaviite | Tekijä =Kiljunen, Kimmo | Nimeke =Maailman maat – liput ja historia | Vuosi =2013 | Luku =Swazimaa | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Into | Tunniste =ISBN 978-952-264-157-1 }}</ref> Maa ja siellä asuva bantukansa ovat saaneet nimensä 1800-luvulla hallinneen kuningas Mswati II:n mukaan. Maassa on vahva AIDS-epidemia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://hdr.undp.org/en/reports/nationalreports/africa/swaziland/name,3316,en.html | Nimeke = Swaziland: HIV/AIDS and Culture | Julkaisija =UNDP | Ajankohta=2008 | Kieli ={{en}} | Viitattu=11.9.2010}}</ref>
'''Swazimaa''' eli '''Eswatini''', koko viralliselta nimeltään '''Eswatinin kuningaskunta'''<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/maat_paakaupungit_ja_kansalaisuudet/r_z | Nimeke = Maat, pääkaupungit ja kansalaisuudet, Swazimaa | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 7.2.2019 }}</ref> on noin miljoonan asukkaan [[kuningaskunta]] ja [[sisämaavaltio]] [[Eteläinen Afrikka|eteläisessä Afrikassa]], [[Mosambik]]in ja [[Etelä-Afrikka|Etelä-Afrikan]] välissä. Se on harvinainen poikkeus Afrikan maiden joukossa, sillä rajoiltaan ja pääosin hallinnollisesti se seuraa siirtomaakautta edeltänyttä valtiota: sen rajat ovat samat kuin siirtomaakautta edeltäneen valtion, ja samoin kuin tässä valtiossa oli, sen johdossa on suurta valtaa käyttävä kuningas.<ref name="kiljunen">{{Kirjaviite | Tekijä =Kiljunen, Kimmo | Nimeke =Maailman maat – liput ja historia | Vuosi =2013 | Luku =Swazimaa | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Into | Tunniste =ISBN 978-952-264-157-1 }}</ref> Maa ja siellä asuva bantukansa ovat saaneet nimensä 1800-luvulla hallinneen kuningas Mswati II:n mukaan. Maassa on vahva AIDS-epidemia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://hdr.undp.org/en/reports/nationalreports/africa/swaziland/name,3316,en.html | Nimeke = Swaziland: HIV/AIDS and Culture | Julkaisija =UNDP | Ajankohta=2008 | Kieli ={{en}} | Viitattu=11.9.2010}}</ref>


== Maantiede ja ilmasto==
== Maantiede ja ilmasto==
<!-- {{Pääartikkeli|[[Swazimaan maantiede]]}} -->
<!-- {{Pääartikkeli|[[Swazimaan maantiede]]}} -->
[[Tiedosto:Wz-map.gif|thumb|left|Eswatinin kartta]]
[[Tiedosto:Wz-map.gif|thumb|left|Swazimaan kartta]]
Maan länsiosa on kumpuilevaa, jopa vuoristoista ns. ''highveldia'' noin 1&nbsp;000–1&nbsp;300 metrin korkeudessa. Tällä alueella on runsaasti mänty- ja eukalyptusmetsiä – maan pinta-alasta kuusi prosenttia on istutusmetsiä. Itäosa on tasaisempaa ja kuivempaa, osin savannimaista, noin 500 metrin korkeudella olevaa ''lowveldia''. Täällä sijaitsevat keinokastelulla viljellyt sokeriruokoviljelmät. Mosambikin rajalla on hieman korkeammalle kohoava Lubombo Plateau. Maan korkein kohta [[Emlembe]] kohoaa 1&nbsp;862 metriin.<ref name="CIA"/>
Maan länsiosa on kumpuilevaa, jopa vuoristoista ns. ''highveldia'' noin 1&nbsp;000–1&nbsp;300 metrin korkeudessa. Tällä alueella on runsaasti mänty- ja eukalyptusmetsiä – maan pinta-alasta kuusi prosenttia on istutusmetsiä. Itäosa on tasaisempaa ja kuivempaa, osin savannimaista, noin 500 metrin korkeudella olevaa ''lowveldia''. Täällä sijaitsevat keinokastelulla viljellyt sokeriruokoviljelmät. Mosambikin rajalla on hieman korkeammalle kohoava Lubombo Plateau. Maan korkein kohta [[Emlembe]] kohoaa 1&nbsp;862 metriin.<ref name="CIA"/>


Rivi 63: Rivi 63:


[[Tiedosto:Cinnyricinclus leucogaster - 20040821.jpg|thumb|left|[[Orvokkikottarainen]] ''Cinnyricinclus leucogaster'']]
[[Tiedosto:Cinnyricinclus leucogaster - 20040821.jpg|thumb|left|[[Orvokkikottarainen]] ''Cinnyricinclus leucogaster'']]
Eswatinin pohjoisosassa on kahdeksan luonnonsuojelualuetta. Sarvikuonot ja erilaiset värikkäät linnut ovat niiden suurimpia nähtävyyksiä. [[Malolotjan luonnonsuojelualue]] tunnetaan monipuolisesta linnustosta ja harvinaisista kasveista. [[Mlilwanen luonnonpuisto]] on puistoista vanhin (perustettu vuonna 1950) ja monien matkailijoiden suosiossa, koska siellä voi nähdä seeproja, kirahveja, virtahepoja ja monenlaisia antilooppeja.<ref>[http://www.africaguide.com/country/swazi/parks.htm Africa Guide]</ref>
Swazimaan pohjoisosassa on kahdeksan luonnonsuojelualuetta. Sarvikuonot ja erilaiset värikkäät linnut ovat niiden suurimpia nähtävyyksiä. [[Malolotjan luonnonsuojelualue]] tunnetaan monipuolisesta linnustosta ja harvinaisista kasveista. [[Mlilwanen luonnonpuisto]] on puistoista vanhin (perustettu vuonna 1950) ja monien matkailijoiden suosiossa, koska siellä voi nähdä seeproja, kirahveja, virtahepoja ja monenlaisia antilooppeja.<ref>[http://www.africaguide.com/country/swazi/parks.htm Africa Guide]</ref>


== Historia ==
== Historia ==
[[Tiedosto:Bushman Paintings, Nsangwini, Swaziland.jpg|thumb|left|Sanien kalliomaalauksia Swazimaan alueella]]
[[Tiedosto:Bushman Paintings, Nsangwini, Swaziland.jpg|thumb|left|Sanien kalliomaalauksia Swazimaan alueella]]
<!-- {{Pääartikkeli|[[Swazimaan historia]]}} -->
<!-- {{Pääartikkeli|[[Swazimaan historia]]}} -->
Eswatinin alue on ollut asuttuna kivikaudelta asti. Sieltä on löytynyt kalliomaalauksia, joista vanhimmat on tehty noin 25&nbsp;000 vuotta eaa., uusimmat 1700-luvulla. Ngwenassa on jäänteitä kaivannosta, josta on kaivettu rautapitoista, punamullan kaltaista punaokraa ilmeisesti maalina käytettäväksi.<ref>[http://www.eisa.org.za/WEP/swaoverview5.htm Swaziland: Early human occupation (c2 million BP - c1750 CE)] EISA</ref> Alueen vanhimmat asukkaat olivat [[Khoisanit|khoisaneja]], jotka väistyivät bantuheimojen muuttaessa alueelle.
Swazimaan alue on ollut asuttuna kivikaudelta asti. Sieltä on löytynyt kalliomaalauksia, joista vanhimmat on tehty noin 25&nbsp;000 vuotta eaa., uusimmat 1700-luvulla. Ngwenassa on jäänteitä kaivannosta, josta on kaivettu rautapitoista, punamullan kaltaista punaokraa ilmeisesti maalina käytettäväksi.<ref>[http://www.eisa.org.za/WEP/swaoverview5.htm Swaziland: Early human occupation (c2 million BP - c1750 CE)] EISA</ref> Alueen vanhimmat asukkaat olivat [[Khoisanit|khoisaneja]], jotka väistyivät bantuheimojen muuttaessa alueelle.


Eswatinin valtio syntyi zulu-kuningas [[Shaka Zulu]]n valloitusten aiheuttaman [[mfecaneliike|mfecaneliikkeen]] seurauksena 1800-luvun alkupuolella. Zulumaasta pohjoiseen asuneen [[ngwane]]-kansan johtaja [[Sobhuza]] loi sotilaallisen valtion, joka myöhemmin nimettiin hänen poikansa [[Mswati]]n mukaan ja josta tuli nykyisen Swazimaan edeltäjä. Sobhuzan onnistui puolustaa alueitaan voimankäytön ja diplomatian yhdistelmällä. Hän loi avioliittojen kautta liittoja [[Ndwandwe]]n ja myöhempien zulujohtajien kanssa ja maksoi näille myös veroja, kun katsoi sen tarpeelliseksi. Sobhuzan luoman voimakkaan armeijan onnistui kuitenkin myös estää sotilaallisesti Dinganen valloituspyrkimykset 1830-luvulla.<ref name="cs">{{Kirjaviite | Tekijä=Rita M. Byrnes (ed.) | Nimike=[http://www.country-data.com/cgi-bin/query/r-12082.html South Africa - a country study:Shaka and the Rise of the Zulu State] | Selite= | Julkaisija=Federal Research Division, Library of Congress | Vuosi=1996 | Tunniste= }}</ref>
Swazimaan valtio syntyi zulu-kuningas [[Shaka Zulu]]n valloitusten aiheuttaman [[mfecaneliike|mfecaneliikkeen]] seurauksena 1800-luvun alkupuolella. Zulumaasta pohjoiseen asuneen [[ngwane]]-kansan johtaja [[Sobhuza]] loi sotilaallisen valtion, joka myöhemmin nimettiin hänen poikansa [[Mswati]]n mukaan ja josta tuli nykyisen Swazimaan edeltäjä. Sobhuzan onnistui puolustaa alueitaan voimankäytön ja diplomatian yhdistelmällä. Hän loi avioliittojen kautta liittoja [[Ndwandwe]]n ja myöhempien zulujohtajien kanssa ja maksoi näille myös veroja, kun katsoi sen tarpeelliseksi. Sobhuzan luoman voimakkaan armeijan onnistui kuitenkin myös estää sotilaallisesti Dinganen valloituspyrkimykset 1830-luvulla.<ref name="cs">{{Kirjaviite | Tekijä=Rita M. Byrnes (ed.) | Nimike=[http://www.country-data.com/cgi-bin/query/r-12082.html South Africa - a country study:Shaka and the Rise of the Zulu State] | Selite= | Julkaisija=Federal Research Division, Library of Congress | Vuosi=1996 | Tunniste= }}</ref>


Vuonna 1890 Etelä-Afrikka otti maan valtaansa, ja [[Buurisodat|buurisotien]] jälkeen 1902 Swazimaasta tuli brittiläinen [[protektoraatti]]. Vuonna 1968 Swazimaa itsenäistyi. Aluksi siitä tehtiin brittimallin mukainen parlamentaarinen monarkia kaksikamarisine parlamentteineen, hallituksineen, puolueineen ja lähinnä edustus- ja seremoniatehtäviä hoitavine monarkkeineen, mutta vuonna 1973 kuningas [[Sobhuza II]] lakkautti poliittiset puolueet ja hallituksen, muutti parlamentin neuvoa-antavaksi elimeksi ja otti itselleen pääosan valtaoikeuksista, jollaiset olivat olleet siirtomaakautta edeltäneillä Swazimaan kuninkailla.<ref name="kiljunen"/> Swazimaan antama tuki [[Afrikan kansalliskongressi|ANC:lle]] aiheutti 1980-luvulla ulkopoliittisia ongelmia naapurimaan Etelä-Afrikan kanssa.<ref>[http://www.eisa.org.za/WEP/swaoverview3.htm Swaziland: Demise of democracy and the consolidation of autocracy (1968-1986)] EISA</ref>
Vuonna 1890 Etelä-Afrikka otti maan valtaansa, ja [[Buurisodat|buurisotien]] jälkeen 1902 Swazimaasta tuli brittiläinen [[protektoraatti]]. Vuonna 1968 Swazimaa itsenäistyi. Aluksi siitä tehtiin brittimallin mukainen parlamentaarinen monarkia kaksikamarisine parlamentteineen, hallituksineen, puolueineen ja lähinnä edustus- ja seremoniatehtäviä hoitavine monarkkeineen, mutta vuonna 1973 kuningas [[Sobhuza II]] lakkautti poliittiset puolueet ja hallituksen, muutti parlamentin neuvoa-antavaksi elimeksi ja otti itselleen pääosan valtaoikeuksista, jollaiset olivat olleet siirtomaakautta edeltäneillä Swazimaan kuninkailla.<ref name="kiljunen"/> Swazimaan antama tuki [[Afrikan kansalliskongressi|ANC:lle]] aiheutti 1980-luvulla ulkopoliittisia ongelmia naapurimaan Etelä-Afrikan kanssa.<ref>[http://www.eisa.org.za/WEP/swaoverview3.htm Swaziland: Demise of democracy and the consolidation of autocracy (1968-1986)] EISA</ref>
Rivi 76: Rivi 76:
== Politiikka ==
== Politiikka ==
<!--{{Pääartikkeli|[[Swazimaan politiikka]]}} -->
<!--{{Pääartikkeli|[[Swazimaan politiikka]]}} -->
Eswatini on Afrikan viimeinen [[absoluuttinen monarkia]]. Sitä on hallinnut kuningas [[Mswati III]] vuodesta 1986. Hänen edeltäjänsä kuningas [[Sobhuza II]] lakkautti perustuslain vuonna 1973 ja kielsi kaikki puolueet.<ref name="BBC">[http://news.bbc.co.uk/2/hi/africa/country_profiles/1069035.stm Country Profile] BBC</ref> Vuonna 2006 voimaan astunut perustuslakiuudistus jätti puolueiden aseman epäselväksi. CIA määrittelee poliittisiksi yhdistyksiksi seuraavat: African United Democratic Party (AUDP), Imbokodvo National Movement (INM), Ngwane National Liberatory Congress (NNLC) ja People's United Democratic Movement (PUDEMO).<ref name="CIA"/>
Swazimaa on Afrikan viimeinen [[absoluuttinen monarkia]]. Sitä on hallinnut kuningas [[Mswati III]] vuodesta 1986. Hänen edeltäjänsä kuningas [[Sobhuza II]] lakkautti perustuslain vuonna 1973 ja kielsi kaikki puolueet.<ref name="BBC">[http://news.bbc.co.uk/2/hi/africa/country_profiles/1069035.stm Country Profile] BBC</ref> Vuonna 2006 voimaan astunut perustuslakiuudistus jätti puolueiden aseman epäselväksi. CIA määrittelee poliittisiksi yhdistyksiksi seuraavat: African United Democratic Party (AUDP), Imbokodvo National Movement (INM), Ngwane National Liberatory Congress (NNLC) ja People's United Democratic Movement (PUDEMO).<ref name="CIA"/>


Oppositio on toistuvasti vaatinut demokratiaa mielenosoituksin ja lakoin. Mswati III on ollut uudistuksille vastahakoinen: mielenosoituksia on hajotettu kyynelkaasulla ja aktivisteja vangittu.<ref name="BBC" /><ref name="EISA">[http://www.eisa.org.za/WEP/swaoverview8.htm Swaziland: Repression, reform and resistance (2001-2007)] EISA</ref> Kuningasta arvostellaan ylellisestä elämäntavasta maassa, jossa riehuu yksi maailman suurimmista [[HIV]]-epidemioista.<ref name="CIA"/><ref name="YLE_raha"/>
Oppositio on toistuvasti vaatinut demokratiaa mielenosoituksin ja lakoin. Mswati III on ollut uudistuksille vastahakoinen: mielenosoituksia on hajotettu kyynelkaasulla ja aktivisteja vangittu.<ref name="BBC" /><ref name="EISA">[http://www.eisa.org.za/WEP/swaoverview8.htm Swaziland: Repression, reform and resistance (2001-2007)] EISA</ref> Kuningasta arvostellaan ylellisestä elämäntavasta maassa, jossa riehuu yksi maailman suurimmista [[HIV]]-epidemioista.<ref name="CIA"/><ref name="YLE_raha"/>
Rivi 87: Rivi 87:
[[Tiedosto:EswatiniNumbered.png|thumb|120px|left|Swazimaan aluejako]]
[[Tiedosto:EswatiniNumbered.png|thumb|120px|left|Swazimaan aluejako]]


Hallinnollisesti Eswatini on jaettu neljään piiriin. Pääkaupunki [[Mbabane]] sijaitsee Hhohhon piirissä.
Hallinnollisesti Swazimaa on jaettu neljään piiriin. Pääkaupunki [[Mbabane]] sijaitsee Hhohhon piirissä.


{|{{Wikitable}}
{|{{Wikitable}}
|+'''Eswatinin hallintoalueet'''<ref>[http://www.citypopulation.de/Swaziland.html Districts] Citypopulation</ref>
|+'''Swazimaan hallintoalueet'''<ref>[http://www.citypopulation.de/Swaziland.html Districts] Citypopulation</ref>
! Hallintoalue
! Hallintoalue
! Pääkaupunki
! Pääkaupunki
Rivi 115: Rivi 115:
[[Bruttokansantuote]] (Gross domestic product) henkeä kohden on Swazimaassa vuoden 2008 arvion mukaan 4&nbsp;400 dollaria, mutta se jakaantuu kovin epätasaisesti: 69&nbsp;% väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella ja rikkain 10&nbsp;% väestöstä saa 40&nbsp;% tuloista. Työttömyysaste 2002–2006 oli 30&nbsp;%.<ref>[http://www.imf.org/external/pubs/ft/scr/2008/cr0886.pdf Kingdom of Swaziland: Selected Issues and Statistical Appendix] (PDF) maaliskuu 2008. IMF.</ref> Bruttokansantuotteensa puolesta Swazimaa kuuluu kuitenkin keskituloisiin maihin.<ref name="YLE_raha">[http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2009/08/swazimaan_kuningattaret_hurjalla_torsaysmatkalla_946928.html?origin=rss Swazimaan kuningattaret hurjalla törsäysmatkalla] YLE 22.8.2009</ref><ref name="BGN"/>
[[Bruttokansantuote]] (Gross domestic product) henkeä kohden on Swazimaassa vuoden 2008 arvion mukaan 4&nbsp;400 dollaria, mutta se jakaantuu kovin epätasaisesti: 69&nbsp;% väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella ja rikkain 10&nbsp;% väestöstä saa 40&nbsp;% tuloista. Työttömyysaste 2002–2006 oli 30&nbsp;%.<ref>[http://www.imf.org/external/pubs/ft/scr/2008/cr0886.pdf Kingdom of Swaziland: Selected Issues and Statistical Appendix] (PDF) maaliskuu 2008. IMF.</ref> Bruttokansantuotteensa puolesta Swazimaa kuuluu kuitenkin keskituloisiin maihin.<ref name="YLE_raha">[http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2009/08/swazimaan_kuningattaret_hurjalla_torsaysmatkalla_946928.html?origin=rss Swazimaan kuningattaret hurjalla törsäysmatkalla] YLE 22.8.2009</ref><ref name="BGN"/>


YK:n kehitysohjelman [[UNDP|UNDP:n]] laskemalla [[inhimillisen kehityksen indeksi]]llä (Human Development Index, HDI) mitattuna Eswatini oli vuonna 2007 sijalla 142 yhteensä 185 arvioidusta maasta. Vuosina 1980–2007 luku on ollut keskimäärin nousussa, mutta mukaan mahtuu myös laskukausia.<ref name="HDI">{{Verkkoviite | Osoite=http://hdrstats.undp.org/en/countries/country_fact_sheets/cty_fs_SWZ.html | Nimeke =Human Development Report 2009 | Julkaisija =UNDP | Kieli ={{en}} | Viitattu = 3.1.2010}}</ref>
YK:n kehitysohjelman [[UNDP|UNDP:n]] laskemalla [[inhimillisen kehityksen indeksi]]llä (Human Development Index, HDI) mitattuna Swazimaa oli vuonna 2007 sijalla 142 yhteensä 185 arvioidusta maasta. Vuosina 1980–2007 luku on ollut keskimäärin nousussa, mutta mukaan mahtuu myös laskukausia.<ref name="HDI">{{Verkkoviite | Osoite=http://hdrstats.undp.org/en/countries/country_fact_sheets/cty_fs_SWZ.html | Nimeke =Human Development Report 2009 | Julkaisija =UNDP | Kieli ={{en}} | Viitattu = 3.1.2010}}</ref>


Merkittävimmät luonnonvarat ovat [[asbesti]], [[kivihiili]], [[tinakivi]] ja [[puutavara|puu]], ja merkittävimmät vientituotteet ovat [[sokeri]] ja puu.<ref name="CIA"/>
Merkittävimmät luonnonvarat ovat [[asbesti]], [[kivihiili]], [[tinakivi]] ja [[puutavara|puu]], ja merkittävimmät vientituotteet ovat [[sokeri]] ja puu.<ref name="CIA"/>


Eswatinissa on 14 lentopaikkaa, joista yhdellä on yli kolme kilometriä pitkä kiitotie. Rautatietä on 301 kilometriä ja päällystettyä maantietä 1&nbsp;078 kilometriä.<ref name="CIA"/> Manzinista on kansainvälisiä linja-auto- ja minibussilinjoja [[Johannesburg]]iin, [[Durban]]iin ja [[Mosambik]]iin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lonelyplanet.com/swaziland/transport/getting-there-away | Nimeke =Getting there & away | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Lonely Planet | Viitattu =19.10.2013 }} {{404}}</ref> Maan sisäisessä julkisessa liikenteessä minibussitaksit ovat suosituin vaihtoehto.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lonelyplanet.com/swaziland/transport/getting-around | Nimeke =Getting around | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Lonely Planet | Viitattu =19.10.2013 }} {{404}}</ref>
Swazimaassa on 14 lentopaikkaa, joista yhdellä on yli kolme kilometriä pitkä kiitotie. Rautatietä on 301 kilometriä ja päällystettyä maantietä 1&nbsp;078 kilometriä.<ref name="CIA"/> Manzinista on kansainvälisiä linja-auto- ja minibussilinjoja [[Johannesburg]]iin, [[Durban]]iin ja [[Mosambik]]iin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lonelyplanet.com/swaziland/transport/getting-there-away | Nimeke =Getting there & away | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Lonely Planet | Viitattu =19.10.2013 }} {{404}}</ref> Maan sisäisessä julkisessa liikenteessä minibussitaksit ovat suosituin vaihtoehto.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lonelyplanet.com/swaziland/transport/getting-around | Nimeke =Getting around | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Lonely Planet | Viitattu =19.10.2013 }} {{404}}</ref>


== Väestö ==
== Väestö ==
Rivi 125: Rivi 125:
Pääosa väestöstä on [[swazit|swazeja]], mutta vähemmistöinä on myös [[zulut|zuluja]] ja eurooppalaissyntyisiä (3 %) sekä Mosambikista tulleita pakolaisia. Yleisin uskonto on [[kristinusko]], usein sekaantuneena paikallisiin kansanuskontoihin. [[Siionin kristityt|Siionin kristityihin]] kuuluu 40 % kansasta, 20 % on katolisia, 10 % muslimeita.<ref name="BGN">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.state.gov/outofdate/bgn/swaziland/191344.htm | Nimeke = Background note (arkisto) | Tekijä = | Ajankohta =2011 | Julkaisija =US Dept. State | Viitattu =19.10.2013 }}</ref>
Pääosa väestöstä on [[swazit|swazeja]], mutta vähemmistöinä on myös [[zulut|zuluja]] ja eurooppalaissyntyisiä (3 %) sekä Mosambikista tulleita pakolaisia. Yleisin uskonto on [[kristinusko]], usein sekaantuneena paikallisiin kansanuskontoihin. [[Siionin kristityt|Siionin kristityihin]] kuuluu 40 % kansasta, 20 % on katolisia, 10 % muslimeita.<ref name="BGN">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.state.gov/outofdate/bgn/swaziland/191344.htm | Nimeke = Background note (arkisto) | Tekijä = | Ajankohta =2011 | Julkaisija =US Dept. State | Viitattu =19.10.2013 }}</ref>


Eswatinin HIV-sairastuneisuusaste on yksi Afrikan korkeimmista, vuonna 2007 se oli 26,1 prosenttia.<ref name="CIA">{{CIA Factbook |wz|Swaziland}}</ref>
Swazimaan HIV-sairastuneisuusaste on yksi Afrikan korkeimmista, vuonna 2007 se oli 26,1 prosenttia.<ref name="CIA">{{CIA Factbook |wz|Swaziland}}</ref>


== Kulttuuri ja media ==
== Kulttuuri ja media ==
<!--{{Pääartikkeli|[[Swazimaan kulttuuri]]}}-->
<!--{{Pääartikkeli|[[Swazimaan kulttuuri]]}}-->
[[Tiedosto:Reed Dance Festival 2006-003.jpg|thumb|Umhlangaan osallistuvia tyttöjä.]]
[[Tiedosto:Reed Dance Festival 2006-003.jpg|thumb|Umhlangaan osallistuvia tyttöjä.]]
Uudistuksista huolimatta perinteinen kulttuuri on säilynyt Eswatinissa elinvoimaisena, ja perinteisiä värikkäitä vaatteita ja "mehiläiskeko-kampauksia" käytetään edelleen yleisesti eri tilanteissa.<ref name="PLACES"/>
Uudistuksista huolimatta perinteinen kulttuuri on säilynyt Swazimaassa elinvoimaisena, ja perinteisiä värikkäitä vaatteita ja "mehiläiskeko-kampauksia" käytetään edelleen yleisesti eri tilanteissa.<ref name="PLACES"/>


Kaksi vuosittaista juhlaa ovat erityisen tunnettuja: ''incwala'' sadon kypsyessä joulukuussa ja ''[[umhlanga]]'' elo-syyskuun vaihteessa. Molempiin liittyy kansantansseja ja kuninkaan ja kuningataräidin kunnioittamista.<ref name="PLACES">[http://www.places.co.za/html/swazicul.html Swazi Culture] Places. Southern Africa</ref>
Kaksi vuosittaista juhlaa ovat erityisen tunnettuja: ''incwala'' sadon kypsyessä joulukuussa ja ''[[umhlanga]]'' elo-syyskuun vaihteessa. Molempiin liittyy kansantansseja ja kuninkaan ja kuningataräidin kunnioittamista.<ref name="PLACES">[http://www.places.co.za/html/swazicul.html Swazi Culture] Places. Southern Africa</ref>

Versio 20. kesäkuuta 2020 kello 20.36

Eswatinin kuningaskunta
Umbuso weSwatini
Kingdom of eSwatini[1]
Swazimaan lippu Swazimaan vaakuna
lippu vaakuna

Swazimaan sijainti Afrikassa (merkitty vaaleansinisellä ja tummanharmaalla) ja Afrikan unionissa (merkitty vaaleansinisellä).
Swazimaan sijainti Afrikassa (merkitty vaaleansinisellä ja tummanharmaalla) ja Afrikan unionissa (merkitty vaaleansinisellä).

Valtiomuoto absoluuttinen monarkia
Hallitsija Mswati III (kuningas, sw. Ngwenyama)
Ntfombi (kuningataräiti, sw. Ndlovukati)
Pääkaupunki Mbabane[2] (hallinnollinen)
Lobamba [2](lainsäädännöllinen)
Muita kaupunkeja Manzini
Pinta-ala
– yhteensä 17 364[3] (sijalla 158)
– josta sisävesiä 160 km²
Väkiluku (2013) 1 403 362[3] (sijalla 153)
– väestötiheys 55
– väestönkasvu 1,17[3] (2013)
Viralliset kielet swati ja englanti
Valuutta lilangeni (SZL)
BKT (2013)
– yhteensä 6,345 miljardia USD[3]  (sijalla 154)
– per asukas 5900 USD
HDI (2019) 0,611[4] (sijalla 138)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 7,8[3]
– teollisuus 45,1[3]
– palvelut 47,2[3]
Aikavyöhyke UTC+2
– kesäaika ei käytössä
Itsenäisyys
– Isosta-Britanniasta
6. syyskuuta 1968
Lyhenne SZ
– ajoneuvot: ?
– lentokoneet: ?
Kansainvälinen
suuntanumero		 +268
Tunnuslause Siyinqaba (Olemme linnoitus)
Kansallislaulu ”Nkulunkulu Mnikati wetibusiso temaSwati”

Swazimaa eli Eswatini, koko viralliselta nimeltään Eswatinin kuningaskunta[5] on noin miljoonan asukkaan kuningaskunta ja sisämaavaltio eteläisessä Afrikassa, Mosambikin ja Etelä-Afrikan välissä. Se on harvinainen poikkeus Afrikan maiden joukossa, sillä rajoiltaan ja pääosin hallinnollisesti se seuraa siirtomaakautta edeltänyttä valtiota: sen rajat ovat samat kuin siirtomaakautta edeltäneen valtion, ja samoin kuin tässä valtiossa oli, sen johdossa on suurta valtaa käyttävä kuningas.[6] Maa ja siellä asuva bantukansa ovat saaneet nimensä 1800-luvulla hallinneen kuningas Mswati II:n mukaan. Maassa on vahva AIDS-epidemia.[7]

Maantiede ja ilmasto

Swazimaan kartta

Maan länsiosa on kumpuilevaa, jopa vuoristoista ns. highveldia noin 1 000–1 300 metrin korkeudessa. Tällä alueella on runsaasti mänty- ja eukalyptusmetsiä – maan pinta-alasta kuusi prosenttia on istutusmetsiä. Itäosa on tasaisempaa ja kuivempaa, osin savannimaista, noin 500 metrin korkeudella olevaa lowveldia. Täällä sijaitsevat keinokastelulla viljellyt sokeriruokoviljelmät. Mosambikin rajalla on hieman korkeammalle kohoava Lubombo Plateau. Maan korkein kohta Emlembe kohoaa 1 862 metriin.[3]

Maan joet virtaavat suunnilleen lännestä itään, ja niistä tärkeimmät ovat Usutu, Komati, Umbuluzi ja Ingwavuma. Kaksi ensin mainittua alkaa Etelä-Afrikan puolelta, kun taas Umbuluzin ja Ingawavuman lähteet ovat highveldillä. Jokiin on rakennettu suuria patoja vesivoiman ja kasteluveden saamiseksi.[8]

Länsiosan highveldillä talvet ovat kuivat ja leudot, talviyöt jopa kylmiä. Kesät ovat lämpimämpiä ja sateisempia, mutta lämpötila nousee harvoin tukalan kuumaksi. Idempänä ilmasto on selvemmin trooppista, ja kesät ovat siellä kuumia ja kosteita.[9]

Orvokkikottarainen Cinnyricinclus leucogaster

Swazimaan pohjoisosassa on kahdeksan luonnonsuojelualuetta. Sarvikuonot ja erilaiset värikkäät linnut ovat niiden suurimpia nähtävyyksiä. Malolotjan luonnonsuojelualue tunnetaan monipuolisesta linnustosta ja harvinaisista kasveista. Mlilwanen luonnonpuisto on puistoista vanhin (perustettu vuonna 1950) ja monien matkailijoiden suosiossa, koska siellä voi nähdä seeproja, kirahveja, virtahepoja ja monenlaisia antilooppeja.[10]

Historia

Sanien kalliomaalauksia Swazimaan alueella

Swazimaan alue on ollut asuttuna kivikaudelta asti. Sieltä on löytynyt kalliomaalauksia, joista vanhimmat on tehty noin 25 000 vuotta eaa., uusimmat 1700-luvulla. Ngwenassa on jäänteitä kaivannosta, josta on kaivettu rautapitoista, punamullan kaltaista punaokraa ilmeisesti maalina käytettäväksi.[11] Alueen vanhimmat asukkaat olivat khoisaneja, jotka väistyivät bantuheimojen muuttaessa alueelle.

Swazimaan valtio syntyi zulu-kuningas Shaka Zulun valloitusten aiheuttaman mfecaneliikkeen seurauksena 1800-luvun alkupuolella. Zulumaasta pohjoiseen asuneen ngwane-kansan johtaja Sobhuza loi sotilaallisen valtion, joka myöhemmin nimettiin hänen poikansa Mswatin mukaan ja josta tuli nykyisen Swazimaan edeltäjä. Sobhuzan onnistui puolustaa alueitaan voimankäytön ja diplomatian yhdistelmällä. Hän loi avioliittojen kautta liittoja Ndwandwen ja myöhempien zulujohtajien kanssa ja maksoi näille myös veroja, kun katsoi sen tarpeelliseksi. Sobhuzan luoman voimakkaan armeijan onnistui kuitenkin myös estää sotilaallisesti Dinganen valloituspyrkimykset 1830-luvulla.[12]

Vuonna 1890 Etelä-Afrikka otti maan valtaansa, ja buurisotien jälkeen 1902 Swazimaasta tuli brittiläinen protektoraatti. Vuonna 1968 Swazimaa itsenäistyi. Aluksi siitä tehtiin brittimallin mukainen parlamentaarinen monarkia kaksikamarisine parlamentteineen, hallituksineen, puolueineen ja lähinnä edustus- ja seremoniatehtäviä hoitavine monarkkeineen, mutta vuonna 1973 kuningas Sobhuza II lakkautti poliittiset puolueet ja hallituksen, muutti parlamentin neuvoa-antavaksi elimeksi ja otti itselleen pääosan valtaoikeuksista, jollaiset olivat olleet siirtomaakautta edeltäneillä Swazimaan kuninkailla.[6] Swazimaan antama tuki ANC:lle aiheutti 1980-luvulla ulkopoliittisia ongelmia naapurimaan Etelä-Afrikan kanssa.[13]

Politiikka

Swazimaa on Afrikan viimeinen absoluuttinen monarkia. Sitä on hallinnut kuningas Mswati III vuodesta 1986. Hänen edeltäjänsä kuningas Sobhuza II lakkautti perustuslain vuonna 1973 ja kielsi kaikki puolueet.[14] Vuonna 2006 voimaan astunut perustuslakiuudistus jätti puolueiden aseman epäselväksi. CIA määrittelee poliittisiksi yhdistyksiksi seuraavat: African United Democratic Party (AUDP), Imbokodvo National Movement (INM), Ngwane National Liberatory Congress (NNLC) ja People's United Democratic Movement (PUDEMO).[3]

Oppositio on toistuvasti vaatinut demokratiaa mielenosoituksin ja lakoin. Mswati III on ollut uudistuksille vastahakoinen: mielenosoituksia on hajotettu kyynelkaasulla ja aktivisteja vangittu.[14][15] Kuningasta arvostellaan ylellisestä elämäntavasta maassa, jossa riehuu yksi maailman suurimmista HIV-epidemioista.[3][16]

Loppuvuodesta 2008 Swazimaassa käytiin parlamenttivaalit, joissa oli ehdolla vain puolueista riippumattomia ehdokkaita. Äänestäjät valitsivat alahuoneen edustajat, joiden joukosta kuningas valitsi parlamentin ja ylähuoneen jäsenet. Paikalliset kansalaisjärjestöt pitivät vaaleja huijauksena.[17] Oppositio boikotoi vaaleja.[14]

Myös elokuun 2013 vaaleissa puolueet oli kielletty.[18]

Hallinnollinen jako

Swazimaan aluejako

Hallinnollisesti Swazimaa on jaettu neljään piiriin. Pääkaupunki Mbabane sijaitsee Hhohhon piirissä.

Swazimaan hallintoalueet[19]
Hallintoalue Pääkaupunki Pinta-ala (km²) Väkiluku (11.5.2007) numero kartalla
Hhohho Mbabane 3 569 282 734 1
Lubombo Siteki 5 947 207 731 2
Manzini Manzini 4 068 319 530 3
Shiselweni Nhlangano 3 779 208 454 4

Piirit jakautuvat 55 inkhundlaan (mon. tinkhundla), jotka vuorostaan jakautuvat 360 umphakatsiin (mon. imiphakatsi). Umphakatsit vastaavat kooltaan paikallisia yhteisöjä, kuten kyliä, ja niiden johdossa on paikallinen päällikkö.[20]


Talous

Maan pääelinkeino maatalous työllistää lähes 80 prosenttia väestöstä – suurin osa heistä harjoittaa omavaraistaloutta. Omavaraisviljelijöiden tärkein viljelystuote on maissi; kaupallisesti viljeltyjä tuotteita ovat myös sokeriruoko, puuvilla, riisi ja sitrushedelmät. Sokeri ja puutavara ovat tärkeimmät vientituotteet. Maantieteellisen sijaintinsa takia Swazimaa on taloudellisesti hyvin riippuvainen Etelä-Afrikasta – 90 prosenttia tuonnista tulee sieltä ja 60 prosenttia viennistä menee sinne. Maan valuutta on sidottu Etelä-Afrikan randiin suhteessa 1:1. Swazimaassa harjoitetaan myös paljon karjanhoitoa sekä metsätaloutta. Metsätalous perustuu yksinomaan istutusmetsiin.

Bruttokansantuote (Gross domestic product) henkeä kohden on Swazimaassa vuoden 2008 arvion mukaan 4 400 dollaria, mutta se jakaantuu kovin epätasaisesti: 69 % väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella ja rikkain 10 % väestöstä saa 40 % tuloista. Työttömyysaste 2002–2006 oli 30 %.[21] Bruttokansantuotteensa puolesta Swazimaa kuuluu kuitenkin keskituloisiin maihin.[16][20]

YK:n kehitysohjelman UNDP:n laskemalla inhimillisen kehityksen indeksillä (Human Development Index, HDI) mitattuna Swazimaa oli vuonna 2007 sijalla 142 yhteensä 185 arvioidusta maasta. Vuosina 1980–2007 luku on ollut keskimäärin nousussa, mutta mukaan mahtuu myös laskukausia.[22]

Merkittävimmät luonnonvarat ovat asbesti, kivihiili, tinakivi ja puu, ja merkittävimmät vientituotteet ovat sokeri ja puu.[3]

Swazimaassa on 14 lentopaikkaa, joista yhdellä on yli kolme kilometriä pitkä kiitotie. Rautatietä on 301 kilometriä ja päällystettyä maantietä 1 078 kilometriä.[3] Manzinista on kansainvälisiä linja-auto- ja minibussilinjoja Johannesburgiin, Durbaniin ja Mosambikiin.[23] Maan sisäisessä julkisessa liikenteessä minibussitaksit ovat suosituin vaihtoehto.[24]

Väestö

Pääosa väestöstä on swazeja, mutta vähemmistöinä on myös zuluja ja eurooppalaissyntyisiä (3 %) sekä Mosambikista tulleita pakolaisia. Yleisin uskonto on kristinusko, usein sekaantuneena paikallisiin kansanuskontoihin. Siionin kristityihin kuuluu 40 % kansasta, 20 % on katolisia, 10 % muslimeita.[20]

Swazimaan HIV-sairastuneisuusaste on yksi Afrikan korkeimmista, vuonna 2007 se oli 26,1 prosenttia.[3]

Kulttuuri ja media

Umhlangaan osallistuvia tyttöjä.

Uudistuksista huolimatta perinteinen kulttuuri on säilynyt Swazimaassa elinvoimaisena, ja perinteisiä värikkäitä vaatteita ja "mehiläiskeko-kampauksia" käytetään edelleen yleisesti eri tilanteissa.[25]

Kaksi vuosittaista juhlaa ovat erityisen tunnettuja: incwala sadon kypsyessä joulukuussa ja umhlanga elo-syyskuun vaihteessa. Molempiin liittyy kansantansseja ja kuninkaan ja kuningataräidin kunnioittamista.[25]

Valtio valvoo joukkoviestimiä tarkasti. Ainoa ei-valtiollinen radiokanava on kristillinen kanava. Yksityinen sanomalehti The Times of Swaziland pidättäytyy arvostelemasta hallintoa.[14] Vuonna 2003 hallitus keskeytti jopa oman päivittäisen sanomalehtensä Swaziland observerin julkaisun vuodeksi korruptiokirjoitusten vuoksi.[15]

Urheilu

Swazimaan olympiajoukkue on osallistunut vuoden 1972 kisoihin ja vuodesta 1984 alkaen kaikkiin kesäolympialaisiin. Mitaleita maa ei ole saavuttanut.[26] Swazimaan jalkapallomaajoukkue ei ole koskaan selviytynyt arvokisoihin. Marraskuussa 2017 se oli FIFA-rankingissa sijalla 140.[27]

Lähteet

  1. ↑ Swaziland king renames country Kingdom of eSwatini 19.4.2018. Guardian.
  2. ↑ a b The World Fact Book (Africa:: Swaziland) Government:: Swaziland. Central Intelligence Agency (CIA). Viitattu 29.6.2015.
  3. ↑ a b c d e f g h i j k l m Swaziland The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  4. ↑ Human Development Report 2020. UNDP.org (englanniksi)
  5. ↑ Maat, pääkaupungit ja kansalaisuudet, Swazimaa Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 7.2.2019.
  6. ↑ a b Kiljunen, Kimmo: ”Swazimaa”, Maailman maat – liput ja historia. Helsinki: Into, 2013. ISBN 978-952-264-157-1.
  7. ↑ Swaziland: HIV/AIDS and Culture 2008. UNDP. Viitattu 11.9.2010. (englanniksi)
  8. ↑ Swaziland Ramsar Sites Information Service. Viitattu 3.1.2010. (englanniksi)
  9. ↑ Country Guide Swaziland BBC Weather
  10. ↑ Africa Guide
  11. ↑ Swaziland: Early human occupation (c2 million BP - c1750 CE) EISA
  12. ↑ Rita M. Byrnes (ed.): South Africa - a country study:Shaka and the Rise of the Zulu State. Federal Research Division, Library of Congress, 1996.
  13. ↑ Swaziland: Demise of democracy and the consolidation of autocracy (1968-1986) EISA
  14. ↑ a b c d Country Profile BBC
  15. ↑ a b Swaziland: Repression, reform and resistance (2001-2007) EISA
  16. ↑ a b Swazimaan kuningattaret hurjalla törsäysmatkalla YLE 22.8.2009
  17. ↑ Swazimaassa äänestetään parlamenttivaaleissa YLE 2008
  18. ↑ Swaziland Profile Timeline BBC News. Viitattu 19.10.2013.
  19. ↑ Districts Citypopulation
  20. ↑ a b c Background note (arkisto) 2011. US Dept. State. Viitattu 19.10.2013.
  21. ↑ Kingdom of Swaziland: Selected Issues and Statistical Appendix (PDF) maaliskuu 2008. IMF.
  22. ↑ Human Development Report 2009 UNDP. Viitattu 3.1.2010. (englanniksi)
  23. ↑ Getting there & away Lonely Planet. Viitattu 19.10.2013. [vanhentunut linkki]
  24. ↑ Getting around Lonely Planet. Viitattu 19.10.2013. [vanhentunut linkki]
  25. ↑ a b Swazi Culture Places. Southern Africa
  26. ↑ Swaziland Sports Reference
  27. ↑ Swaziland FIFA Associations

Aiheesta muualla

  • Matkaopas aiheesta Swaziland Wikivoyagessa (englanniksi)


Jäsenvaltiot
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Swazimaa&oldid=18998837”