Shaka Zulu
| Shaka kaSenzangakhona | |
|---|---|
 Shaka vuonna 1824 | |
| Zulujen kuningas | |
| Valtakausi | 1816–1828 |
| Edeltäjä | Senzangakhona |
| Seuraaja | Dingane |
| Syntynyt |
noin 1787 Mthethwa |
| Kuollut |
22. syyskuuta 1828 KwaDukuza |
| Hautapaikka | KwaDukuza |
| Isä | Senzangakhona |
| Äiti | Nandi |
| Uskonto | Zulujen perinteinen |
Shaka kaSenzangakhona eli Shaka Zulu (n. 1787 Mthethwa – 22. syyskuuta 1828 KwaDukuza) oli zulukuningas, joka muutti zulut pienestä klaanista kansakunnaksi ja hallitsi suurta osaa eteläistä Afrikkaa Phongolo- ja Mzimkulujokien välissä. Hän saavutti menestystä taitavana sotataktikkona.
1700-luvun lopulla pohjoisten ngunien keskuudessa syntyi poliittisia levottomuuksia liiallisen väestönkasvun ja kaupallisen kilpailun takia. Koska ngunien hallitsema rannikkoalue rajoittui Intian valtamereen, Lohikäärmevuoristoon ja eurooppalaisten hallitsemaan Kapmaahan, oli tarvittavan lisämaan hankkiminen mahdollista vain sisäisten sotien avulla. Ngunien väliset etniset yhteenotot johtivat uudenlaisen sotilaallisen ja hallinnollisen järjestelmän syntymiseen. "Mustaksi Napoleoniksi" kutsutun Shaka Zulun johdolla syntyikin vahva zuluvaltio.[1]
Shaka aloitti uudenlaisen Zulu-kuningaskunnan rakentamisen pääasiassa valloituksin. Shakaa pidetään yhtenä Afrikan merkittävimmistä armeijan ja sodankäynnin organisoijista. Hän korvasi aikaisemmin aseina käytetyt pitkät heittokeihäät lyhyillä iskukeihäillä, joita voitiin käyttää taistelussa toistuvasti. Zulusoturit ryhtyivät lähestymään vihollista myös mahdollisimman hiljaa ja näkymättömissä ja yllättivät sen äkillisellä rynnäköllä. Uuden sotataktiikan avulla Shaka löi vuonna 1817 alkaneessa Ndwandwen ja Zulumaan sodassa pian Zwiden joukot ja laajensi valloituksiaan myös pohjoiseen Transkeihin. Shakan valloituksia pakoon lähti suuri joukko väestöä, jonka sanotaan muodostaneen nk. Mfecane-liikkeen (suom. hajoaminen, tunnetaan myös sesothonkielisellä nimellä Difaqane ja Lifaqane). Tämän vaikutukset tuntuivat Keski- ja Itä-Afrikassa saakka.[2]
Shakan isä Senzangakhona edelsi häntä zulujen päällikkönä. Vuonna 1828 Shakan velipuoli Dingane toteutti onnistuneen salajuonen Shakan salamurhaamiseksi ja nousi zulujen kuninkaaksi. Dinganen asema valtaistuimella ei kuitenkaan koko hänen valtakaudellaan ollut täysin vakaa.[3]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kaikkonen, Olli – Rytkönen, Seppo – Sivonen, Seppo: Afrikan historia, s. 168–169. Gaudeamus, 1989. ISBN 951-662-382-4.
- ↑ Kaikkonen–Rytkönen–Sivonen (1989), s. 169.
- ↑ "Dingane." Biographies. Answers Corporation, 2006. 8.5.2007.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Shaka Zulu Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||
