Ero sivun ”Muhos” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Käyttäjän 31.172.157.80 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Idijo tekemään versioon.
muutin oikeaan tekstiin t: tytti hätinen
Rivi 1: Rivi 1:
⚫
'''Muhos''' on [[Luettelo Suomen kaupungeista ja kunnista|Suomen kunta]], jossa Roni Koponen asustelee. Kunnassa [[väkiluku|asuu 69]]<nowiki/>ihmistä<ref name="vakilukuviite" /> ja sen pinta-ala on {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km<sup>2</sup>, josta {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km<sup>2</sup> on vesistöjä.<ref name="pinta-ala" /> [[Väestötiheys]] on {{formatnum: {{#expr: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}} }}/{{Suomen kunta/pinta-ala/maa|{{PAGENAME}}}} round 2}} }} asukasta/km<sup>2</sup>.
{{Suomen kunta

⚫
Muhoksen läpi virtaa [[Oulujoki]], johon Muhoksen kohdalla laskee [[Muhosjoki]]. Muhoksen naapurikunnat ovat [[Liminka]], [[Oulu]], [[Siikalatva]], [[Tyrnävä]], [[Utajärvi]] ja [[Vaala]].

⚫
==Historia==
⚫
[[Kuva:Oulu ja sen lähikunnat, Suomi tilastokartta 1960.jpg|thumb|left|250px|Muhoksen kunnan rajat vuoden 1960 tilastokartassa.]]

⚫
[[keskiaika|Keskiajalla]] seudulle alkoi saapua erämiehiä [[Oulujoki|Oulujokea]] pitkin. Varsinaisesti alue asutettiin [[1400-luku|1400-luvulla]]. Asukkaita tuli sekä [[pohjalaiset|Pohjanlahden rannikolta]], että sisämaasta [[savolaiset|Savosta]]. Muhos kuului vielä [[1500-luku|1500-luvulla]] [[Ruotsi]]n ja [[Venäjä]]n väliseen rajaseutuun, jonka hallinnasta taisteltiin.<ref name="Finlandia8">{{kirjaviite |Tekijä = Kalevi Rikkinen, Hannes Sihvo, Matti Eskola, Allan Tiitta|Nimeke = Finlandia, Otavan iso maammekirja 8|Julkaisupaikka = Keuruu|Julkaisija = Kustanneyhtiö Otava|Vuosi = [[1986]]|Tunniste = ISBN 951-1-09142-5}}</ref>{{Suomen kunta
| virallinen nimi = Muhos
| virallinen nimi = Muhos
| vaakuna = Muhos.vaakuna.svg
| vaakuna = Muhos.vaakuna.svg
Rivi 20: Rivi 27:
| huomautus =
| huomautus =
}}
}}
⚫
'''Muhos''' on [[Luettelo Suomen kaupungeista ja kunnista|Suomen kunta]], joka sijaitsee [[Pohjois-Pohjanmaan maakunta|Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa]]. Kunnassa [[väkiluku|asuu]] {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}} }} ihmistä<ref name="vakilukuviite" /> ja sen pinta-ala on {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km<sup>2</sup>, josta {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km<sup>2</sup> on vesistöjä.<ref name="pinta-ala" /> [[Väestötiheys]] on {{formatnum: {{#expr: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}} }}/{{Suomen kunta/pinta-ala/maa|{{PAGENAME}}}} round 2}} }} asukasta/km<sup>2</sup>.

⚫
Muhoksen läpi virtaa [[Oulujoki]], johon Muhoksen kohdalla laskee [[Muhosjoki]]. Muhoksen naapurikunnat ovat [[Liminka]], [[Oulu]], [[Siikalatva]], [[Tyrnävä]], [[Utajärvi]] ja [[Vaala]].

⚫
==Historia==
⚫
[[Kuva:Oulu ja sen lähikunnat, Suomi tilastokartta 1960.jpg|thumb|left|250px|Muhoksen kunnan rajat vuoden 1960 tilastokartassa.]]

Ensimmäiset ihmiset saapuivat Muhoksen seudulle jo [[kivikausi|kivikaudella]]. Yksi [[Pohjois-Pohjanmaa]]n huomattavimmista kivikautisista asuinpaikoista on tavattu Pyhänsivun kylästä Pyhäkosken pohjoisrannalta. Sieltä on löydetty n. 60 esinettä, kuten [[kirves|kirveitä]], [[taltta|talttoja]], [[Nuoli|nuolenkärkiä]] ja [[Keramiikka|saviastioiden]] palasia. Esineet on ajoitettu tyypillisen [[Kampakeraaminen kulttuuri|kampakeramiikan aikaan]]. Lisäksi on Pyhänsivulta löydetty muutama [[pronssikausi|pronssikautinen]] esine, kuten kirveen valumuotti ja pronssikautinen [[suksi]].<ref name="Finlandia8">{{kirjaviite | Tekijä=Kalevi Rikkinen, Hannes Sihvo, Matti Eskola, Allan Tiitta |Nimeke=Finlandia, Otavan iso maammekirja 8|Julkaisupaikka=Keuruu| Julkaisija=Kustanneyhtiö Otava|Vuosi=[[1986]]|Tunniste=ISBN 951-1-09142-5}}</ref>

⚫
[[keskiaika|Keskiajalla]] seudulle alkoi saapua erämiehiä [[Oulujoki|Oulujokea]] pitkin. Varsinaisesti alue asutettiin [[1400-luku|1400-luvulla]]. Asukkaita tuli sekä [[pohjalaiset|Pohjanlahden rannikolta]], että sisämaasta [[savolaiset|Savosta]]. Muhos kuului vielä [[1500-luku|1500-luvulla]] [[Ruotsi]]n ja [[Venäjä]]n väliseen rajaseutuun, jonka hallinnasta taisteltiin.<ref name="Finlandia8" />

[[Kuva:Muhos Church 2006 08 26.JPG|thumb|right|320px|Muhoksen puukirkko v. 2006.]]Muhos kuului aluksi seurakunnallisesti [[Saloinen|Saloisten kirkkopitäjään]]. [[Liminka|Limingan seurakunnan]] itsenäistyessä [[1477]] tuli Muhoksesta sen kappeli. Muhoksen ensimmäinen kirkko nousi Kirkkosaarelle todennäköisesti jo [[1500-luku|1500-luvulla]]. Kirkon tuhouduttua uusi kirkko rakennettiin Kirkkoniemeen. Muhoksen kolmas kirkko rakennettiin v. [[1634]]. Se on yksi Suomen vanhimmista [[Puukirkko|puukirkoista]]. [[Oulu]]n [[seurakunta]]an Muhos liitettiin [[1610]]. Muhoslaiset eivät kuitenkaan olleet tyytyväisiä asemaansa Oulun yhteydessä ja ryhtyivät [[1700-luku|1700-luvulla]] ajamaan seurakuntansa itsenäistymistä. Vuonna [[1766]] Muhos erotettiinkin itsenäiseksi seurakunnaksi. Muhoksen yhteyteen siirretty [[Utajärvi|Utajärven]] kappeli itsenäistyi vasta v. [[1900]].<ref name="Finlandia8" />
[[Kuva:Muhos Church 2006 08 26.JPG|thumb|right|320px|Muhoksen puukirkko v. 2006.]]Muhos kuului aluksi seurakunnallisesti [[Saloinen|Saloisten kirkkopitäjään]]. [[Liminka|Limingan seurakunnan]] itsenäistyessä [[1477]] tuli Muhoksesta sen kappeli. Muhoksen ensimmäinen kirkko nousi Kirkkosaarelle todennäköisesti jo [[1500-luku|1500-luvulla]]. Kirkon tuhouduttua uusi kirkko rakennettiin Kirkkoniemeen. Muhoksen kolmas kirkko rakennettiin v. [[1634]]. Se on yksi Suomen vanhimmista [[Puukirkko|puukirkoista]]. [[Oulu]]n [[seurakunta]]an Muhos liitettiin [[1610]]. Muhoslaiset eivät kuitenkaan olleet tyytyväisiä asemaansa Oulun yhteydessä ja ryhtyivät [[1700-luku|1700-luvulla]] ajamaan seurakuntansa itsenäistymistä. Vuonna [[1766]] Muhos erotettiinkin itsenäiseksi seurakunnaksi. Muhoksen yhteyteen siirretty [[Utajärvi|Utajärven]] kappeli itsenäistyi vasta v. [[1900]].<ref name="Finlandia8" />


Rivi 60: Rivi 56:


==Luonto==
==Luonto==
Muhos käsittää osan Oulujoen laaksoa ja ulottuu täältä kahtena kaistaleena [[kaakko]]on ja [[itä]]än.<ref name="Finlandia8" />


[[Kallioperä]] on kunnan itäosassa [[graniitti]]a ja [[liuske|kiteistä liusketta]]. Oulujoen eteläpuolella on [[Sedimenttikivilaji|sedimenttikivialue]], joka on säilynyt kulutukselta suojassa graniittisen peruskallion vajoamassa. Tämän pääasiassa punaisista ja ruskeista [[savikivi]]stä koostuvan ns. [[Muhoksen muodostuma]]n paksuus on Muhoksella noin 500 metriä. Muhoksen muodostuma ulottuu maanpinnalle Oulujoen partaalla Koskivaltimossa, lähellä Montan voimalaitosta.<ref name="Finlandia8" /> Muodostumassa on maakaasua, jota muutama alueen talous on käyttänyt hyödykseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kirjastovirma.net/tyrnava/maakaasu | Nimeke = Tyrnävän maakaasu | Viitattu = 11.8.2013 }}</ref>
[[Kallioperä]] on kunnan itäosassa [[graniitti]]a ja [[liuske|kiteistä liusketta]]. Oulujoen eteläpuolella on [[Sedimenttikivilaji|sedimenttikivialue]], joka on säilynyt kulutukselta suojassa graniittisen peruskallion vajoamassa. Tämän pääasiassa punaisista ja ruskeista [[savikivi]]stä koostuvan ns. [[Muhoksen muodostuma]]n paksuus on Muhoksella noin 500 metriä. Muhoksen muodostuma ulottuu maanpinnalle Oulujoen partaalla Koskivaltimossa, lähellä Montan voimalaitosta.<ref name="Finlandia8" /> Muodostumassa on maakaasua, jota muutama alueen talous on käyttänyt hyödykseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kirjastovirma.net/tyrnava/maakaasu | Nimeke = Tyrnävän maakaasu | Viitattu = 11.8.2013 }}</ref>

Versio 26. marraskuuta 2015 kello 14.01

Muhos on Suomen kunta, jossa Roni Koponen asustelee. Kunnassa asuu 69ihmistä[1] ja sen pinta-ala on 798,10 km2, josta 13,52 km2 on vesistöjä.[2] Väestötiheys on 11,25 asukasta/km2.

Muhoksen läpi virtaa Oulujoki, johon Muhoksen kohdalla laskee Muhosjoki. Muhoksen naapurikunnat ovat Liminka, Oulu, Siikalatva, Tyrnävä, Utajärvi ja Vaala.

Historia

Muhoksen kunnan rajat vuoden 1960 tilastokartassa.

Keskiajalla seudulle alkoi saapua erämiehiä Oulujokea pitkin. Varsinaisesti alue asutettiin 1400-luvulla. Asukkaita tuli sekä Pohjanlahden rannikolta, että sisämaasta Savosta. Muhos kuului vielä 1500-luvulla Ruotsin ja Venäjän väliseen rajaseutuun, jonka hallinnasta taisteltiin.[3]

Muhos

vaakuna

sijainti

Sijainti 64°48′25″N, 025°59′40″E
Maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Oulun seutukunta
Kuntanumero 494
Perustettu 1865
Kokonaispinta-ala 798,10 km²
144:nneksi suurin 2022 [2]
– maa 784,58 km²
– sisävesi 13,52 km²
Väkiluku 8 828
113:nneksi suurin 31.12.2023 [1]
– väestötiheys 11,25 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [4]
– 0–14-v. 23,3 %
– 15–64-v. 58,3 %
– yli 64-v. 18,4 %
Äidinkieli 2022 [5]
– suomenkielisiä 98,5 %
– ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,5 %
Kunnallisvero 9,40 %
60:nneksi suurin 2024 [6]
Kunnanjohtaja Jukka Syvävirta
Kunnanvaltuusto 35 paikkaa
  2009–2012[7]
 • Kesk.
 • Vas.
 • PS
 • SDP
 • Kok.
 • Vihr.
17
6
4
4
3
1
www.muhos.fi
Muhoksen puukirkko v. 2006.

Muhos kuului aluksi seurakunnallisesti Saloisten kirkkopitäjään. Limingan seurakunnan itsenäistyessä 1477 tuli Muhoksesta sen kappeli. Muhoksen ensimmäinen kirkko nousi Kirkkosaarelle todennäköisesti jo 1500-luvulla. Kirkon tuhouduttua uusi kirkko rakennettiin Kirkkoniemeen. Muhoksen kolmas kirkko rakennettiin v. 1634. Se on yksi Suomen vanhimmista puukirkoista. Oulun seurakuntaan Muhos liitettiin 1610. Muhoslaiset eivät kuitenkaan olleet tyytyväisiä asemaansa Oulun yhteydessä ja ryhtyivät 1700-luvulla ajamaan seurakuntansa itsenäistymistä. Vuonna 1766 Muhos erotettiinkin itsenäiseksi seurakunnaksi. Muhoksen yhteyteen siirretty Utajärven kappeli itsenäistyi vasta v. 1900.[3]

Muhoksen halki virtaavalla Oulujoella on ollut aina merkittävä asema kunnan kehityksessä ja talouselämässä. Oulujoki oli aikoinaan tunnettu kalaisuudesta ja lohenpyynti olikin maatalouden ohella merkittävä ansionlähde talonpojille. Lohenpyynti tapahtui yhteispadoilla. Viimeinen käytössä ollut lohipato Muhoksen kunnan alueella oli Muhospato. Myös Pyhäkoski oli tärkeä lohikoski. Suurten voimalaitosten rakentaminen viime sotien jälkeen vaikutti suuresti kunnan kehitykseen. Voimalaitosten rakentaminen vaati runsaasti työvoimaa ja valmistuttuaankin ne tarjosivat n. 300 työpaikkaa. Toisaalta voimalaitosten rakentaminen lopetti kalastuksen ja merkittävän matkailuelinkeinon.[3]

Oulujokea pitkin kuljettiin myös Kainuun tervaa ja uitettiin tukkeja. Muhoksen ja Oulun välillä oli höyrylaivayhteys Oulujoen rauhallisesti virtaavalla osuudella 1870-luvulta lähtien, mutta laivaliikenne loppui Oulu-Kontiomäen rautatien valmistuttua 1928. Nykyään Muhoksen asemalla pysähtyvät kaikki rataosan henkilöjunat. Muhoksen asukasluku kasvoi 1900-luvun alusta 1950-luvun puoliväliin saakka, jolloin asukkaita oli yli 9300. Sen jälkeen alkoi pari vuosikymmentä kestänyt väestökadon aika, jonka kuluessa kunnan väkiluku laski runsaaseen 6600:aan. 1970-luvun jälkipuoliskolla asukasluku alkoi jälleen kasvaa ja kasvua on jatkunut näihin päiviin saakka.[3]

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Muhoksen väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
 6 775
1985
  
 7 131
1990
  
 7 517
1995
  
 7 875
2000
  
 7 799
2005
  
 8 240
2010
  
 8 857
2015
  
 9 002
Lähde: Tilastokeskus.[8] Väestötietojärjestelmä[9]

Luonto

Kallioperä on kunnan itäosassa graniittia ja kiteistä liusketta. Oulujoen eteläpuolella on sedimenttikivialue, joka on säilynyt kulutukselta suojassa graniittisen peruskallion vajoamassa. Tämän pääasiassa punaisista ja ruskeista savikivistä koostuvan ns. Muhoksen muodostuman paksuus on Muhoksella noin 500 metriä. Muhoksen muodostuma ulottuu maanpinnalle Oulujoen partaalla Koskivaltimossa, lähellä Montan voimalaitosta.[3] Muodostumassa on maakaasua, jota muutama alueen talous on käyttänyt hyödykseen.[10]


Kallioperä on yleensä irtainten maalajien peitossa. Kunnan eteläosassa vallitseva maalaji on hiekka, joka muodostaa loivasti kumpuilevia kankaita. Kaakossa kunnan alueelle ulottuu osa Rokuanvaaran harju- ja dyynimuodostumista. Pohjoisosaa hallitsee moreeni, joka on kasautunut loiviksi kumpareiksi tai melko tasaiseksi kentäksi, savea on pääasiassa vain Oulujoen laaksossa. Kivennäismaalajit ovat kuitenkin laajoilla alueilla turpeen peitossa. Maaston korkeussuhteet vaihtelevat alueella jonkin verran. Muhoksen muodostuman alueella maankamara on hyvin tasainen eikä juuri ylitä 50 m tasoa. Täältä maanpinta kohoaa verkalleen kohti itää, jossa muutamat kohoumat nousevat yli 100 m. Ylävintä on kunnan kaakkoisosassa, jossa korkeimmat kohoumat saavuttavat 150m tason.[3]

Näkymää Isterin koskesta Muhosjoella.

Muhoksen maisemallinen selkäranka on Oulujoki. Jokilaakson maisemaa luonnehtivat pellot ja paikoin korkeat ja jyrkät hiekkaiset rantatörmät. Ennen voimalaitosten rakentamista Oulujoessa oli useita mahtavia koskia, jotka olivat tärkeitä lohen lisääntymisalueita. Oulujoki koskineen tunnettiin hyvin myös kansainvälisissä matkailijapiireissä. Joen huomattavin koskijakso oli Pyhäkoski, joka laski n. 56 metriä 17 kilometrin matkalla. Kosket valjastettiin vuosina 1941-1957, jolloin rakennettiin Pyhäkosken (putouskorkeus 32,3m), Pällin (13,9) ja Montan (12,2,) vesivoimalaitokset. Voimalaitosten estettyä lohen nousun Oulujokeen Montan voimalaitosten yhteyteen perustettiin 1954 Montan kalanviljelylaitos. Oulujoen lisäksi muita huomattavia vesistöjä ovat sen sivujoet Sanginjoki pohjoisessa ja Muhosjoki kunnan eteläosassa. Muhosjoen kosket Liimanni ja Isteri kuohuvat yhä vapaina.[3]

Noin 60% Muhoksen pinta-alasta on suota. Suot ovat pääosin aapasoita. Suurimpia soita ovat mm. Ruostesuo, Susisuo, Kivisuo ja Karpasuo. Kunnan eteläisimpään kolkkaan ulottuu myös Pelsonsuo.[3]

Kylät ja kulmakunnat

Muhoksen keskustaa pääaukiolta katsottuna.

Muhoksella on 6 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1973):[11]

  • Ahmas
  • Kylmälä
  • Laitasaari
  • Muhos
  • Pyhänsivu
  • Utajärvi

Kulmakuntia Muhoksella ovat Hyrkäs, Korivaara, Kurkiperä, Laaji, Laukka, Leppiniemi, Montta, Muhosperä, Mökkikylä, Petäikkö, Perukka, Ponkila, Päivärinne, Pälli, Rautionkylä, Rova, Sanginjoki, Soso, Suokylä, Tuppu, Tuuru ja Lehtoselkä.

Liikenne

Valtatie 22 (nykyinen tervantie) tulee Oulusta Muhokselle ja johtaa aina Kajaaniin saakka. Seututie 834 alkaa Muhoksen kunnan Laukan kylästä, jossa se haarautuu valtatiestä 22. Tie ylittää Oulujoen ja kulkee Sanginjoen kylän kautta päättyen Ylikiimingin kirkonkylälle. Yhdystie 8331 eli Sanginjoentie alkaa Oulusta Oulujoen pohjoisrannalta Sanginsuun kaupunginosasta, seurailee Sanginjoen pohjoisrantaa ja päättyy Muhoksen kunnassa sijaitsevaan Sanginjoen kylään. Yhdystie 8300 alkaa Oulusta, seurailee Oulujoen pohjoisrantaa ja menee Muhoksen Montan kautta Vaalaan, jossa se yhtyy valtatiehen 22. Seututie 827 kulkee Tyrnävän kirkonkylän ja Ängeslevän kylän halki Muhoksen kunnan Sosoon, jossa se päättyy valtatielle 22. Muhoksen rautatieasema (lyh. Mh) sijaitsee Muhoksen kunnan keskuksessa. Asemalla pysähtyvät kaikki reitillä Oulu–Iisalmi liikennöivät VR:n henkilöjunat.

Muuta

Muhoksella ilmestyy Oulujokilaakson eli Muhoksen, Utajärven ja Vaalan alueen paikallislehti Tervareitti. Muhoksella on ollut metsäntutkimuslaitoksen tutkimusalue vuodesta 1923. Nykyään alue on Liimanninkosken lehtojensuojelualue.

Muhoksella on Oulun seudun ainoa Pay & Play -golfkenttä, Oulujokilaakson Golf.

Tunnettuja Muhoksella syntyneitä

Valtiopäivämiehiä ja kansanedustajia

Lähteet

  1. ↑ a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
  2. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  3. ↑ a b c d e f g h Kalevi Rikkinen, Hannes Sihvo, Matti Eskola, Allan Tiitta: Finlandia, Otavan iso maammekirja 8. Keuruu: Kustanneyhtiö Otava, 1986. ISBN 951-1-09142-5.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. ↑ Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
  6. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  7. ↑ Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 15.2.2009.
  8. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  9. ↑ Kuntien asukasluvut aakkosjärjestyksessä 30.04.2015. Väestötietojärjestelmä. Viitattu 9.7.2015.
  10. ↑ Tyrnävän maakaasu kirjastovirma.net. Viitattu 11.8.2013.
  11. ↑ Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 5, Lieksa – Närpiö, s. 228. Porvoo: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5.

Aiheesta muualla


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Muhos&oldid=15359069”