Suomen rataverkko

Interaktiivinen kartta Suomen rataverkosta vuonna 2021. Klikkaamalla rataosuutta tai asemaa pääset lukemaan kyseistä artikkelia.

  Matkustaja- ja tavaraliikennettä

  Vain tavaraliikennettä

  Porvoon museorautatie

  Suljettu liikenteeltä

Suomen rataverkko on rautatien rataosuuksien muodostama väyläverkko, jota hallinnoi Väylävirasto. Suomen rataverkon pääasiallinen liikennöitsijä on valtion omistama VR Group.

Vuoden 2018 lopussa Liikenneviraston hallinnoiman rataverkon pituus oli 5 926 kilometriä, josta 3 330 kilometriä oli sähköistetty. Vuonna 1982 rataverkon pituus oli vielä 6 041 km, mutta siitä suljettiin vuoteen 1996 mennessä 381 km.

Rataverkko on vieläkin vähäisen liikenteen takia pääasiassa yksiraiteista, tärkeimpinä poikkeuksina pääkaupunkiseudun lähiliikenteen radat, pääradan osuus Helsinki–Riihimäki–Tampere, Riihimäki–Kouvola–Luumäki ja Lahden oikorata.

Rataverkon tärkeimmät reitit ovat Helsinki–Riihimäki–Tampere–Oulu (Päärata), Riihimäki–Vainikkala–Pietari (Pietarin rata) ja Helsinki–Turku (Rantarata).

Vuonna 2018 liikenne- ja viestintäministeriö on määritellyt Suomen rautateiden pääväylät.

Historia

Pääartikkeli: Suomen rataverkon historia

Rautateiden rakentaminen alkoi Suomessa suhteellisen myöhään. Ensimmäinen rataosuus avattiin 31. tammikuuta 1862 Helsingin ja Hämeenlinnan välillä; tästä muodostui myöhemmin Suomen päärata. 1870 valmistui yhteys Pietariin, joka siihen aikaan oli tärkeä yhteys tsaarivaltakunnan pääkaupunkiin. Koska Suomi oli osa Venäjän valtakuntaa, täällä alettiin käyttää venäläistä raideleveyttä (5 jalkaa eli 1 524 mm; Venäjällä nykyisin 1 520 mm). 22. kesäkuuta 1876 rataosuutta Helsinki–Hämeenlinna laajennettiin Toijalan kautta Tampereelle, ja samoihin aikoihin valmistui rata Toijalasta Turkuun. Näin maan kolme suurinta kaupunkia oli yhdistetty. 1883 seurasi yhteys Tampereelta Haapamäen kautta Seinäjoelle ja Vaasaan ja 1886 edelleen Seinäjoelta Ouluun. 1909 rautatiet veivät vihdoin myös Lapin pääkaupunkiin Rovaniemelle. Sen jälkeen uusien ratojen rakentaminen väheni pitkäksi aikaa, eivätkä sodat parantaneet tilannetta. Koska tärkein Joensuuhun kulkenut, Viipurista alkanut rata joutui rauhansopimuksessa 1944 suurimmalta osaltaan Neuvostoliitolle, rakennettiin sitä korvaamaan 1960-luvulla yhteys Parikkalasta Onkamoon. 1960-luvulla ja 1970-luvulla saatiin vihdoin rakennettua suuremmissa määrin uutta rataa, esimerkiksi oikorata Tampere–Lielahti–Parkano–Seinäjoki, joka lyhensi Etelä-Suomen ja Pohjois-Suomen välistä matka-aikaa.

Sähköistys

Tiedosto:Finnish railroad network-en-electrified.svg

Suomessa aloitettiin laaja rautatieverkon sähköistämisprojekti vuonna 1968. Myöhäisen aloituksen etuna oli, että voitiin käyttää uusinta tekniikkaa eli 25 kV:n jännitettä ja 50 Hz:n taajuutta. Sähköistämisen etuna on pienempi energiankulutus ja saasteettomuus. Sähköistys aloitettiin Helsingistä Kirkkonummelle vievällä rataosuudella.

Sähköistysten valmistumisvuodet

• Helsinki–Kirkkonummi 1969
• Helsinki–Kerava 1970
• Kerava–Riihimäki 1972
• Riihimäki–Toijala 1974
• Toijala–Seinäjoki 1975
• Huopalahti–Martinlaakso 1975 (uusi rata)
• Riihimäki–Kouvola 1977
• Kouvola–Kotkan satama 1979
• Kouvola–Pieksämäki 1980
• Seinäjoki–Kokkola 1981
• Kouvola–Imatra/Vainikkala 198?
• Kokkola–Oulu 1983
• Pieksämäki–Kuopio 1983
• Kuopio–Iisalmi 1984
• Juurikorpi–Hamina 1984 (uusi rata)
• Imatra–Joensuu 1988
• Kerava–Sköldvik 1990
• Martinlaakso–Vantaankoski 1991 (uusi rata)
• Kirkkonummi–Karjaa 1993
• Tampere–Jyväskylä 1994
• Karjaa–Turku satama 1995
• Jyväskylä–Pieksämäki 1995
• Tampere–Pori 1998
• Kokemäki–Rauma 1999
• Turku–Toijala 2000
• Tuomioja–Raahe 2001
• Oulu–Rovaniemi 2004
• Iisalmi–Oulu/Vartius 2006
• Kytömaa–Hakosilta 2006 (uusi rata)
• Kerava–Vuosaari 2008 (uusi rata)
• Murtomäki–Talvivaara 2009 (uusi rata)
• Seinäjoki–Vaasa 2011
• Rovaniemi–Kemijärvi 2014
• Vantaankoski–Hiekkaharju 2015 (uusi rata)

Nykyisestä matkustajakäytössä olevasta rataverkosta on sähköistämättä vielä Kemin ja Kolarin, Karjaan ja Hangon, Oriveden ja Haapamäen, Jyväskylän ja Haapamäen, Haapamäen ja Seinäjoen, Joensuun ja Nurmeksen, Savonlinnan ja Parikkalan sekä Iisalmen ja Ylivieskan väliset rataosat. Suurin osa näistä tullaan sähköistämään lähivuosina.

Suomen rataverkon osuuksia

Nykyisiä rataverkon osuuksia

Haapamäki–Pori-rata (pääosin lakkautettu 1985) Haapamäki–Seinäjoki-rata Hangon rata (Karjaa–Hanko) Heinolan rata (Lahti–Heinola) Huutokoski–Parikkala-rata (Huutokoski–Savonlinna–Parikkala) Iisalmi–Kontiomäki-rata Iisalmi–Ylivieska-rata Ilomantsin rata (Joensuu–Ilomantsi) Joensuu–Kontiomäki-rata Jyväskylä–Haapajärvi-rata Karjalan rata (Kouvola–Joensuu) Kehärata (Vantaankoski–Lentoasema–Hiekkaharju) Keravan kaupunkirata Kolarin rata (Tornio–Kolari) Lahden oikorata (Kerava–Lahti) Lahti–Kouvola-rata Lahti-Loviisa-rata Laurila–Kelloselkä-rata Martinniemen rata (Haukipudas–Martinniemi; purettu 1999) Orivesi–Jyväskylä-rata (ns. Jämsän rata) Otanmäen rata (Murtomäki–Otanmäki)

Oulu–Kontiomäki-rata Oulu–Tornio-rata Pieksämäki–Joensuu-rata Pietarin rata (Riihimäki–Vainikkala–Pietari) Pohjanmaan rata (Seinäjoki–Oulu) Päärata (Helsinki–Tampere + Pohjanmaan rata) Raahen rata (Tuomioja–Raahe) Rantarata (Helsinki–Turku satama) Rauman rata (Rauma-Kokemäki) Savon rata (Kouvola–Iisalmi) Siilinjärvi–Viinijärvi-rata Suupohjan rata (Seinäjoki–Kaskinen) Tampere–Haapamäki-rata Tampere–Seinäjoki-rata Turku–Toijala-rata Uudenkaupungin rata (Turku–Uusikaupunki–Hangonsaari) Vaasan rata (Seinäjoki–Vaasa) Valkeakosken rata (Toijala–Valkeakoski) Vantaankosken rata (Helsinki–Vantaankoski) Vartiuksen rata (Kontiomäki–Vartius–valtakunnanraja) Ämmänsaaren rata (Kontiomäki–Ämmänsaari)

Rakenteilla olevia rataverkon osuuksia

Suomessa ei ole tällä hetkellä rakenteilla uusia rautatieosuuksia.

Suunnitteilla olevia rataverkon osuuksia

• ELSA-rata Espoo–Lohja–Salo
• Espoon kaupunkirata Espoossa
• HELI-rata Helsingistä itään
• Jäämeren rata Lapista Jäämerelle
• Lentorata Helsinki-Vantaan lentoasemalta pohjoisessa Keravalle ja etelässä Helsinkiin
• Pisararata Helsingissä
• Soklin rata Soklin kaivokselta Kemijärvelle tai Kelloselälle
• Suomirata eli Tampereelta Riihimäelle kulkevan pääradan parantamiseen ja Lentoradan rakentamiseen tähtäävä hanke

• Tampereen oikorata Pirkkalassa ohi Tampereen
• Turun tunnin juna Helsingistä Turkuun. Väyläviraston tekemän hankearvioinnin mukaan mikään arvioiduista vaihtoehdoista Helsingin ja Turun välisen yhteyden nopeuttamiseksi ei ole taloudellisesti kannattava.
• URPO-rata Uusikaupunki–Rauma–Pori

Katso myös

• Suomen rautatieliikenne
• Suomen rataverkon kaksi- ja useampiraiteiset rataosat
• Luettelo Suomen rautatietunneleista
• Lapin rautatiesuunnitelmat

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suomen rataverkko Wikimedia Commonsissa

• Trainspotting bükkes – Suomi

Raideliikenne

Rautatieliikenne	rautatie juna rautatieasema rautatieliikennepaikka rautatiekalusto
Metroliikenne	metro metroasema
Raitioliikenne	raitiovaunu duoraitiovaunu pikaraitiotie museoraitiotie
Turvalaitteet	asetinlaite kampiasetinlaite kankiasetinlaite opastin releasetinlaite tietokoneasetinlaite varmistuslukko- ja opastinturvalaitos
Raideleveys	kapea normaali leveä
Suomessa	rautatieliikenne rataverkko raitioliikenne lähijunaliikenne metroliikenne kapearaiteiset rautatiet yritykset: VR Fenniarail Operail