Luettelo Nobelin fysiikanpalkinnon saaneista

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Nobelin fysiikan- ja kemianpalkintojen mitalien kääntöpuoli

Tämä on luettelo Nobelin fysiikanpalkinnon saaneista henkilöistä. Nobelin fysiikanpalkinto jaetaan vuosittain henkilöille, jotka ovat tehneet kaikkein merkittävimmän löydön tai keksinnön fysiikan alalla.[1] Palkinnonsaajat päättää Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia, ja palkinnon myöntää Alfred Nobelin testamentilla perustettu Nobel-säätiö.[2] Säätiön sääntöjen mukaan palkinto voidaan jakaa tasan kahdelle eri saavutukselle. Lisäksi yhden aiheen sisällä palkinto voidaan jakaa tasan enimmillään kolmen henkilön kesken, kuitenkin niin että kerralla palkittavien henkilöiden kokonaismäärä on korkeintaan kolme.[3]

Jos yksikään ehdotetuista töistä ei ole tiedeakatemian mielestä riittävän merkittävä, palkintoraha säästetään ja kyseisen vuoden palkinto voidaan jakaa seuraavana vuonna. Esimerkiksi Albert Einsteinin vuoden 1921 palkinto myönnettiin vasta vuonna 1922. Myös vuosien 1914, 1918, 1924, 1925, 1928, 1932 ja 1943 palkinnot jaettiin vuoden myöhässä. Jos seuraavanakaan vuonna ei löydy riittävän hyvää ehdokasta, palkintoa ei jaeta lainkaan ja palkintosumma rahastoidaan. Palkintoa ei jaettu ensimmäisen maailmansodan aikana vuonna 1916, vuosina 1931 ja 1934 eikä myöskään toisen maailmansodan aikana vuosina 1940–1942.[4]

John Bardeen on ainoa henkilö, joka on voittanut Nobelin fysiikanpalkinnon kahdesti, vuosina 1956 ja 1972. Myös Marie Curie on voittanut kaksi Nobelin palkintoa, fysiikanpalkinnon vuonna 1903 ja kemianpalkinnon vuonna 1911. Viisi naista on voittanut Nobelin fysiikanpalkinnon: Marie Curie, Maria Goeppert-Mayer (1963), Donna Strickland (2018), Andrea Ghez (2020) ja Anne L'Huillier (2023).[4]

Palkinnonsaajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alla oleva luettelo on kronologinen lista Nobelin fysiikanpalkinnon saajista. Palkinnonsaajien nimet on esitetty pääosin NobelPrize.org-sivuston henkilösivuillaan käyttämän lyhyen mallin mukaisesti.[a] Sarakkeeseen Maa on merkitty palkinnonsaajan kansallisuudet palkinnon myöntöhetkellä.[6] Perustelu on Nobel-komitean palkinnon perusteluksi esittämä lyhyt sitaatti. Nobel-komitea perustelee palkintoja monisanaisemmin palkintopuheissaan ja lehdistötiedotteissaan, ja niissä esiintyneitä keskeisiä aiheita on lueteltu joidenkin palkintojen aiheen selventämiseksi sitaatin jälkeen.

1900-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Palkinnonsaaja Maa Perustelut
1901 Wilhelm Conrad Röntgen
(1845–1923) 		 Saksa ”mukaansa nimettyjen säteiden löytämisestä”

(röntgensäteet)

[7]
1902 Hendrik A. Lorentz
(1853–1928) 		 Alankomaat ”tutkimuksista, jotka koskevat magnetismin vaikutusta säteilyilmiöihin”

(Zeemanin ilmiö)

[8]
Pieter Zeeman
(1865–1943)
1903 Henri Becquerel
(1852–1908) 		 Ranska ”spontaanin radioaktiivisuuden löytämisestä” [9]
Pierre Curie
(1859–1906) 		”yhteisistä tutkimuksistaan, jotka koskevat professori Henri Becquerelin löytämiä säteilyilmiöitä”

(poloniumin ja radiumin löytäminen)

Marie Curie
(1867–1934) 		Puola
 Ranska
1904 Lordi Rayleigh
(1842–1919) 		 Britannia ”kaasujen tiheyksiä koskevista tutkimuksistaan, sekä argonin löytämisestä näiden tutkimusten yhteydessä” [10]
1905 Philipp Lenard
(1862–1947) 		 Itävalta-Unkari ”katodisäteisiin liittyvistä töistään” [11]
1906 J.J. Thomson
(1856–1940) 		 Britannia ”kaasujen sähkönjohtavuuteen liittyvien tutkimustensa teoreettisista ja kokeellisista ansioista”

(elektronin löytämisestä)

[12]
1907 Albert A. Michelson
(1852–1931) 		 Yhdysvallat ”optisista tarkkuusinstrumenteistaan sekä niiden avulla suoritetuista spektroskopisista ja metrologisista tutkimuksista”

(Michelsonin interferometri)

[13]
1908 Gabriel Lippmann
(1845–1921) 		 Ranska ”interferenssiin perustuvan värivalokuvausmenetelmän kehittämisestä”

(Lippmannin menetelmä)

[14]
1909 Guglielmo Marconi
(1874–1937) 		 Italia ”tunnustuksena osuudestaan langattoman lennättimen kehittämisessä” [15]
Ferdinand Braun
(1850–1918) 		 Saksa

1910-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Palkinnonsaaja Maa Perustelut
1910 Johannes Diderik van der Waals
(1837–1923) 		 Alankomaat ”työstä kaasujen ja nesteiden tilanyhtälön parissa”

(van der Waalsin yhtälö)

[16]
1911 Wilhelm Wien
(1864–1928) 		 Saksa ”lämpösäteilyn lakeihin liittyvistä löydöistä”

(Wienin siirtymälaki)

[17]
1912 Gustaf Dalén
(1869–1937) 		 Ruotsi ”majakoiden ja poijujen valaisemiseen käytettävän kaasuventtiilin automaattisen säätelyjärjestelmän keksimisestä”

(aurinkoventtiili)

[18]
1913 Heike Kamerlingh Onnes
(1853–1926) 		 Alankomaat ”aineen ominaisuuksien tutkimisesta matalissa lämpötiloissa, mikä johti muun muassa heliumin nesteyttämiseen”

(kylmäfysiikka, suprajohtavuuden löytäminen)

[19]
1914 Max von Laue
(1879–1960)
palkinto myönnettiin 1915 		 Saksa ”kiteistä tapahtuvan röntgensäteiden diffraktion keksimisestä” [20]
1915 William Bragg
(1862–1942) 		 Britannia ”röntgensäteisiin perustuvan kiderakenteiden analyysin kehittämisestä”

(röntgenkristallografia)

[21]
Lawrence Bragg
(1890–1971) 		 Britannia
1916 Ei jaettu, palkintosumma rahastoitiin
1917 Charles Glover Barkla
(1877–1944)
palkinto myönnettiin 1918 		 Britannia ”alkuaineiden karakteristisen röntgensäteilyn löytämisestä” [22]
1918 Max Planck
(1858–1947)
palkinto myönnettiin 1919 		Weimarin tasavalta Saksa ”tunnustuksena palveluksistaan, jotka hän on tehnyt fysiikan edistämiseksi keksimällä energiakvantin”

(Planckin laki, kvantittuminen)

[23]
1919 Johannes Stark
(1874–1957) 		Weimarin tasavalta Saksa ”kanavasäteiden Doppler-ilmiön, sekä sähkökentän aikaansaaman spektriviivojen jakaantumisen havaitsemisesta”

(Starkin ilmiö)

[24]

1920-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Palkinnonsaaja Maa Perustelut
1920 Charles Édouard Guillaume
(1861–1938) 		 Sveitsi ”tarkkuusmittauksissa hyödynnettävien nikkeli-teräs-seosten anomalioiden keksimisestä”

(invar)

[25]
1921 Albert Einstein
(1879–1955)
palkinto myönnettiin 1922 		 Sveitsi
 Saksa[b] 		”teoreettisen fysiikan hyväksi tekemistään palveluksista, ja erityisesti valosähköistä ilmiötä koskevan lain keksimisestä” [27]
1922 Niels Bohr
(1885–1962) 		 Tanska ”atomien rakennetta ja niiden tuottamaa säteilyä koskevista tutkimuksista”

(Bohrin atomimalli)

[28]
1923 Robert A. Millikan
(1868–1953) 		 Yhdysvallat ”työstään sähköisen alkeisvarauksen ja valosähköisen ilmiön parissa” [29]
1924 Manne Siegbahn
(1886–1978)
palkinto myönnettiin 1925 		 Ruotsi ”löydöistään ja tutkimuksestaan röntgenspektroskopian saralla” [30]
1925 James Franck
(1882–1964)
palkinto myönnettiin 1926 		 Saksa ”elektronien ja atomien välisiä törmäyksiä hallitsevien lakien löytämisestä”

(Franckin ja Hertzin koe)

[31]
Gustav Hertz
(1887–1975)
palkinto myönnettiin 1926
1926 Jean Baptiste Perrin
(1870–1942) 		 Ranska ”työstään aineen epäjatkuvan rakenteen parissa ja erityisesti sedimentaatiotasapainon keksimisestä”

(Brownin liike)

[32]
1927 Arthur H. Compton
(1892–1962) 		 Yhdysvallat ”mukaansa nimetyn ilmiön löytämisestä”

(Comptonin ilmiö)

[33]
C.T.R. Wilson
(1869–1959) 		 Britannia ”menetelmästään, jolla voidaan tehdä sähköisesti varatut hiukkaset näkyviksi höyryn tiivistymisen kautta”

(Wilsonin sumukammio)

1928 Owen Willans Richardson
(1879–1959)
palkinto myönnettiin 1929 		 Britannia ”työstään termionisen ilmiön parissa ja erityisesti mukaansa nimetyn lain keksimisestä” [34]
1929 Louis de Broglie
(1892–1987) 		 Ranska ”elektronin aaltoluonteen löytämisestä”

(aalto-hiukkasdualismi, de Broglien aalto)

[35]

1930-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Palkinnonsaaja Maa Perustelut
1930 Sir Chandrasekhara Venkata Raman
(1888–1970) 		 Intia ”valon siroamista koskevista töistään ja mukaansa nimetyn ilmiön löytämisestä”

(Ramansironta)

[36]
1931 Ei jaettu, palkintosumma rahastoitiin
1932 Werner Heisenberg
(1901–1976)
palkinto myönnettiin 1933 		 Saksa ”kvanttimekaniikan luomisesta, mikä on johtanut muun muassa vedyn allotrooppisten muotojen löytymiseen” [37]
1933 Erwin Schrödinger
(1887–1961) 		 Itävalta ”uusien hedelmällisten atomiteorian muotojen keksimisestä”

(Schrödingerin ja Diracin yhtälöt)

[38]
Paul Dirac
(1902–1984) 		 Britannia
1934 Ei jaettu, palkintosumma rahastoitiin (1/3 päärahastoon, 2/3 tälle palkinnolle)
1935 James Chadwick
(1891–1974) 		 Britannia ”neutronin havaitsemisesta” [39]
1936 Victor F. Hess
(1883–1964) 		 Itävalta ”kosmisen säteilyn havaitsemisesta” [40]
Carl David Anderson
(1905–1991) 		 Yhdysvallat ”positronin havaitsemisesta”
1937 Clinton Davisson
(1881–1958) 		 Yhdysvallat ”kiteistä tapahtuvan elektronidiffraktion kokeellisesta havaitsemisesta” [41]
George Paget Thomson
(1892–1975) 		 Britannia
1938 Enrico Fermi
(1901–1954) 		 Italia ”kokeistaan jotka osoittavat neutronisäteilyn tuottamien uusien radioaktiivisten alkuaineiden olemassaolon, sekä hitaiden neutroneiden aikaansaaman ydinreaktion löytämisestä”

(ausenium ja hesperium,[c] neutroniaktivointi)

[44]
1939 Ernest Lawrence
(1901–1958) 		 Yhdysvallat ”syklotronin keksimisestä ja kehittämisestä sekä sillä saaduista tuloksista, erityisesti keinotekoisiin radioaktiivisiin alkuaineisiin liittyen” [45]

1940-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Palkinnonsaaja Maa Perustelut
1940–
1942 		Ei jaettu, palkintosumma rahastoitiin (1/3 päärahastoon, 2/3 tälle palkinnolle)
1943 Otto Stern
(1888–1969)
palkinto myönnettiin 1944 		 Yhdysvallat[d] ”osuudestaan molekyylisädemenetelmän kehittämisessä sekä protonin magneettimomentin määrittämisestä”

(Sternin-Gerlachin koe, elektronin ja atomiytimen spin)

[46]
1944 Isidor Isaac Rabi
(1898–1988) 		 Yhdysvallat ”atomiytimien magneettisten ominaisuuksien tutkimiseen käytetystä resonanssimetodistaan”

(ydinmagneettinen resonanssi)

[47]
1945 Wolfgang Pauli
(1900–1958) 		 Itävalta ”Paulin kieltosäännön keksimisestä” [48]
1946 Percy W. Bridgman
(1882–1961) 		 Yhdysvallat ”äärimmäisen korkean paineen luomiseen kykenevän laitteiston kehittämisestä, ja sen avulla tehdyistä löydöistä korkeapainefysiikan alalla” [49]
1947 Edward V. Appleton
(1892–1965) 		 Britannia ”yläilmakehän fysiikkaa koskevista tutkimuksista, ja erityisesti niin sanotun Appletonin kerroksen löytämisestä” [50]
1948 Patrick M.S. Blackett
(1897–1974) 		 Britannia ”Wilsonin sumukammiomenetelmän kehittämisestä ja sen avulla tehdyistä löydöistä ydinfysiikan ja kosmisen säteilyn saralla” [51]
1949 Hideki Yukawa
(1907–1981) 		 Japani ”mesonien olemassaolon ennustamisesta ydinvoimia käsittelevän teoreettisen työn pohjalta” [52]

1950-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Palkinnonsaaja Maa Perustelut
1950 Cecil Powell
(1903–1969) 		 Britannia ”ydinreaktioiden tutkimiseen käytetyn valokuvamenetelmän kehittämisestä ja sen avulla tehdyistä mesoneihin liittyvistä löydöistä" [53]
1951 John Cockcroft
(1897–1967) 		 Britannia ”uraauurtavasta työstä keinotekoisesti kiihdytettyjen atomaaristen hiukkasten aikaansaaman atomiydinten transmutaation parissa” [54]
Ernest T.S. Walton
(1903–1995) 		 Irlanti
1952 Felix Bloch
(1905–1983) 		 Sveitsi
 Yhdysvallat 		”uusien menetelmien kehittämisestä atomiytimien magnetismin mittaamiseksi, ja niihin liittyvistä löydöistä”

(ydinmagneettinen resonanssispektroskopia)

[55]
E. M. Purcell
(1912–1997) 		 Yhdysvallat
1953 Frits Zernike
(1888–1966) 		 Alankomaat ”vaihekontrastimenetelmän ja vaihekontrastimikroskoopin keksimisestä” [56]
1954 Max Born
(1882–1970) 		 Saksan liittotasavalta
 Britannia 		”perustavanlaatuisista kvanttimekaniikkaa koskevista tutkimuksistaan, erityisesti aaltofunktion tilastollisesta tulkinnasta” [57]
Walther Bothe
(1891–1957) 		 Saksan liittotasavalta ”koinsidenssimenetelmästä ja sen avulla tehdyistä löydöistä”
1955 Willis E. Lamb
(1913–2008) 		 Yhdysvallat ”vedyn spektrin hienorakennetta koskevista löydöistä”

(Lambin siirtymä)

[58]
Polykarp Kusch
(1911–1993) 		”elektronin magneettimomentin tarkasta määrittämisestä”

(anomaalinen magneettimomentti)

1956 William B. Shockley
(1910–1989) 		 Yhdysvallat ”tutkimuksistaan puolijohteiden parissa ja transistori-ilmiön löytämisestä” [59]
John Bardeen
(1908–1991)
Walter H. Brattain
(1902–1987)
1957 Chen Ning Yang
(s. 1922) 		 Kiinan tasavalta ”niin kutsuttujen pariteettilakien syväluotaavasta tarkastelusta, joka on johtanut merkittäviin alkeishiukkasia koskeviin löytöihin” [60]
Tsung-Dao Lee
(s. 1926)
1958 Pavel Tšerenkov
(1904–1990) 		 Neuvostoliitto ”Tšerenkovin ilmiön löytämisestä ja tulkitsemisesta” [61]
Ilja Frank
(1908–1990)
Igor Tamm
(1895–1971)
1959 Emilio Segrè
(1905–1989) 		 Yhdysvallat ”antiprotonin havaitsemisesta” [62]
Owen Chamberlain
(1920–2006)

1960-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Palkinnonsaaja Maa Perustelut
1960 Donald A. Glaser
(1926–2013) 		 Yhdysvallat ”kuplakammion keksimisestä” [63]
1961 Robert Hofstadter
(1915–1990) 		 Yhdysvallat ”uraauurtavista tutkimuksistaan, jotka koskevat elektronien sirontaa atomiytimistä, ja niiden avulla tehdyistä nukleonien rakennetta koskevista löydöistä” [64]
Rudolf Mössbauer
(1929–2011) 		 Saksan liittotasavalta ”tutkimuksistaan, jotka liittyvät gammasäteilyn resonanssiabsorptioon, sekä nimeään kantavan ilmiön löytämisestä”

(Mössbauerin ilmiö)

1962 Lev Landau
(1908–1968) 		 Neuvostoliitto ”uraauurtavista tiivistä ainetta, ja etenkin nestemäistä heliumia koskevista teorioistaan”

(ferminesteteoria, supranesteiden teoria)

[65]
1963 Eugene Wigner
(1902–1995) 		 Yhdysvallat ”atomiydintä ja alkeishiukkasia koskevan teorian kehittämisestä, erityisesti perustavanlaatuisten symmetriaperiaatteiden keksimisestä ja soveltamisesta” [66]
Maria Goeppert-Mayer
(1906–1972) 		”atomiytimen kuorirakennetta koskevista löydöistään”
J. Hans D. Jensen
(1907–1973) 		 Saksan liittotasavalta
1964 Charles H. Townes
(1915–2015) 		 Yhdysvallat ”kvanttielektroniikan[e] alalla tehdystä perustavanlaatuisesta työstä, joka on johtanut maser–laser-periaatteella toimivien oskillaattorien ja vahvistimien valmistamiseen”

(laserin kehittämisestä)

[68]
Nikolai G. Basov
(1922–2001) 		 Neuvostoliitto
Aleksandr M. Prohorov
(1916–2002)
1965 Shin’ichirō Tomonaga
(1906–1979) 		 Japani ”perustavanlaatuisista kvanttisähködynamiikkaa käsittelevistä töistään, joilla on syvällisiä seurauksia alkeishiukkasten fysiikan kannalta” [69]
Julian Schwinger
(1918–1994) 		 Yhdysvallat
Richard Feynman
(1918–1988)
1966 Alfred Kastler
(1902–1984) 		 Ranska ”atomien radiotaajuuksisten resonanssien tutkimiseen käytettävien optisten menetelmien keksimisestä ja kehittämisestä”

(optinen pumppaus)

[70]
1967 Hans Bethe
(1906–2005) 		 Yhdysvallat ”osuudestaan ydinreaktioiden teorian kehittämisessä, erityisesti tähtien energianmuodostusta koskevista löydöistään” [71]
1968 Luis Alvarez
(1911–1988) 		 Yhdysvallat ”ratkaisevasta panoksestaan alkeishiukkasfysiikkaan, erityisesti useiden resonanssitilojen löytämisestä, minkä mahdollisti hänen kehittämänsä vetykuplakammiota ja data-analyysiä hyödyntävä menetelmä” [72]
1969 Murray Gell-Mann
(1929–2019) 		 Yhdysvallat ”osuudestaan ja löydöistään alkeishiukkasten luokitteluun ja niiden välisiin vuorovaikutuksiin liittyen”

(kvarkkimalli)

[73]

1970-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Palkinnonsaaja Maa Perustelut
1970 Hannes Alfvén
(1908–1995) 		 Ruotsi ”magnetohydrodynamiikkaa koskevasta perustavanlaatuisesta työstä ja löydöistä, joilla on hedelmällisiä sovelluksia plasmafysiikan eri osa-alueilla” [74]
Louis Néel
(1904–2000) 		 Ranska ”antiferromagnetismia ja ferrimagnetismia koskevasta perustavanlaatuisesta työstä ja löydöistä, jotka ovat johtaneet merkittäviin sovellutuksiin kiinteän olomuodon fysiikan alalla”
1971 Dennis Gabor
(1900–1979) 		 Britannia ”holografisen menetelmän keksimisestä ja kehittämisestä” [75]
1972 John Bardeen
(1908–1991) 		 Yhdysvallat ”yhdessä kehittämästään suprajohtavuuden teoriasta, joka tunnetaan nimellä BCS-teoria” [76]
Leon N. Cooper
(s. 1930)
Robert Schrieffer
(1931–2019)
1973 Leo Esaki
(s. 1925) 		 Japani ”kokeellisista löydöistään koskien tunnelointia puolijohteisiin ja suprajohteisiin, tässä järjestyksessä”

(tunnelidiodi, suprajohteiden energia-aukko)

[77]
Ivar Giaever
(s. 1929) 		 Norja
 Yhdysvallat
Brian D. Josephson
(s. 1940) 		 Britannia ”tunneliliitoksen läpi kulkevaan supravirtaan liittyvistä teoreettisista ennusteistaan, erityisesti koskien Josephsonin ilmiöinä tunnettuja ilmiöitä”
1974 Martin Ryle
(1918–1984) 		 Britannia ”uraauurtavista tutkimuksistaan radioastrofysiikan parissa: Rylelle havainnoistaan ja keksinnöistään, erityisesti aukkosynteesitekniikasta, ja Hewishille ratkaisevasta roolistaan pulsarien löytämisessä” [78]
Antony Hewish
(1924–2021)
1975 Aage N. Bohr
(1922–2009) 		 Tanska ”atomiytimen kollektiivisen liikkeen ja hiukkasten liikkeen välisen yhteyden keksimisestä, ja siihen perustuvan atomiytimen rakennetta koskevan teorian kehittämisestä”

(deformoitu kuorimalli)

[79]
Ben R. Mottelson
(1926–2022) 		 Tanska
James Rainwater
(1917–1986) 		 Yhdysvallat
1976 Burton Richter
(1931–2018) 		 Yhdysvallat ”uraauurtavasta työstään uudentyyppisen raskaan alkeishiukkasen löytämisessä”

(J/ψ-mesoni, lumokvarkki)

[80]
Samuel C.C. Ting
(s. 1936)
1977 Philip W. Anderson
(1923–2020) 		 Yhdysvallat ”magneettisten ja epäjärjestyneiden järjestelmien elektronirakenteen perustavanlaatuisista teoreettisista tutkimuksista”

(mm. Andersonin lokalisaatio, Mott-eriste, ligandikenttäteoria)

[81]
Sir Nevill F. Mott
(1905–1996) 		 Britannia
John H. Van Vleck
(1899–1980) 		 Yhdysvallat
1978 Pjotr Kapitsa
(1894–1984) 		 Neuvostoliitto ”keksinnöistään ja löydöistään kylmäfysiikan alalla” [82]
Arno Penzias
(s. 1933) 		 Yhdysvallat ”kosmisen taustasäteilyn löytämisestä”
Robert Woodrow Wilson
(s. 1936)
1979 Sheldon Glashow
(s. 1932) 		 Yhdysvallat ”osuudestaan alkeishiukkasten välisen sähköisen ja heikon vuorovaikutuksen yhtenäisteorian kehittämisessä, mukaan lukien myös heikon neutraalin virran ennustaminen”

(sähköheikko vuorovaikutus)

[83]
Abdus Salam
(1926–1996) 		 Pakistan
Steven Weinberg
(1933–2021) 		 Yhdysvallat

1980-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Palkinnonsaaja Maa Perustelut
1980 James Cronin
(1931–2016) 		 Yhdysvallat ”perusluonteiseen symmetriaperiaatteeseen liittyvien poikkeusten havaitsemisesta K-mesonien hajoamisprosesseissa”

(CP-rikko)

[84]
Val Fitch
(1923–2015)
1981 Nicolaas Bloembergen
(1920–2017) 		 Yhdysvallat ”osuudestaan laserspektroskopian kehittämisessä” [85]
Arthur L. Schawlow
(1921–1999)
Kai M. Siegbahn
(1918–2007) 		 Ruotsi ”osuudestaan korkearesoluutioisen elektronispektroskopian kehittämisessä”
1982 Kenneth G. Wilson
(1936–2013) 		 Yhdysvallat ”kehittämästään faasitransitioihin liittyvästä kriittisten ilmiöiden teoriasta”

(renormalisaatioryhmä)

[86]
1983 Subrahmanyan Chandrasekhar
(1910–1995) 		 Intia
 Yhdysvallat 		”tähtien rakenteen ja evoluution kannalta keskeisten fysikaalisten prosessien teoreettisesta tutkimuksesta” [87]
William A. Fowler
(1911–1995) 		 Britannia ”maailmankaikkeuden alkuaineiden muodostumisen kannalta tärkeiden ydinreaktioiden teoreettisesta ja kokeellista tutkimuksista”
1984 Carlo Rubbia
(s. 1934) 		 Italia ”ratkaisevasta osuudestaan laajassa projektissa, joka johti W- ja Z-bosonien, heikon vuorovaikutuksen välittäjähiukkasten, löytämiseen” [88]
Simon van der Meer
(1925–2011) 		 Alankomaat
1985 Klaus von Klitzing
(s. 1943) 		 Saksan liittotasavalta ”kvantittuneen Hallin ilmiön löytämisestä” [89]
1986 Ernst August Friedrich Ruska
(1906–1988) 		 Saksan liittotasavalta ”perustavanlaatuisesta työstään elektronioptiikan parissa, sekä ensimmäisen elektronimikroskoopin suunnittelemisesta” [90]
Gerd Binnig
(s. 1947) 		”pyyhkäisytunnelointimikroskoopin suunnittelemisesta”
Heinrich Rohrer
(1933–2013) 		 Sveitsi
1987 J. Georg Bednorz
(s. 1950) 		 Saksan liittotasavalta ”tärkeästä läpimurrostaan keraamisten materiaalien suprajohtavuuden löytämisessä”

(korkean lämpötilan suprajohtavuus)

[91]
K. Alex Müller
(1927–2023) 		 Sveitsi
1988 Leon M. Lederman
(1922–2018) 		 Yhdysvallat ”neutriinosädemenetelmästä ja leptonien dupletti-rakenteen osoittamisesta myonin neutriinon havaitsemisen kautta” [92]
Melvin Schwartz
(1932–2006)
Jack Steinberger
(1921–2020)
1989 Norman F. Ramsey
(1915–2011) 		 Yhdysvallat ”erotettujen värähtelykenttien menetelmän keksimisestä ja sen käyttämisestä vety-maserissa ja muissa atomikelloissa” [93]
Hans G. Dehmelt
(1922–2017) 		”ioniloukkutekniikan kehittämisestä”
Wolfgang Paul
(1913–1993) 		 Saksan liittotasavalta

1990-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Palkinnonsaaja Maa Perustelut
1990 Jerome I. Friedman
(s. 1930) 		 Yhdysvallat ”elektronien sekä protonien tai sidottujen neutronien välistä syvää epäelastista sirontaa käsittelevistä tutkimuksista, jotka ovat olleet olennaisen tärkeitä hiukkasfysiikan kvarkkimallin kehityksessä” [94]
Henry W. Kendall
(1926–1999)
Richard E. Taylor
(1929–2018) 		 Kanada
1991 Pierre-Gilles de Gennes
(1932–2007) 		 Ranska ”löydöstään, että menetelmät, jotka on kehitetty kuvaamaan yksinkertaisten systeemien järjestysilmiöitä, voidaan yleistää koskemaan monimutkaisempia systeemeitä, erityisesti nestekiteitä ja polymeerejä” [95]
1992 Georges Charpak
(1924–2010) 		 Ranska ”hiukkasilmaisimien, erityisesti monijohtoisen verrannollisuuskammion, kehittämisestä” [96]
1993 Russell A. Hulse
(s. 1950) 		 Yhdysvallat ”uudentyyppisen pulsarin löytämisestä, mikä on avannut uusia mahdollisuuksia gravitaation tutkimiseksi

(Hulsen-Taylorin pulsari)

[97]
Joseph H. Taylor Jr.
(s. 1941)
1994 Bertram N. Brockhouse
(1918–2003) 		 Kanada

”neutronispektroskopian kehittämisestä”

”uraauurtavasta työstä tiiviin aineen tutkimuksissa käytettävien neutronisirontatekniikoiden kehittämisessä”

[98]
Clifford G. Shull
(1915–2001) 		 Yhdysvallat ”neutronidiffraktiotekniikan kehittämisestä”
1995 Martin L. Perl
(1927–2014) 		 Yhdysvallat ”tau-leptonin havaitsemisesta”

”uraauurtavasta kokeellisesta panoksesta leptonifysiikkaan”

[99]
Frederick Reines
(1918–1998) 		”neutriinon havaitsemisesta”
1996 David M. Lee
(s. 1931) 		 Yhdysvallat ”helium-3:n suprajuoksevuuden löytämisestä” [100]
Douglas D. Osheroff
(s. 1945)
Robert C. Richardson
(1937–2013)
1997 Steven Chu
(s. 1948) 		 Yhdysvallat ”laservalolla tehtävään atomien jäähdyttämiseen ja loukuttamiseen käytettävän menetelmän kehittämisestä”

(laserjäähdytys)

[101]
Claude Cohen-Tannoudji
(s. 1933) 		 Ranska
William D. Phillips
(s. 1948) 		 Yhdysvallat
1998 Robert B. Laughlin
(s. 1950) 		 Yhdysvallat ”uudenlaisen kvanttinesteen, jonka viritykset ovat murtolukuvarautuneita, löytämisestä”

(murtokvantittunut Hallin ilmiö)

[102]
Horst L. Störmer
(s. 1949) 		 Saksa
Daniel C. Tsui
(s. 1939) 		 Yhdysvallat
1999 Gerardus 't Hooft
(s. 1946) 		 Alankomaat ”fysiikan sähköheikkojen vuorovaikutusten kvanttirakenteen valaisemisesta”

(ei-abelisten mittateorioiden renormalisaatio)

[103]
Martinus J. G. Veltman
(1931–2021)

2000-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Palkinnonsaaja Maa Perustelut
2000 Žores I. Alfjorov
(1930–2019) 		 Venäjä ”suurnopeus- ja optoelektroniikassa käytettävien puolijohde-heterorakenteiden kehittämisestä”

”perustavanlaatuisesta työstä tieto- ja viestintäteknologian parissa”

[104]
Herbert Kroemer
(s. 1928) 		 Saksa
Jack Kilby
(1923–2005) 		 Yhdysvallat ”osuudestaan mikropiirin keksimisessä”
2001 Eric A. Cornell
(s. 1961) 		 Yhdysvallat ”harvoissa alkaliatomikaasuissa aikaansaadusta Bosen–Einsteinin kondensaatiosta, sekä varhaisesta perustavanlaatuisesta työstä kondensaattien ominaisuuksien parissa” [105]
Wolfgang Ketterle
(s. 1957) 		 Saksa
Carl E. Wieman
(s. 1951) 		 Yhdysvallat
2002 Raymond Davis Jr.
(1914–2006) 		 Yhdysvallat ”uraauurtavasta työstä astrofysiikan alalla, erityisesti kosmisten neutriinojen havaitsemisesta [106]
Masatoshi Koshiba
(1926–2020) 		 Japani
Riccardo Giacconi
(1931–2018) 		 Yhdysvallat ”astrofysiikan alalla tehdystä uraauurtavasta työstä, joka johti kosmisten röntgenkohteiden havaitsemiseen”

(röntgentähtitiede)

2003 Aleksei Abrikosov
(1928–2017) 		 Venäjä
 Yhdysvallat 		”uraauurtavista töistään koskien suprajohteiden ja supranesteiden teoriaa” [107]
Vitali L. Ginzburg
(1916–2009) 		 Venäjä
Anthony J. Leggett
(s. 1938) 		 Britannia
2004 David J. Gross
(s. 1941) 		 Yhdysvallat ”vahvan vuorovaikutuksen teoriassa ilmenevän asymptoottisen vapauden löytämisestä” [108]
H. David Politzer
(s. 1949)
Frank Wilczek
(s. 1951)
2005 Roy J. Glauber
(1925–2018) 		 Yhdysvallat ”osuudestaan optisen koherenssin kvanttimekaanisen teorian kehittämisessä”

(kvanttioptiikka)

[109]
John L. Hall
(s. 1934) 		”osuudestaan laserpohjaisen tarkkuusspektroskopian kehittämisessä, mikä käsittää myös optisen taajuuskampatekniikan”
Theodor W. Hänsch
(s. 1941) 		 Saksa
2006 John C. Mather
(s. 1946) 		 Yhdysvallat

”kosmisen taustasäteilyn anisotropian ja sen mustan kappaleen säteilyä vastaavan muodon havaitsemisesta”

[110]
George F. Smoot
(s. 1945)
2007 Albert Fert
(s. 1938) 		 Ranska ”valtavan magnetoresistanssin löytämisestä” [111]
Peter Grünberg
(1939–2018) 		 Saksa
2008 Yōichirō Nambu
(1921–2015) 		 Yhdysvallat ”hiukkasfysiikassa ilmenevän spontaanin symmetriarikon mekanismin löytämisestä”


(Nambun–Jona-Lasinion malli)

[112]
Makoto Kobayashi
(s. 1944) 		 Japani ”rikkoutuneen symmetrian alkuperän löytämisestä, mikä ennustaa ainakin kolmen kvarkkiperheen olemassaolon”

(CP-rikko, Cabibbo–Kobayashi–Maskawa-matriisi)

Toshihide Maskawa
(1940–2021)
2009 Charles K. Kao
(1933–2018) 		 Britannia
 Yhdysvallat 		”uraauurtavista saavutuksistaan koskien valon etenemistä tiedonsiirtoon käytetyissä optisissa kuiduissa” [113]
Willard S. Boyle
(1924–2011) 		 Kanada
 Yhdysvallat 		”puolijohteisiin perustuvan kuvantamispiirin, CCD-kennon, kehittämisestä”
George E. Smith
(s. 1930) 		 Yhdysvallat

2010-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Palkinnonsaaja Maa Perustelut
2010 Andre Geim
(s. 1958) 		 Alankomaat ”uraauurtavista kokeista kaksiulotteiseen materiaalin, grafeenin, parissa” [114]
Konstantin Novoselov
(s. 1974) 		 Venäjä
 Britannia
2011 Saul Perlmutter
(s. 1959) 		 Yhdysvallat ”maailmankaikkeuden kiihtyvää laajenemista koskevasta löydöstä, joka tehtiin kaukaisia supernovia havainnoimalla” [115]
Adam G. Riess
(s. 1969)
Brian P. Schmidt
(s. 1967) 		 Australia
 Yhdysvallat
2012 Serge Haroche
(s. 1944) 		 Ranska ”uraauurtavista kokeellisista menetelmistä, jotka mahdollistavat yksittäisten kvanttisysteemien mittaamisen ja käsittelemisen”

(kaviteetti-QED)

[116]
David J. Wineland
(s. 1944) 		 Yhdysvallat
2013 François Englert
(s. 1932) 		 Belgia

”atomia pienempien hiukkasten massan alkuperää valaisevan mekanismin – joka sai kokeellisen vahvistuksen, kun sen ennustama alkeishiukkanen havaittiin CERNin LHC-kiihdyttimen ATLAS- ja CMS-kokeissa – löytämisestä”

(Higgsin bosoni)

[117]
Peter W. Higgs
(s. 1929) 		 Britannia
2014 Isamu Akasaki
(1929–2021) 		 Japani ”tehokkaiden sinisten LEDien keksimisestä, mikä on mahdollistanut kirkkaiden ja energiatehokkaiden valkoisten valonlähteiden kehittämisen” [118]
Hiroshi Amano
(s. 1960)
Shūji Nakamura
(s. 1954) 		 Yhdysvallat
2015 Takaaki Kajita
  Japani ”neutriino-oskillaatioiden havaitsemisesta, mikä osoittaa että neutriinoilla on massa” [119]
Arthur B. McDonald
(s. 1959) 		 Kanada
2016 David J. Thouless
(1934–2019) 		 Britannia ”topologisten faasimuutosten ja topologisten aineen olomuotojen teoreettisesta löytämisestä” [120]
F. Duncan M. Haldane
(s. 1951)
J. Michael Kosterlitz
(s. 1943) 		 Britannia
2017 Rainer Weiss
(s. 1932) 		 Yhdysvallat
 Saksa 		”ratkaisevista panoksistaan LIGO-havaintolaitteiston suunnittelussa ja gravitaatioaaltojen havaitsemisessa” [121]
Barry C. Barish
(s. 1936) 		 Yhdysvallat
Kip S. Thorne
(s. 1940)
2018 Arthur Ashkin
(1922–2020) 		 Yhdysvallat ”optisista pinseteistä ja niiden soveltamisesta biologisiin systeemeihin”

”uraauurtavista keksinnöistä laserfysiikan alalla”

[122]
Gérard Mourou
(s. 1944) 		 Ranska ”menetelmästä, jonka avulla voidaan tuottaa voimakkaita ultralyhyitä optisia pulsseja”
Donna Strickland
(s. 1959) 		 Kanada
2019 James Peebles
(s. 1935) 		 Yhdysvallat ”teoreettisista löydöistä fysikaalisen kosmologian alalla” ”työstä, joka auttaa ymmärtämään maailmankaikkeuden kehitystä ja Maan paikkaa kosmoksessa” [123]
Michel Mayor
(s. 1942) 		 Sveitsi

”Auringon tyyppistä tähteä kiertävän eksoplaneetan löytämisestä”

(51 Pegasi b)

Didier Queloz
(s. 1966)

2020-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Palkinnonsaaja Maa Perustelut
2020 Roger Penrose
(s. 1931) 		 Britannia ”havainnosta, että mustien aukkojen muodostuminen on yleisen suhteellisuusteorian robusti ennuste” [124]
Reinhard Genzel
(s. 1952) 		 Saksa ”Linnunradan keskellä sijaitsevan supermassiivisen kompaktin objektin havaitsemisesta”

(Sagittarius A*)

Andrea Ghez
(s. 1965) 		 Yhdysvallat
2021 Klaus Hasselmann
(s. 1931) 		 Saksa ”maapallon ilmaston fysikaalisesta mallintamisesta, vaihtelevuuden kvantifionnista ja ilmaston lämpenemisen luotettavasta ennustamisesta”

”uraauurtavasta työstä monimutkaisten järjestelmien ymmärtämiseksi”

[125]
Syukuro Manabe
(s. 1931) 		 Japani
 Yhdysvallat
Giorgio Parisi
(s. 1948) 		 Italia ”atomien kokoluokasta planetaariseen kokoluokkaan asti ilmenevän epäjärjestyksen ja satunnaisvaihteluiden välisen vuorovaikutuksen löytämisestä”

(spinlasit)

2022 Alain Aspect
(s. 1947) 		 Ranska ”lomittuneilla fotoneilla tehdyistä kokeista, jotka osoittivat Bellin epäyhtälöiden rikkoutumisen”

(kvantti-informaatiotiede)

[126]
John Clauser
(s. 1942) 		 Yhdysvallat
Anton Zeilinger
(s. 1945) 		 Itävalta
2023 Pierre Agostini
(s. 1941) 		 Ranska ”kokeellisista menetelmistä jotka tuottavat attosekuntipulsseja elektronidynamiikan tutkimiseen” [127]
[128]
Ferenc Krausz
(s. 1962) 		 Unkari
 Itävalta
Anne L’Huillier
(s. 1958) 		 Ranska
 Ruotsi

Huomautukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Esimerkiksi Manne Siegbahn (koko nimi Karl Manne Georg Siegbahn), [5] Translitteroinnin osalta nimien kirjoitusasu saattaa poiketa NobelPrize.org:n mallista.
  2. ↑ Einstein oli ollut vuodesta 1901 asti yksinomaan Sveitsin kansalainen, mutta samalla kun hänelle myönnettiin Nobelin palkinto vuonna 1922, päättivät saksalaiset viranomaiset hänen sittenkin olleen Saksan kansalainen jo vuodesta 1914 asti. Perusteluna käytettiin Einsteinin jäsenyyttä Preussin tiedeakatemiassa, mikä oli virallisesti mahdollinen vain Saksan kansalaiselle.[26]
  3. ↑ Enrico Fermin Nobelin palkinto myönnettiin virheellisin perustein, sillä hänen löytämänsä "alkuaineet" ausenium (järjestysluku 93) ja hesperium (järjestysluku 94) paljastuivat pian palkinnon myöntämisen jälkeen uraanin fissiotuotteiksi. Fermi sisällytti Nobel-luentonsa kirjalliseen versioon alaviitteen, jossa hän viittaa mahdollisiin ongelmiin kokeidensa tulkinnassa. [42][43]
  4. ↑ Juutalaisena Stern oli menettänyt Saksan kansalaisuuden Nürnbergin lakien astuttua voimaan 1935.
  5. ↑ Termiä kvanttielektroniikka käytettiin 50-70-luvuilla tarkoittamaan fysiikan osa-aluetta, joka käsittelee kvanttimekaniikan vaikutusta aineen elektronien käyttäytymiseen, sekä elektronien ja fotonien välisiä vuorovaikutuksia. Nykyään monia kvanttielektroniikan alaan kuuluneita asioita käsitellään nimikkeen kiinteän olomuodon fysiikka alla. Kvanttielektroniikka käsittää myös laserfysiikan, jota puolestaan tutkitaan kvanttioptiikassa.[67]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ The Nobel Prize in Physics NobelPrize.org. Viitattu 14.2.2022.
  2. ↑ Kungl. Vetenskapsakademien: The nomination and decision process kva.se. Arkistoitu 14.2.2022. Viitattu 14.2.2022.
  3. ↑ Statutes of the Nobel Foundation NobelPrize.org. Viitattu 12.2.2022.
  4. ↑ a b Facts on the Nobel Prize in Physics NobelPrize.org. Viitattu 3.10.2023.
  5. ↑ 1924: Manne Siegbahn NobelPrize.org. Viitattu 16.2.2022.
  6. ↑ Winners of the Nobel Prize for Physics | Britannica www.britannica.com. Viitattu 16.2.2022. (englanniksi)
  7. ↑ 1901: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 12.2.2022.
  8. ↑ 1902: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 12.2.2022.
  9. ↑ 1903: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 12.2.2022.
  10. ↑ 1904: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 12.2.2022.
  11. ↑ 1905: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 12.2.2022.
  12. ↑ 1906: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 12.2.2022.
  13. ↑ 1907: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 12.2.2022.
  14. ↑ 1908: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 12.2.2022.
  15. ↑ 1909: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 12.2.2022.
  16. ↑ 1910: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  17. ↑ 1911: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 12.2.2022.
  18. ↑ 1912: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 12.2.2022.
  19. ↑ 1913: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 12.2.2022.
  20. ↑ 1914: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  21. ↑ 1915: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  22. ↑ 1917: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  23. ↑ 1918: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  24. ↑ 1919: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 12.2.2022.
  25. ↑ 1920: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 12.2.2022.
  26. ↑ Abraham Pais: How Einstein Got the Nobel Prize: Why did the Nobel Committee for Physics wait so long before giving Einstein the Prize, and why did they not award it for relativity?. American Scientist, 1982, 70. vsk, nro 4, s. 358–365. ISSN 0003-0996. Artikkelin verkkoversio.
  27. ↑ 1921: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  28. ↑ 1922: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 12.2.2022.
  29. ↑ 1923: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  30. ↑ 1924: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  31. ↑ 1925: James Franck - Facts NobelPrize.org. Viitattu 12.2.2022.
  32. ↑ 1926: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 12.2.2022.
  33. ↑ 1927: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 12.2.2022.
  34. ↑ 1928: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 12.2.2022.
  35. ↑ 1929: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 12.2.2022.
  36. ↑ 1930: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 12.2.2022.
  37. ↑ 1932: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  38. ↑ 1933: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 12.2.2022.
  39. ↑ 1935: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  40. ↑ 1936: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  41. ↑ 1937: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  42. ↑ Peter Galison: Author of Error. Social Research, 2005, 72. vsk, nro 1, s. 63–76. ISSN 0037-783X. Artikkelin verkkoversio.
  43. ↑ 1938: Nobel Lecture NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  44. ↑ 1938: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  45. ↑ 1939: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  46. ↑ 1943: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 12.2.2022.
  47. ↑ 1944: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  48. ↑ 1945: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  49. ↑ 1946: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  50. ↑ 1947: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  51. ↑ 1948: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  52. ↑ 1949: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  53. ↑ 1950: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  54. ↑ 1951: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  55. ↑ 1952: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  56. ↑ 1953: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  57. ↑ 1954: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  58. ↑ 1955:Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 12.2.2022.
  59. ↑ 1956: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  60. ↑ 1957: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  61. ↑ 1958: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  62. ↑ 1959: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  63. ↑ 1960: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  64. ↑ 1961: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 12.2.2022.
  65. ↑ 1962: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 12.2.2022.
  66. ↑ 1963: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 12.2.2022.
  67. ↑ Definition of Quantum electronics www.merriam-webster.com. Viitattu 16.2.2022. (englanniksi)
  68. ↑ 1964: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  69. ↑ 1965: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  70. ↑ 1966: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  71. ↑ 1967: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  72. ↑ 1968: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  73. ↑ 1969: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  74. ↑ 1970: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  75. ↑ 1971: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  76. ↑ 1972: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  77. ↑ 1973: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  78. ↑ 1974: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  79. ↑ 1975: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  80. ↑ 1976: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 10.2.2022.
  81. ↑ 1977: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 10.2.2022.
  82. ↑ 1978: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  83. ↑ 1979: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 10.2.2022.
  84. ↑ 1980: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  85. ↑ 1981: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  86. ↑ 1982: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  87. ↑ 1983: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  88. ↑ 1984: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  89. ↑ 1985: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  90. ↑ 1986: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  91. ↑ 1987: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  92. ↑ 1988: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  93. ↑ 1989: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  94. ↑ 1990: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  95. ↑ 1991: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  96. ↑ 1992: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  97. ↑ 1993: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  98. ↑ 1994: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  99. ↑ 1995: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  100. ↑ 1996: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  101. ↑ 1997: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  102. ↑ 1998: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  103. ↑ 1999: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  104. ↑ 2000: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  105. ↑ 2001: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  106. ↑ 2002: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  107. ↑ 2003: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  108. ↑ 2004: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  109. ↑ 2005: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  110. ↑ 2006: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  111. ↑ 2007: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  112. ↑ 2008: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  113. ↑ 2009: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  114. ↑ 2010: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  115. ↑ 2011: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  116. ↑ 2012: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  117. ↑ 2013: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  118. ↑ 2014: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  119. ↑ 2015: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  120. ↑ 2016: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  121. ↑ 2017: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  122. ↑ 2018: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  123. ↑ 2019: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  124. ↑ 2020: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  125. ↑ 2021: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  126. ↑ The Nobel Prize in Physics 2022 NobelPrize.org. Viitattu 4.10.2022.
  127. ↑ The Nobel Prize in Physics 2023 NobelPrize.org. Viitattu 3.10.2023.
  128. ↑ IEEE Journal of Quantum Electronics, December 1970 Vol QE-6 Number 12, Takakansi ieeexplore.ieee.org. Viitattu 3.10.2023.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Luettelo_Nobelin_fysiikanpalkinnon_saaneista&oldid=21909092”