Luettelo Nobelin fysiikanpalkinnon saaneista

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Nobelin fysiikan- ja kemianpalkintojen mitalien kääntöpuoli

Tämä on luettelo Nobelin fysiikanpalkinnon saaneista henkilöistä. Nobelin fysiikanpalkinto jaetaan vuosittain henkilöille, jotka ovat tehneet kaikkein merkittävimmän löydön tai keksinnön fysiikan alalla.[1] Palkinnonsaajat päättää Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia, ja palkinnon myöntää Alfred Nobelin testamentilla perustettu Nobel-säätiö.[2] Säätiön sääntöjen mukaan palkinto voidaan jakaa tasan kahdelle eri saavutukselle. Lisäksi yhden aiheen sisällä palkinto voidaan jakaa tasan enimmillään kolmen henkilön kesken, kuitenkin niin että kerralla palkittavien henkilöiden kokonaismäärä on korkeintaan kolme.[3]

Jos yksikään ehdotetuista töistä ei ole tiedeakatemian mielestä riittävän merkittävä, palkintoraha säästetään ja kyseisen vuoden palkinto voidaan jakaa seuraavana vuonna. Esimerkiksi Albert Einsteinin vuoden 1921 palkinto myönnettiin vasta vuonna 1922. Myös vuosien 1914, 1918, 1924, 1925, 1928, 1932 ja 1943 palkinnot jaettiin vuoden myöhässä. Jos seuraavanakaan vuonna ei löydy riittävän hyvää ehdokasta, palkintoa ei jaeta lainkaan ja palkintosumma rahastoidaan. Palkintoa ei jaettu ensimmäisen maailmansodan aikana vuonna 1916, vuosina 1931 ja 1934 eikä myöskään toisen maailmansodan aikana vuosina 1940–1942.[4]

John Bardeen on ainoa henkilö, joka on voittanut Nobelin fysiikanpalkinnon kahdesti, vuosina 1956 ja 1972. Myös Marie Curie on voittanut kaksi Nobelin palkintoa, fysiikanpalkinnon vuonna 1903 ja kemianpalkinnon vuonna 1911. Vain neljä naista on voittanut Nobelin fysiikanpalkinnon: Marie Curie, Maria Goeppert-Mayer (1963), Donna Strickland (2018) ja Andrea Ghez (2020).[4]

Palkinnonsaajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alla oleva luettelo on kronologinen lista Nobelin fysiikanpalkinnon saajista. Palkinnonsaajien nimet on esitetty pääosin NobelPrize.org-sivuston henkilösivuillaan käyttämän lyhyen mallin mukaisesti.[a] Sarakkeeseen Maa on merkitty palkinnonsaajan kansallisuudet palkinnon myöntöhetkellä.[6] Perustelu on Nobel-komitean palkinnon perusteluksi esittämä lyhyt sitaatti. Nobel-komitea perustelee palkintoja monisanaisemmin palkintopuheissaan ja lehdistötiedotteissaan, ja niissä esiintyneitä keskeisiä aiheita on lueteltu joidenkin palkintojen aiheen selventämiseksi sitaatin jälkeen.

1900-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Palkinnonsaaja Maa Perustelut
1901 WilhelmRöntgen.JPG Wilhelm Conrad Röntgen
(1845–1923)
Saksan vuosina 1871–1918 käytössä ollut lippu. Saksa ”mukaansa nimettyjen säteiden löytämisestä”

(röntgensäteet)

[7]
1902 Lorentz 2.jpg Hendrik A. Lorentz
(1853–1928)
 Alankomaat ”tutkimuksista, jotka koskevat magnetismin vaikutusta säteilyilmiöihin”

(Zeemanin ilmiö)

[8]
Pieter Zeeman.jpg Pieter Zeeman
(1865–1943)
1903 Henri Becquerel.jpg Henri Becquerel
(1852–1908)
 Ranska ”spontaanin radioaktiivisuuden löytämisestä” [9]
PierreCurie.jpg Pierre Curie
(1859–1906)
”yhteisistä tutkimuksistaan, jotka koskevat professori Henri Becquerelin löytämiä säteilyilmiöitä

(poloniumin ja radiumin löytäminen)

Mariecurie.jpg Marie Curie
(1867–1934)
Merchant ensign of Vistula ships of Congress Poland.svg Puola
 Ranska
1904 John William Strutt.jpg Lordi Rayleigh
(1842–1919)
 Britannia kaasujen tiheyksiä koskevista tutkimuksistaan, sekä argonin löytämisestä näiden tutkimusten yhteydessä” [10]
1905 Phillipp Lenard in 1900.jpg Philipp Lenard
(1862–1947)
 Itävalta-Unkari katodisäteisiin liittyvistä töistään” [11]
1906 J.J Thomson.jpg J.J. Thomson
(1856–1940)
 Britannia ”kaasujen sähkönjohtavuuteen liittyvien tutkimustensa teoreettisista ja kokeellisista ansioista”

(elektronin löytämisestä)

[12]
1907 Albert Abraham Michelson2.jpg Albert A. Michelson
(1852–1931)
 Yhdysvallat ”optisista tarkkuusinstrumenteistaan sekä niiden avulla suoritetuista spektroskopisista ja metrologisista tutkimuksista”

(Michelsonin interferometri)

[13]
1908 G lippmann.jpg Gabriel Lippmann
(1845–1921)
 Ranska interferenssiin perustuvan värivalokuvausmenetelmän kehittämisestä”

(Lippmannin menetelmä)

[14]
1909 Guglielmo Marconi.jpg Guglielmo Marconi
(1874–1937)
 Italia ”tunnustuksena osuudestaan langattoman lennättimen kehittämisessä” [15]
Karl Ferdinand Braun 1909.jpg Ferdinand Braun
(1850–1918)
Saksan vuosina 1871–1918 käytössä ollut lippu. Saksa

1910-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Palkinnonsaaja Maa Perustelut
1910 Johannes Diderik van der Waals.jpg Johannes Diderik van der Waals
(1837–1923)
 Alankomaat ”työstä kaasujen ja nesteiden tilanyhtälön parissa”

(van der Waalsin yhtälö)

[16]
1911 Wilhelm Wien 1911.jpg Wilhelm Wien
(1864–1928)
Saksan vuosina 1871–1918 käytössä ollut lippu. Saksa lämpösäteilyn lakeihin liittyvistä löydöistä”

(Wienin siirtymälaki)

[17]
1912 Nils Gustaf Dalén.jpg Gustaf Dalén
(1869–1937)
 Ruotsi majakoiden ja poijujen valaisemiseen käytettävän kaasuventtiilin automaattisen säätelyjärjestelmän keksimisestä”

(aurinkoventtiili)

[18]
1913 Kamerlingh portret.jpg Heike Kamerlingh Onnes
(1853–1926)
 Alankomaat ”aineen ominaisuuksien tutkimisesta matalissa lämpötiloissa, mikä johti muun muassa heliumin nesteyttämiseen”

(kylmäfysiikka, suprajohtavuuden löytäminen)

[19]
1914 Max von Laue 1914.jpg Max von Laue
(1879–1960)
palkinto myönnettiin 1915
Saksan vuosina 1871–1918 käytössä ollut lippu. Saksa kiteistä tapahtuvan röntgensäteiden diffraktion keksimisestä” [20]
1915 Wh-bragg.jpg William Bragg
(1862–1942)
 Britannia röntgensäteisiin perustuvan kiderakenteiden analyysin kehittämisestä”

(röntgenkristallografia)

[21]
Wl-bragg.jpg Lawrence Bragg
(1890–1971)
 Britannia
1916 Ei jaettu, palkintosumma rahastoitiin
1917 Charles Glover Barkla.jpg Charles Glover Barkla
(1877–1944)
palkinto myönnettiin 1918
 Britannia ”alkuaineiden karakteristisen röntgensäteilyn löytämisestä” [22]
1918 Max Planck (Nobel 1918).jpg Max Planck
(1858–1947)
palkinto myönnettiin 1919
Weimarin tasavalta Saksa ”tunnustuksena palveluksistaan, jotka hän on tehnyt fysiikan edistämiseksi keksimällä energiakvantin”

(Planckin laki, kvantittuminen)

[23]
1919 Johannes Stark.jpg Johannes Stark
(1874–1957)
Weimarin tasavalta Saksa kanavasäteiden Doppler-ilmiön, sekä sähkökentän aikaansaaman spektriviivojen jakaantumisen havaitsemisesta”

(Starkin ilmiö)

[24]

1920-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Palkinnonsaaja Maa Perustelut
1920 Guillaume 1920.jpg Charles Édouard Guillaume
(1861–1938)
 Sveitsi ”tarkkuusmittauksissa hyödynnettävien nikkeli-teräs-seosten anomalioiden keksimisestä”

(invar)

[25]
1921 Einstein1921 by F Schmutzer 4.jpg Albert Einstein
(1879–1955)
palkinto myönnettiin 1922
 Sveitsi
Saksan vuosina 1919–1933 käytössä ollut lippu. Saksa[b]
”teoreettisen fysiikan hyväksi tekemistään palveluksista, ja erityisesti valosähköistä ilmiötä koskevan lain keksimisestä” [27]
1922 Niels Bohr.jpg Niels Bohr
(1885–1962)
 Tanska atomien rakennetta ja niiden tuottamaa säteilyä koskevista tutkimuksista”

(Bohrin atomimalli)

[28]
1923 Robert Andrews Millikan 1920s.jpg Robert A. Millikan
(1868–1953)
 Yhdysvallat ”työstään sähköisen alkeisvarauksen ja valosähköisen ilmiön parissa” [29]
1924 1924 Karl Manne Siegbahn.jpg Manne Siegbahn
(1886–1978)
palkinto myönnettiin 1925
 Ruotsi ”löydöistään ja tutkimuksestaan röntgenspektroskopian saralla” [30]
1925 James Franck 1925.jpg James Franck
(1882–1964)
palkinto myönnettiin 1926
Saksan vuosina 1919–1933 käytössä ollut lippu. Saksa ”elektronien ja atomien välisiä törmäyksiä hallitsevien lakien löytämisestä”

(Franckin ja Hertzin koe)

[31]
Gustav Hertz.jpg Gustav Hertz
(1887–1975)
palkinto myönnettiin 1926
1926 Jean Perrin 1926.jpg Jean Baptiste Perrin
(1870–1942)
 Ranska ”työstään aineen epäjatkuvan rakenteen parissa ja erityisesti sedimentaatiotasapainon keksimisestä”

(Brownin liike)

[32]
1927 Arthur Compton.jpg Arthur H. Compton
(1892–1962)
 Yhdysvallat ”mukaansa nimetyn ilmiön löytämisestä”

(Comptonin ilmiö)

[33]
CTR Wilson.jpg C.T.R. Wilson
(1869–1959)
 Britannia ”menetelmästään, jolla voidaan tehdä sähköisesti varatut hiukkaset näkyviksi höyryn tiivistymisen kautta”

(Wilsonin sumukammio)

1928 Owen Richardson.jpg Owen Willans Richardson
(1879–1959)
palkinto myönnettiin 1929
 Britannia ”työstään termionisen ilmiön parissa ja erityisesti mukaansa nimetyn lain keksimisestä” [34]
1929 Broglie Big.jpg Louis de Broglie
(1892–1987)
 Ranska ”elektronin aaltoluonteen löytämisestä”

(aalto-hiukkasdualismi, de Broglien aalto)

[35]

1930-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Palkinnonsaaja Maa Perustelut
1930 Sir CV Raman.JPG Sir Chandrasekhara Venkata Raman
(1888–1970)
 Intia ”valon siroamista koskevista töistään ja mukaansa nimetyn ilmiön löytämisestä”

(Ramansironta)

[36]
1931 Ei jaettu, palkintosumma rahastoitiin
1932 Bundesarchiv Bild183-R57262, Werner Heisenberg.jpg Werner Heisenberg
(1901–1976)
palkinto myönnettiin 1933
Saksan vuosina 1919–1933 käytössä ollut lippu. Saksa kvanttimekaniikan luomisesta, mikä on johtanut muun muassa vedyn allotrooppisten muotojen löytymiseen” [37]
1933 Erwin Schrödinger (1933).jpg Erwin Schrödinger
(1887–1961)
 Itävalta ”uusien hedelmällisten atomiteorian muotojen keksimisestä”

(Schrödingerin ja Diracin yhtälöt)

[38]
Dirac 4.jpg Paul Dirac
(1902–1984)
 Britannia
1934 Ei jaettu, palkintosumma rahastoitiin (1/3 päärahastoon, 2/3 tälle palkinnolle)
1935 James Chadwick.jpg James Chadwick
(1891–1974)
 Britannia neutronin havaitsemisesta” [39]
1936 Hess.jpg Victor F. Hess
(1883–1964)
 Itävalta kosmisen säteilyn havaitsemisesta” [40]
Carl David Anderson.jpg Carl David Anderson
(1905–1991)
 Yhdysvallat positronin havaitsemisesta”
1937 Clinton Davisson.jpg Clinton Davisson
(1881–1958)
 Yhdysvallat ”kiteistä tapahtuvan elektronidiffraktion kokeellisesta havaitsemisesta” [41]
George Paget Thomson.jpg George Paget Thomson
(1892–1975)
 Britannia
1938 Enrico Fermi 1943-49 140x190.jpg Enrico Fermi
(1901–1954)
 Italia ”kokeistaan jotka osoittavat neutronisäteilyn tuottamien uusien radioaktiivisten alkuaineiden olemassaolon, sekä hitaiden neutroneiden aikaansaaman ydinreaktion löytämisestä”

(ausenium ja hesperium,[c] neutroniaktivointi)

[44]
1939 Ernest Lawrence.jpg Ernest Lawrence
(1901–1958)
 Yhdysvallat syklotronin keksimisestä ja kehittämisestä sekä sillä saaduista tuloksista, erityisesti keinotekoisiin radioaktiivisiin alkuaineisiin liittyen” [45]

1940-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Palkinnonsaaja Maa Perustelut
1940–
1942
Ei jaettu, palkintosumma rahastoitiin (1/3 päärahastoon, 2/3 tälle palkinnolle)
1943 Otto Stern.jpg Otto Stern
(1888–1969)
palkinto myönnettiin 1944
 Yhdysvallat[d] ”osuudestaan molekyylisädemenetelmän kehittämisessä sekä protonin magneettimomentin määrittämisestä”

(Sternin-Gerlachin koe, elektronin ja atomiytimen spin)

[46]
1944 II Rabi.jpg Isidor Isaac Rabi
(1898–1988)
 Yhdysvallat ”atomiytimien magneettisten ominaisuuksien tutkimiseen käytetystä resonanssimetodistaan”

(ydinmagneettinen resonanssi)

[47]
1945 Wolfgang Pauli ETH-Bib Portr 01042.jpg Wolfgang Pauli
(1900–1958)
 Itävalta Paulin kieltosäännön keksimisestä” [48]
1946 Bridgman.jpg Percy W. Bridgman
(1882–1961)
 Yhdysvallat ”äärimmäisen korkean paineen luomiseen kykenevän laitteiston kehittämisestä, ja sen avulla tehdyistä löydöistä korkeapainefysiikan alalla” [49]
1947 Appleton.jpg Edward V. Appleton
(1892–1965)
 Britannia ”yläilmakehän fysiikkaa koskevista tutkimuksista, ja erityisesti niin sanotun Appletonin kerroksen löytämisestä” [50]
1948 Blackett-large.jpg Patrick M.S. Blackett
(1897–1974)
 Britannia Wilsonin sumukammiomenetelmän kehittämisestä ja sen avulla tehdyistä löydöistä ydinfysiikan ja kosmisen säteilyn saralla” [51]
1949 Yukawa.jpg Hideki Yukawa
(1907–1981)
 Japani mesonien olemassaolon ennustamisesta ydinvoimia käsittelevän teoreettisen työn pohjalta” [52]

1950-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Palkinnonsaaja Maa Perustelut
1950 Cecil Powell.jpg Cecil Powell
(1903–1969)
 Britannia ydinreaktioiden tutkimiseen käytetyn valokuvamenetelmän kehittämisestä ja sen avulla tehdyistä mesoneihin liittyvistä löydöistä" [53]
1951 Cockcroft.jpg John Cockcroft
(1897–1967)
 Britannia ”uraauurtavasta työstä keinotekoisesti kiihdytettyjen atomaaristen hiukkasten aikaansaaman atomiydinten transmutaation parissa” [54]
Ernest Walton.jpg Ernest T.S. Walton
(1903–1995)
 Irlanti
1952 Felix Bloch, Stanford University.jpg Felix Bloch
(1905–1983)
 Sveitsi
 Yhdysvallat
”uusien menetelmien kehittämisestä atomiytimien magnetismin mittaamiseksi, ja niihin liittyvistä löydöistä”

(ydinmagneettinen resonanssispektroskopia)

[55]
Edward Mills Purcell.jpg E. M. Purcell
(1912–1997)
 Yhdysvallat
1953 Zernike.jpg Frits Zernike
(1888–1966)
 Alankomaat ”vaihekontrastimenetelmän ja vaihekontrastimikroskoopin keksimisestä” [56]
1954 Max Born.jpg Max Born
(1882–1970)
 Saksan liittotasavalta
 Britannia
”perustavanlaatuisista kvanttimekaniikkaa koskevista tutkimuksistaan, erityisesti aaltofunktion tilastollisesta tulkinnasta” [57]
Bothe.jpg Walther Bothe
(1891–1957)
 Saksan liittotasavalta koinsidenssimenetelmästä ja sen avulla tehdyistä löydöistä”
1955 Willis Lamb 1955.jpg Willis E. Lamb
(1913–2008)
 Yhdysvallat vedyn spektrin hienorakennetta koskevista löydöistä”

(Lambin siirtymä)

[58]
Polykarp Kusch.jpg Polykarp Kusch
(1911–1993)
”elektronin magneettimomentin tarkasta määrittämisestä”

(anomaalinen magneettimomentti)

1956 William Shockley, Stanford University.jpg William B. Shockley
(1910–1989)
 Yhdysvallat ”tutkimuksistaan puolijohteiden parissa ja transistori-ilmiön löytämisestä [59]
Bardeen.jpg John Bardeen
(1908–1991)
Brattain.jpg Walter H. Brattain
(1902–1987)
1957 Yang.jpg Chen Ning Yang
(s. 1922)
 Kiinan tasavalta ”niin kutsuttujen pariteettilakien syväluotaavasta tarkastelusta, joka on johtanut merkittäviin alkeishiukkasia koskeviin löytöihin” [60]
TD Lee.jpg Tsung-Dao Lee
(s. 1926)
1958 Cerenkov.jpg Pavel Tšerenkov
(1904–1990)
 Neuvostoliitto Tšerenkovin ilmiön löytämisestä ja tulkitsemisesta” [61]
Ilya Frank.jpg Ilja Frank
(1908–1990)
Igor Tamm.jpg Igor Tamm
(1895–1971)
1959 Segre.jpg Emilio Segrè
(1905–1989)
 Yhdysvallat antiprotonin havaitsemisesta” [62]
Owen Chamberlain.jpg Owen Chamberlain
(1920–2006)

1960-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Palkinnonsaaja Maa Perustelut
1960 Donald Glaser.jpg Donald A. Glaser
(1926–2013)
 Yhdysvallat kuplakammion keksimisestä” [63]
1961 Robert Hofstadter.jpg Robert Hofstadter
(1915–1990)
 Yhdysvallat ”uraauurtavista tutkimuksistaan, jotka koskevat elektronien sirontaa atomiytimistä, ja niiden avulla tehdyistä nukleonien rakennetta koskevista löydöistä” [64]
Mossbauer.jpg Rudolf Mössbauer
(1929–2011)
 Saksan liittotasavalta ”tutkimuksistaan, jotka liittyvät gammasäteilyn resonanssiabsorptioon, sekä nimeään kantavan ilmiön löytämisestä”

(Mössbauerin ilmiö)

1962 Landau.jpg Lev Landau
(1908–1968)
 Neuvostoliitto ”uraauurtavista tiivistä ainetta, ja etenkin nestemäistä heliumia koskevista teorioistaan”

(ferminesteteoria, supranesteiden teoria)

[65]
1963 Wigner.jpg Eugene Wigner
(1902–1995)
 Yhdysvallat ”atomiydintä ja alkeishiukkasia koskevan teorian kehittämisestä, erityisesti perustavanlaatuisten symmetriaperiaatteiden keksimisestä ja soveltamisesta” [66]
Mayer.jpg Maria Goeppert-Mayer
(1906–1972)
atomiytimen kuorirakennetta koskevista löydöistään”
Jensen.jpg J. Hans D. Jensen
(1907–1973)
 Saksan liittotasavalta
1964 Charles Townes.jpg Charles H. Townes
(1915–2015)
 Yhdysvallat ”kvanttielektroniikan[e] alalla tehdystä perustavanlaatuisesta työstä, joka on johtanut maser–laser-periaatteella toimivien oskillaattorien ja vahvistimien valmistamiseen”

(laserin kehittämisestä)

[68]
Basov.jpg Nikolai G. Basov
(1922–2001)
 Neuvostoliitto
Aleksandr Prokhorov.jpg Aleksandr M. Prohorov
(1916–2002)
1965 Tomonaga.jpg Shin’ichirō Tomonaga
(1906–1979)
 Japani ”perustavanlaatuisista kvanttisähködynamiikkaa käsittelevistä töistään, joilla on syvällisiä seurauksia alkeishiukkasten fysiikan kannalta” [69]
Schwinger.jpg Julian Schwinger
(1918–1994)
 Yhdysvallat
Feynman at Los Alamos.jpg Richard Feynman
(1918–1988)
1966 Kastler.jpg Alfred Kastler
(1902–1984)
 Ranska ”atomien radiotaajuuksisten resonanssien tutkimiseen käytettävien optisten menetelmien keksimisestä ja kehittämisestä”

(optinen pumppaus)

[70]
1967 Hans Bethe.jpg Hans Bethe
(1906–2005)
 Yhdysvallat ”osuudestaan ydinreaktioiden teorian kehittämisessä, erityisesti tähtien energianmuodostusta koskevista löydöistään” [71]
1968 LWA Picture Final.jpg Luis Alvarez
(1911–1988)
 Yhdysvallat ”ratkaisevasta panoksestaan alkeishiukkasfysiikkaan, erityisesti useiden resonanssitilojen löytämisestä, minkä mahdollisti hänen kehittämänsä vetykuplakammiota ja data-analyysiä hyödyntävä menetelmä” [72]
1969 Murray Gell-Mann.jpg Murray Gell-Mann
(1929–2019)
 Yhdysvallat ”osuudestaan ja löydöistään alkeishiukkasten luokitteluun ja niiden välisiin vuorovaikutuksiin liittyen”

(kvarkkimalli)

[73]

1970-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Palkinnonsaaja Maa Perustelut
1970 YoungAlfven.jpg Hannes Alfvén
(1908–1995)
 Ruotsi magnetohydrodynamiikkaa koskevasta perustavanlaatuisesta työstä ja löydöistä, joilla on hedelmällisiä sovelluksia plasmafysiikan eri osa-alueilla” [74]
Louis Neel 1970.jpg Louis Néel
(1904–2000)
 Ranska antiferromagnetismia ja ferrimagnetismia koskevasta perustavanlaatuisesta työstä ja löydöistä, jotka ovat johtaneet merkittäviin sovellutuksiin kiinteän olomuodon fysiikan alalla”
1971 Dennis Gabor 1971.jpg Dennis Gabor
(1900–1979)
 Britannia holografisen menetelmän keksimisestä ja kehittämisestä” [75]
1972 Bardeen.jpg John Bardeen
(1908–1991)
 Yhdysvallat ”yhdessä kehittämästään suprajohtavuuden teoriasta, joka tunnetaan nimellä BCS-teoria [76]
Nobel Laureate Leon Cooper in 2007.jpg Leon N. Cooper
(s. 1930)
John Robert Schrieffer.jpg Robert Schrieffer
(1931–2019)
1973 Leo Esaki 1959.jpg Leo Esaki
(s. 1925)
 Japani ”kokeellisista löydöistään koskien tunnelointia puolijohteisiin ja suprajohteisiin, tässä järjestyksessä”

(tunnelidiodi, suprajohteiden energia-aukko)

[77]
Ivar Giaever.jpg Ivar Giaever
(s. 1929)
 Norja
 Yhdysvallat
Brian Josephson, March 2004.jpg Brian D. Josephson
(s. 1940)
 Britannia ”tunneliliitoksen läpi kulkevaan supravirtaan liittyvistä teoreettisista ennusteistaan, erityisesti koskien Josephsonin ilmiöinä tunnettuja ilmiöitä”
1974 Portrait Placeholder Square.png Martin Ryle
(1918–1984)
 Britannia ”uraauurtavista tutkimuksistaan radioastrofysiikan parissa: Rylelle havainnoistaan ja keksinnöistään, erityisesti aukkosynteesitekniikasta, ja Hewishille ratkaisevasta roolistaan pulsarien löytämisessä” [78]
Portrait Placeholder Square.png Antony Hewish
(1924–2021)
1975 Aage Bohr.jpg Aage N. Bohr
(1922–2009)
 Tanska atomiytimen kollektiivisen liikkeen ja hiukkasten liikkeen välisen yhteyden keksimisestä, ja siihen perustuvan atomiytimen rakennetta koskevan teorian kehittämisestä”

(deformoitu kuorimalli)

[79]
Mottelson,Ben 1963 Kopenhagen.jpg Ben R. Mottelson
(1926–2022)
 Tanska
James Rainwater 2.jpg James Rainwater
(1917–1986)
 Yhdysvallat
1976 Burton Richter - charm quark.jpg Burton Richter
(1931–2018)
 Yhdysvallat ”uraauurtavasta työstään uudentyyppisen raskaan alkeishiukkasen löytämisessä”

(J/ψ-mesoni, lumokvarkki)

[80]
Samuel ting 10-19-10.jpg Samuel C.C. Ting
(s. 1936)
1977 Andersonphoto.jpg Philip W. Anderson
(1923–2020)
 Yhdysvallat ”magneettisten ja epäjärjestyneiden järjestelmien elektronirakenteen perustavanlaatuisista teoreettisista tutkimuksista”

(mm. Andersonin lokalisaatio, Mott-eriste, ligandikenttäteoria)

[81]
Mott,Nevill Francis 1952 London.jpg Sir Nevill F. Mott
(1905–1996)
 Britannia
JH van Vleck 1974.jpg John H. Van Vleck
(1899–1980)
 Yhdysvallat
1978 Pyotr L Kapitsa Russian physicist 1964.jpg Pjotr Kapitsa
(1894–1984)
 Neuvostoliitto ”keksinnöistään ja löydöistään kylmäfysiikan alalla” [82]
Arno Penzias.jpg Arno Penzias
(s. 1933)
 Yhdysvallat kosmisen taustasäteilyn löytämisestä”
Wilson penzias200.jpg Robert Woodrow Wilson
(s. 1936)
1979 Sheldon Glashow at Harvard cropped.jpg Sheldon Glashow
(s. 1932)
 Yhdysvallat ”osuudestaan alkeishiukkasten välisen sähköisen ja heikon vuorovaikutuksen yhtenäisteorian kehittämisessä, mukaan lukien myös heikon neutraalin virran ennustaminen”

(sähköheikko vuorovaikutus)

[83]
Abdus Salam 1987.jpg Abdus Salam
(1926–1996)
 Pakistan
Steven-weinberg.jpg Steven Weinberg
(1933–2021)
 Yhdysvallat

1980-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Palkinnonsaaja Maa Perustelut
1980 James-cronin.jpg James Cronin
(1931–2016)
 Yhdysvallat ”perusluonteiseen symmetriaperiaatteeseen liittyvien poikkeusten havaitsemisesta K-mesonien hajoamisprosesseissa”

(CP-rikko)

[84]
Val Fitch.jpg Val Fitch
(1923–2015)
1981 Nico 2006 Tucson Wiki.png Nicolaas Bloembergen
(1920–2017)
 Yhdysvallat ”osuudestaan laserspektroskopian kehittämisessä” [85]
Artur Schawlow, Stanford University.jpg Arthur L. Schawlow
(1921–1999)
Kai Manne Börje Siegbahn 2.jpg Kai M. Siegbahn
(1918–2007)
 Ruotsi ”osuudestaan korkearesoluutioisen elektronispektroskopian kehittämisessä”
1982 Portrait Placeholder Square.png Kenneth G. Wilson
(1936–2013)
 Yhdysvallat ”kehittämästään faasitransitioihin liittyvästä kriittisten ilmiöiden teoriasta

(renormalisaatioryhmä)

[86]
1983 Subrahmanyan Chandrasekhar Exhibition - Science City - Kolkata 2011-01-07a.jpg Subrahmanyan Chandrasekhar
(1910–1995)
 Intia
 Yhdysvallat
”tähtien rakenteen ja evoluution kannalta keskeisten fysikaalisten prosessien teoreettisesta tutkimuksesta” [87]
William A. Fowler Los Alamos ID.png William A. Fowler
(1911–1995)
 Britannia ”maailmankaikkeuden alkuaineiden muodostumisen kannalta tärkeiden ydinreaktioiden teoreettisesta ja kokeellista tutkimuksista”
1984 Carlo Rubbia W and Z bosons.jpg Carlo Rubbia
(s. 1934)
 Italia ”ratkaisevasta osuudestaan laajassa projektissa, joka johti W- ja Z-bosonien, heikon vuorovaikutuksen välittäjähiukkasten, löytämiseen” [88]
Simon Van der Meer.png Simon van der Meer
(1925–2011)
 Alankomaat
1985 Klaus von Klitzing 2015.jpg Klaus von Klitzing
(s. 1943)
 Saksan liittotasavalta kvantittuneen Hallin ilmiön löytämisestä” [89]
1986 Portrait Placeholder Square.png Ernst August Friedrich Ruska
(1906–1988)
 Saksan liittotasavalta ”perustavanlaatuisesta työstään elektronioptiikan parissa, sekä ensimmäisen elektronimikroskoopin suunnittelemisesta” [90]
Gerd Binnig sw.jpg Gerd Binnig
(s. 1947)
pyyhkäisytunnelointimikroskoopin suunnittelemisesta”
Rohrer.jpg Heinrich Rohrer
(1933–2013)
 Sveitsi
1987 Ibmgb.jpg J. Georg Bednorz
(s. 1950)
 Saksan liittotasavalta ”tärkeästä läpimurrostaan keraamisten materiaalien suprajohtavuuden löytämisessä”

(korkean lämpötilan suprajohtavuus)

[91]
Karl Alexander Mueller.jpg K. Alex Müller
(s. 1927)
 Sveitsi
1988 Leon M. Lederman.jpg Leon M. Lederman
(1922–2018)
 Yhdysvallat ”neutriinosädemenetelmästä ja leptonien dupletti-rakenteen osoittamisesta myonin neutriinon havaitsemisen kautta” [92]
Portrait Placeholder Square.png Melvin Schwartz
(1932–2006)
Jack-Steinberger-2008.JPG Jack Steinberger
(1921–2020)
1989 HD.4G.049 (10537741015) crop.jpg Norman F. Ramsey
(1915–2011)
 Yhdysvallat erotettujen värähtelykenttien menetelmän keksimisestä ja sen käyttämisestä vety-maserissa ja muissa atomikelloissa [93]
Portrait Placeholder Square.png Hans G. Dehmelt
(1922–2017)
ioniloukkutekniikan kehittämisestä”
Portrait Placeholder Square.png Wolfgang Paul
(1913–1993)
 Saksan liittotasavalta

1990-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Palkinnonsaaja Maa Perustelut
1990 Physics Nobel laureate Jerry Friedman, 2016.jpg Jerome I. Friedman
(s. 1930)
 Yhdysvallat ”elektronien sekä protonien tai sidottujen neutronien välistä syvää epäelastista sirontaa käsittelevistä tutkimuksista, jotka ovat olleet olennaisen tärkeitä hiukkasfysiikan kvarkkimallin kehityksessä” [94]
Henry Kendall by Tom Frost crop.jpg Henry W. Kendall
(1926–1999)
Richard E. Taylor.jpg Richard E. Taylor
(1929–2018)
 Kanada
1991 Pierre-Gilles crop.jpg Pierre-Gilles de Gennes
(1932–2007)
 Ranska ”löydöstään, että menetelmät, jotka on kehitetty kuvaamaan yksinkertaisten systeemien järjestysilmiöitä, voidaan yleistää koskemaan monimutkaisempia systeemeitä, erityisesti nestekiteitä ja polymeerejä [95]
1992 CHARPAK Georges-24x50-2005 cropped.JPG Georges Charpak
(1924–2010)
 Ranska ”hiukkasilmaisimien, erityisesti monijohtoisen verrannollisuuskammion, kehittämisestä” [96]
1993 Russell Alan Hulse.jpg Russell A. Hulse
(s. 1950)
 Yhdysvallat ”uudentyyppisen pulsarin löytämisestä, mikä on avannut uusia mahdollisuuksia gravitaation tutkimiseksi

(Hulsen-Taylorin pulsari)

[97]
2008JosephTaylor.jpg Joseph H. Taylor Jr.
(s. 1941)
1994 Bertram Brockhouse.jpg Bertram N. Brockhouse
(1918–2003)
 Kanada

neutronispektroskopian kehittämisestä”

”uraauurtavasta työstä tiiviin aineen tutkimuksissa käytettävien neutronisirontatekniikoiden kehittämisessä”

[98]
HD.3F.113 (10347363986).jpg Clifford G. Shull
(1915–2001)
 Yhdysvallat neutronidiffraktiotekniikan kehittämisestä”
1995 Martin Perl - tau.jpg Martin L. Perl
(1927–2014)
 Yhdysvallat tau-leptonin havaitsemisesta”

”uraauurtavasta kokeellisesta panoksesta leptonifysiikkaan

[99]
Frederick Reines.jpg Frederick Reines
(1918–1998)
neutriinon havaitsemisesta”
1996 Nobel Laureate David Morris Lee in 2007.jpg David M. Lee
(s. 1931)
 Yhdysvallat helium-3:n suprajuoksevuuden löytämisestä” [100]
Douglas Osheroff NSF.jpg Douglas D. Osheroff
(s. 1945)
Robert Coleman Richardson.jpg Robert C. Richardson
(1937–2013)
1997 Steven Chu official portrait headshot.jpg Steven Chu
(s. 1948)
 Yhdysvallat ”laservalolla tehtävään atomien jäähdyttämiseen ja loukuttamiseen käytettävän menetelmän kehittämisestä”

(laserjäähdytys)

[101]
Claude Cohen-Tannoudji.JPG Claude Cohen-Tannoudji
(s. 1933)
 Ranska
William Phillips-physicist photo.jpg William D. Phillips
(s. 1948)
 Yhdysvallat
1998 Robert Laughlin, Stanford University.jpg Robert B. Laughlin
(s. 1950)
 Yhdysvallat ”uudenlaisen kvanttinesteen, jonka viritykset ovat murtolukuvarautuneita, löytämisestä”

(murtokvantittunut Hallin ilmiö)

[102]
Horst Störmer cropped.jpg Horst L. Störmer
(s. 1949)
 Saksa
Daniel Chee Tsui.jpg Daniel C. Tsui
(s. 1939)
 Yhdysvallat
1999 GerardtHooft.jpg Gerardus 't Hooft
(s. 1946)
 Alankomaat ”fysiikan sähköheikkojen vuorovaikutusten kvanttirakenteen valaisemisesta”

(ei-abelisten mittateorioiden renormalisaatio)

[103]
Martinus Veltman.jpg Martinus J. G. Veltman
(1931–2021)

2000-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Palkinnonsaaja Maa Perustelut
2000 Zhores Alferov.jpg Žores I. Alfjorov
(1930–2019)
 Venäjä ”suurnopeus- ja optoelektroniikassa käytettävien puolijohde-heterorakenteiden kehittämisestä”

”perustavanlaatuisesta työstä tieto- ja viestintäteknologian parissa”

[104]
Herbert Kroemer.jpg Herbert Kroemer
(s. 1928)
 Saksa
Jack Kilby 1960s.png Jack Kilby
(1923–2005)
 Yhdysvallat ”osuudestaan mikropiirin keksimisessä”
2001 Physics Nobel Laureate Eric Allin Cornell, in June of 2015.jpg Eric A. Cornell
(s. 1961)
 Yhdysvallat ”harvoissa alkaliatomikaasuissa aikaansaadusta Bosen–Einsteinin kondensaatiosta, sekä varhaisesta perustavanlaatuisesta työstä kondensaattien ominaisuuksien parissa” [105]
Ketterle.jpg Wolfgang Ketterle
(s. 1957)
 Saksa
Carl Wieman.jpg Carl E. Wieman
(s. 1951)
 Yhdysvallat
2002 Raymond Davis, Jr 2001.jpg Raymond Davis Jr.
(1914–2006)
 Yhdysvallat ”uraauurtavasta työstä astrofysiikan alalla, erityisesti kosmisten neutriinojen havaitsemisesta [106]
Masatoshi Koshiba 2002.jpg Masatoshi Koshiba
(1926–2020)
 Japani
RiccardoGiacconi.jpg Riccardo Giacconi
(1931–2018)
 Yhdysvallat astrofysiikan alalla tehdystä uraauurtavasta työstä, joka johti kosmisten röntgenkohteiden havaitsemiseen”

(röntgentähtitiede)

2003 Абрикосов.JPG Aleksei Abrikosov
(1928–2017)
 Venäjä
 Yhdysvallat
”uraauurtavista töistään koskien suprajohteiden ja supranesteiden teoriaa” [107]
Ginzburg in MSU opaque.jpg Vitali L. Ginzburg
(1916–2009)
 Venäjä
Nobel Laureate Sir Anthony James Leggett in 2007.jpg Anthony J. Leggett
(s. 1938)
 Britannia
2004 David Gross cropped.JPG David J. Gross
(s. 1941)
 Yhdysvallat vahvan vuorovaikutuksen teoriassa ilmenevän asymptoottisen vapauden löytämisestä” [108]
Portrait Placeholder Square.png H. David Politzer
(s. 1949)
Frank Wilczek crop.jpg Frank Wilczek
(s. 1951)
2005 Roy Glauber Dec 10 2005.jpg Roy J. Glauber
(1925–2018)
 Yhdysvallat ”osuudestaan optisen koherenssin kvanttimekaanisen teorian kehittämisessä”

(kvanttioptiikka)

[109]
John L. Hall.jpg John L. Hall
(s. 1934)
”osuudestaan laserpohjaisen tarkkuusspektroskopian kehittämisessä, mikä käsittää myös optisen taajuuskampatekniikan
Theodor W Haensch.jpg Theodor W. Hänsch
(s. 1941)
 Saksa
2006 John-C-Mather5.jpg John C. Mather
(s. 1946)
 Yhdysvallat

kosmisen taustasäteilyn anisotropian ja sen mustan kappaleen säteilyä vastaavan muodon havaitsemisesta”

[110]
George Smoot crop.jpg George F. Smoot
(s. 1945)
2007 Albert fert 15 janvier 2009 Spintronique Paris Descartes.JPG Albert Fert
(s. 1938)
 Ranska valtavan magnetoresistanssin löytämisestä” [111]
Peter Gruenberg 01.jpg Peter Grünberg
(1939–2018)
 Saksa
2008 YoichiroNambu.jpg Yōichirō Nambu
(1921–2015)
 Yhdysvallat ”hiukkasfysiikassa ilmenevän spontaanin symmetriarikon mekanismin löytämisestä”


(Nambun–Jona-Lasinion malli)

[112]
Mkobayashi.jpg Makoto Kobayashi
(s. 1944)
 Japani ”rikkoutuneen symmetrian alkuperän löytämisestä, mikä ennustaa ainakin kolmen kvarkkiperheen olemassaolon”

(CP-rikko, Cabibbo–Kobayashi–Maskawa-matriisi)

Masukawa.jpg Toshihide Maskawa
(1940–2021)
2009 Charles K. Kao cropped 2.jpg Charles K. Kao
(1933–2018)
 Britannia
 Yhdysvallat
”uraauurtavista saavutuksistaan koskien valon etenemistä tiedonsiirtoon käytetyissä optisissa kuiduissa [113]
Nobel Prize 2009-Press Conference KVA-23.jpg Willard S. Boyle
(1924–2011)
 Kanada
 Yhdysvallat
puolijohteisiin perustuvan kuvantamispiirin, CCD-kennon, kehittämisestä”
Nobel Prize 2009-Press Conference KVA-27.jpg George E. Smith
(s. 1930)
 Yhdysvallat

2010-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Palkinnonsaaja Maa Perustelut
2010 Geim.jpg Andre Geim
(s. 1958)
 Alankomaat ”uraauurtavista kokeista kaksiulotteiseen materiaalin, grafeenin, parissa” [114]
Konstantin Novoselov at MIPT.jpg Konstantin Novoselov
(s. 1974)
 Venäjä
 Britannia
2011 Saul Perlmutter.jpg Saul Perlmutter
(s. 1959)
 Yhdysvallat maailmankaikkeuden kiihtyvää laajenemista koskevasta löydöstä, joka tehtiin kaukaisia supernovia havainnoimalla” [115]
Adam Riess.jpg Adam G. Riess
(s. 1969)
Brian P Schmidt.jpg Brian P. Schmidt
(s. 1967)
 Australia
 Yhdysvallat
2012 Serge Haroche - Théâtre de la Commune d'Aubervilliers - 4 mai 2009.jpg Serge Haroche
(s. 1944)
 Ranska ”uraauurtavista kokeellisista menetelmistä, jotka mahdollistavat yksittäisten kvanttisysteemien mittaamisen ja käsittelemisen”

(kaviteetti-QED)

[116]
David Wineland 2008crop.jpg David J. Wineland
(s. 1944)
 Yhdysvallat
2013 Francois Englert.jpg François Englert
(s. 1932)
 Belgia

”atomia pienempien hiukkasten massan alkuperää valaisevan mekanismin – joka sai kokeellisen vahvistuksen, kun sen ennustama alkeishiukkanen havaittiin CERNin LHC-kiihdyttimen ATLAS- ja CMS-kokeissa – löytämisestä”

(Higgsin bosoni)

[117]
Higgs, Peter (1929)3.jpg Peter W. Higgs
(s. 1929)
 Britannia
2014 Isamu Akasaki 201111.jpg Isamu Akasaki
(1929–2021)
 Japani ”tehokkaiden sinisten LEDien keksimisestä, mikä on mahdollistanut kirkkaiden ja energiatehokkaiden valkoisten valonlähteiden kehittämisen” [118]
Hiroshi Amano 20141211.jpg Hiroshi Amano
(s. 1960)
Professor Shuji Nakamura (Cropped).jpg Shūji Nakamura
(s. 1954)
 Yhdysvallat
2015 Takaaki Kajita 5171-2015.jpg Takaaki Kajita
 Japani neutriino-oskillaatioiden havaitsemisesta, mikä osoittaa että neutriinoilla on massa” [119]
Arthur B. McDonald 5193-2015.jpg Arthur B. McDonald
(s. 1959)
 Kanada
2016 DavidThouless 1995 UW.jpg David J. Thouless
(1934–2019)
 Britannia ”topologisten faasimuutosten ja topologisten aineen olomuotojen teoreettisesta löytämisestä” [120]
Duncan Haldane.jpg F. Duncan M. Haldane
(s. 1951)
Nobel Laureates 0865 (31372382901).jpg J. Michael Kosterlitz
(s. 1943)
 Britannia
2017 Rainer Weiss - December 2006 (cropped).jpg Rainer Weiss
(s. 1932)
 Yhdysvallat
 Saksa
”ratkaisevista panoksistaan LIGO-havaintolaitteiston suunnittelussa ja gravitaatioaaltojen havaitsemisessa” [121]
05-0367-92D.hr.jpg Barry C. Barish
(s. 1936)
 Yhdysvallat
Kip Thorne at Caltech.jpg Kip S. Thorne
(s. 1940)
2018 Arthur Ashkin EM1B5678 (44417135450).jpg Arthur Ashkin
(1922–2020)
 Yhdysvallat optisista pinseteistä ja niiden soveltamisesta biologisiin systeemeihin”

”uraauurtavista keksinnöistä laserfysiikan alalla”

[122]
Gérard Mourou (cropped).jpg Gérard Mourou
(s. 1944)
 Ranska ”menetelmästä, jonka avulla voidaan tuottaa voimakkaita ultralyhyitä optisia pulsseja
Donna Strickland, OSA Holiday Party 2012.jpg Donna Strickland
(s. 1959)
 Kanada
2019 Jim Peebles (cropped 2).jpg James Peebles
(s. 1935)
 Yhdysvallat ”teoreettisista löydöistä fysikaalisen kosmologian alalla” ”työstä, joka auttaa ymmärtämään maailmankaikkeuden kehitystä ja Maan paikkaa kosmoksessa” [123]
Michel Mayor.JPG Michel Mayor
(s. 1942)
 Sveitsi

”Auringon tyyppistä tähteä kiertävän eksoplaneetan löytämisestä”

(51 Pegasi b)

Didier Queloz at the ESO 50th Anniversary Gala Event - 01.jpg Didier Queloz
(s. 1966)

2020-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Palkinnonsaaja Maa Perustelut
2020 Roger Penrose at Festival della Scienza Oct 29 2011.jpg Roger Penrose
(s. 1931)
 Britannia ”havainnosta, että mustien aukkojen muodostuminen on yleisen suhteellisuusteorian robusti ennuste” [124]
Reinhard Genzel.jpg Reinhard Genzel
(s. 1952)
 Saksa ”Linnunradan keskellä sijaitsevan supermassiivisen kompaktin objektin havaitsemisesta”

(Sagittarius A*)

Portrait Placeholder Square.png Andrea Ghez
(s. 1965)
 Yhdysvallat
2021 Portrait Placeholder Square.png Klaus Hasselmann
(s. 1931)
 Saksa ”maapallon ilmaston fysikaalisesta mallintamisesta, vaihtelevuuden kvantifionnista ja ilmaston lämpenemisen luotettavasta ennustamisesta”

”uraauurtavasta työstä monimutkaisten järjestelmien ymmärtämiseksi”

[125]
Crafoord Prize EM1B0732 (42329290061).jpg Syukuro Manabe
(s. 1931)
 Japani
 Yhdysvallat
Parisi giorgio.jpg Giorgio Parisi
(s. 1948)
 Italia ”atomien kokoluokasta planetaariseen kokoluokkaan asti ilmenevän epäjärjestyksen ja satunnaisvaihteluiden välisen vuorovaikutuksen löytämisestä”

(spinlasit)

Huomautukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Esimerkiksi Manne Siegbahn (koko nimi Karl Manne Georg Siegbahn), [5] Translitteroinnin osalta nimien kirjoitusasu saattaa poiketa NobelPrize.org:n mallista.
  2. Einstein oli ollut vuodesta 1901 asti yksinomaan Sveitsin kansalainen, mutta samalla kun hänelle myönnettiin Nobelin palkinto vuonna 1922, päättivät saksalaiset viranomaiset hänen sittenkin olleen Saksan kansalainen jo vuodesta 1914 asti. Perusteluna käytettiin Einsteinin jäsenyyttä Preussin tiedeakatemiassa, mikä oli virallisesti mahdollinen vain Saksan kansalaiselle.[26]
  3. Enrico Fermin Nobelin palkinto myönnettiin virheellisin perustein, sillä hänen löytämänsä "alkuaineet" ausenium (järjestysluku 93) ja hesperium (järjestysluku 94) paljastuivat pian palkinnon myöntämisen jälkeen uraanin fissiotuotteiksi. Fermi sisällytti Nobel-luentonsa kirjalliseen versioon alaviitteen, jossa hän viittaa mahdollisiin ongelmiin kokeidensa tulkinnassa. [42][43]
  4. Juutalaisena Stern oli menettänyt Saksan kansalaisuuden Nürnbergin lakien astuttua voimaan 1935.
  5. Termiä kvanttielektroniikka käytettiin 50-70-luvuilla tarkoittamaan fysiikan osa-aluetta, joka käsittelee kvanttimekaniikan vaikutusta aineen elektronien käyttäytymiseen, sekä elektronien ja fotonien välisiä vuorovaikutuksia. Nykyään monia kvanttielektroniikan alaan kuuluneita asioita käsitellään nimikkeen kiinteän olomuodon fysiikka alla. Kvanttielektroniikka käsittää myös laserfysiikan, jota puolestaan tutkitaan kvanttioptiikassa.[67]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. The Nobel Prize in Physics NobelPrize.org. Viitattu 14.2.2022.
  2. Kungl. Vetenskapsakademien: The nomination and decision process kva.se. Viitattu 14.2.2022.
  3. Statutes of the Nobel Foundation NobelPrize.org. Viitattu 12.2.2022.
  4. a b Facts on the Nobel Prize in Physics NobelPrize.org. Viitattu 12.2.2022.
  5. 1924: Manne Siegbahn NobelPrize.org. Viitattu 16.2.2022.
  6. Winners of the Nobel Prize for Physics | Britannica www.britannica.com. Viitattu 16.2.2022. (englanniksi)
  7. 1901: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 12.2.2022.
  8. 1902: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 12.2.2022.
  9. 1903: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 12.2.2022.
  10. 1904: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 12.2.2022.
  11. 1905: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 12.2.2022.
  12. 1906: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 12.2.2022.
  13. 1907: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 12.2.2022.
  14. 1908: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 12.2.2022.
  15. 1909: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 12.2.2022.
  16. 1910: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  17. 1911: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 12.2.2022.
  18. 1912: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 12.2.2022.
  19. 1913: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 12.2.2022.
  20. 1914: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  21. 1915: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  22. 1917: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  23. 1918: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  24. 1919: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 12.2.2022.
  25. 1920: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 12.2.2022.
  26. Abraham Pais: How Einstein Got the Nobel Prize: Why did the Nobel Committee for Physics wait so long before giving Einstein the Prize, and why did they not award it for relativity?. American Scientist, 1982, 70. vsk, nro 4, s. 358–365. ISSN 0003-0996. Artikkelin verkkoversio.
  27. 1921: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  28. 1922: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 12.2.2022.
  29. 1923: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  30. 1924: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  31. 1925: James Franck - Facts NobelPrize.org. Viitattu 12.2.2022.
  32. 1926: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 12.2.2022.
  33. 1927: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 12.2.2022.
  34. 1928: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 12.2.2022.
  35. 1929: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 12.2.2022.
  36. 1930: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 12.2.2022.
  37. 1932: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  38. 1933: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 12.2.2022.
  39. 1935: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  40. 1936: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  41. 1937: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  42. Peter Galison: Author of Error. Social Research, 2005, 72. vsk, nro 1, s. 63–76. ISSN 0037-783X. Artikkelin verkkoversio.
  43. 1938: Nobel Lecture NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  44. 1938: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  45. 1939: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  46. 1943: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 12.2.2022.
  47. 1944: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  48. 1945: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  49. 1946: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  50. 1947: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  51. 1948: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  52. 1949: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  53. 1950: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  54. 1951: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  55. 1952: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  56. 1953: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  57. 1954: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  58. 1955:Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 12.2.2022.
  59. 1956: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  60. 1957: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  61. 1958: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  62. 1959: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  63. 1960: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  64. 1961: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 12.2.2022.
  65. 1962: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 12.2.2022.
  66. 1963: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 12.2.2022.
  67. Definition of Quantum electronics www.merriam-webster.com. Viitattu 16.2.2022. (englanniksi)
  68. 1964: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  69. 1965: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  70. 1966: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  71. 1967: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  72. 1968: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  73. 1969: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  74. 1970: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  75. 1971: Award Ceremony Speech NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  76. 1972: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  77. 1973: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  78. 1974: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  79. 1975: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  80. 1976: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 10.2.2022.
  81. 1977: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 10.2.2022.
  82. 1978: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  83. 1979: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 10.2.2022.
  84. 1980: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  85. 1981: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  86. 1982: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  87. 1983: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  88. 1984: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  89. 1985: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  90. 1986: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  91. 1987: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  92. 1988: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  93. 1989: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  94. 1990: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  95. 1991: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  96. 1992: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  97. 1993: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  98. 1994: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  99. 1995: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  100. 1996: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  101. 1997: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  102. 1998: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  103. 1999: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  104. 2000: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  105. 2001: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  106. 2002: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  107. 2003: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  108. 2004: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  109. 2005: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  110. 2006: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  111. 2007: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  112. 2008: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  113. 2009: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  114. 2010: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  115. 2011: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  116. 2012: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  117. 2013: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  118. 2014: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  119. 2015: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  120. 2016: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  121. 2017: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  122. 2018: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  123. 2019: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  124. 2020: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.
  125. 2021: Press Release NobelPrize.org. Viitattu 15.2.2022.