Richard Edward Taylor

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Richard Edward Taylor
Richard E. Taylor.jpg
Syntynyt 2. marraskuuta 1929
Medicine Hat, Kanada
Kuollut 22. helmikuuta 2018 (88 vuotta)
Asuinpaikka Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Kansallisuus Yhdysvaltain lippu Yhdysvaltalainen
Tutkimusala Fysiikka
Instituutti Stanfordin yliopisto
Tutkinnot Albertan yliopisto
Stanfordin yliopisto
Tunnustukset Nobel-palkinto Nobelin fysiikanpalkinto (1990)

Richard Edward Taylor CC, FRS, FRSC, (2. marraskuuta 192922. helmikuuta 2018[1]) oli kanadalais-yhdysvaltalainen fyysikko. Hän oli mukana löytämässä kokeellisia todisteita kvarkkien olemassaolosta Stanfordin hiukkaskiihdyttimen avulla. Vuonna 1990 hän sai Nobelin fysiikanpalkinnon yhdessä Jerome Isaac Friedmanin ja Henry Way Kendallin kanssa saavutuksistaan, jotka koskivat elektronien epäelastista sirontaa atomiydinten tutkimuksessa.[2]

Taylor suoritti perustutkintonsa Albertan yliopistossa Kanadan Edmontonissa, ja väitteli Stanfordin yliopistossa, missä hän pääsi työskentelemään Hiukkaskiihdytinkeskuksessa (Stanford Linear Accelerator Center eli SLAC). Vuoden 1971 hän vietti apurahan turvin Euroopassa CERNissä. Vuosina 1982–1986 Taylor oli SLACin tutkimusjohtajana, mutta palasi aktiivisen tutkimustyön pariin.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nobel Prize-winning physicist Richard Taylor dies at 88
  2. The Nobel Prize in Physics 1990 nobelprize.org. Viitattu 9.7.2012.
  3. Autobiography (From Les Prix Nobel. The Nobel Prizes 1990, Editor Tore Frängsmyr, [Nobel Foundation], Stockholm, 1991) nobelprize.com. Viitattu 9.7.2012.
Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.