Jack Kilby

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jack St. Clair Kilby
TIDallasPhippsWeaverBiardKilbyFischer.png
Henkilötiedot
Syntynyt8. marraskuuta 1923
Jefferson City, Missouri, Yhdysvallat
Kuollut20. kesäkuuta 2005 (81 vuotta)
Dallas, Texas, Yhdysvallat
Kansalaisuus Yhdysvallat yhdysvaltalainen
Koulutus ja ura
Tutkinnot Wisconsinin yliopisto, Milwaukee
Instituutti Texas Instruments
Texas A&M University
Tutkimusalue elektroniikka
Palkinnot Nobel-palkinto Nobelin fysiikanpalkinto (2000)

Jack St. Clair Kilby (8. marraskuuta 192320. kesäkuuta 2005) oli yhdysvaltalainen keksijä ja insinööri, joka sai Nobelin fysiikanpalkinnon vuonna 2000.[1]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kilby kasvoi Kansasissa pikkukaupungin sähköliikkeen omistajan poikana. Hän kiinnostui amatööriradiosta ja radio-ohjelmista, ja opiskeli sähkötekniikkaa Illinoisin yliopistossa. Ylemmän korkeakoulututkinnon hän suoritti työn ohessa iltakursseilla Wisconsinin yliopistossa.[2]

Hän rakensi ensimmäisen toimivan mikropiirin vuonna 1958 työskennellessään Texas Instruments -yhtiössä.[2][3] Kilby liittyi Texas Instrumentsille vuonna 1958 ja saman vuoden kesällä hän rakensi piirin, jossa kaikki komponentit oli valmistettu yhdelle paperiliittiminen kokoiselle puolijohdemateriaalin palalle.[4] 12. syyskuuta 1958 Kilby esitteli ensimmäistä mikropiiriä laboratoriossa.[4] Kilbyn ”monoliitti-idea” oli, että irrallisten yhteen kytkettävien komponenttien kuten vastusten ja transistorien sijasta koko elektroniikan kokonaisuus pitäisi rakentaa yhdestä puolijohdelevystä ja sen pinnalle järjestellyistä epäpuhtauksista, jotka korvasivat noiden komponenttien toiminnot. Hän alkoi työstää postimerkin kokoisia germanium-levyjä ja mikropiirin patenttihakemus jätettiin helmikuussa 1959.[5][6] Robert Noyce työskenteli Jean Hoernin keksinnön pohjalta ja sai aikaan ensimmäisen käytännöllisen mikropiirin.[7] Nykyisin Kilby ja Noyce jakavat kunnian keksinnöstöä.[7]

Kilby patentoi myös kannettavan elektronisen laskukoneen ja lämpötulostimen.[5] Kaiken kaikkiaan hänen nimissään on noin 60 patenttia.

Kilbyllä on kaksi tytärtä ja viisi tyttärentytärtä.[2]

Merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kilbyn ensimmäisenä rakentamasta mikropiiristä alkoi uusi tekninen vallankumous. Niitä on tehty miljardeja kappaleita, ja käytetty niin tietokoneissa kuin sydämentahdistimissakin.[8]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. The Nobel Prize in Physics 2000 Nobelprize.org – The Official Web Site of the Nobel Foundation. Viitattu 23.7.2012. (englanniksi)
  2. a b c Autobiography Nobelprize.org – The Official Web Site of the Nobel Foundation. Viitattu 23.7.2012. (englanniksi)
  3. 1958: All Semiconductor "Solid Circuit" is Demonstrated computerhistory.org. Viitattu 23.10.2021. (englanniksi)
  4. a b Jack S. Kilby computer.org. Viitattu 8.7.2021. (englanniksi)
  5. a b Jack Kilby Encyclopedia Britannica. Viitattu 23.7.2012. (englanniksi)
  6. Miniaturized electronic circuits google.com. Viitattu 7.8.2017.
  7. a b 1959: Practical Monolithic Integrated Circuit Concept Patented computerhistory.org. Viitattu 23.10.2021. (englanniksi)
  8. Jack Kilby (muistokirjoitus) Helsingin Sanomat. Viitattu 5.2.2020.