Walter Houser Brattain
| Walter Houser Brattain | |
|---|---|
 |
|
| Syntynyt | 10. helmikuuta 1902 Amoy, Kiina |
| Kuollut | 13. lokakuuta 1987 Seattle, Yhdysvallat |
| Asuinpaikka |  Yhdysvallat |
| Kansallisuus | Yhdysvaltalainen |
| Tutkimusala | Fysiikka |
| Instituutti | National Bureau of Standards Bell Labs Columbian yliopisto |
| Tutkinnot | Oregonin yliopisto Minnesotan yliopisto |
| Väitöstyön ohjaaja | John T. Tate |
| Tunnustukset |  Nobelin fysiikanpalkinto (1956) |
Walter Houser Brattain (10. helmikuuta 1902 – 13. lokakuuta 1987) oli yhdysvaltalainen fyysikko, joka työskenteli Bell Telephone Laboratoryssa. Hän kehitti transistorin yhdessä John Bardeenin kanssa. Hän sai 1956 Nobelin fysiikanpalkinnon yhdessä William B. Shockleyn ja John Bardeenin kanssa transistorin keksimisestä ja tutkimisesta.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Office of the Home Secretary, National Academy of Sciences: Biographical Memoirs, Volume 63, s. 69. National Academies Press, 1994. ISBN 9780309049764. Google book (limited preview). (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nobelprize.org Walter H. Brattainin elämäkerta (englanniksi)
