Max Born

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Max Born
Max Born.jpg
Syntynyt 11. joulukuuta 1882
Breslau, Saksa
Kuollut 5. tammikuuta 1970
Göttingen, Saksa
Asuinpaikka Saksa
Iso-Britannia
Kansallisuus Saksalais-englantilainen
Tutkimusala Fysiikka
Instituutti Frankfurtin yliopisto
Göttingenin yliopisto
Edingburhin yliopisto
Väitöstyön ohjaaja Carl Runge
Oppilaat Maria Goeppert-Mayer
Robert Oppenheimer
Tunnustukset Nobel-palkinto Nobelin fysiikanpalkinto (1954)

Max Born (11. joulukuuta 18825. tammikuuta 1970) oli saksanjuutalainen matemaatikko ja fyysikko. Hän oli vanhempiensa professori Gustav Bornin ja Margarete Kauffmannin ainoa lapsi.

Hän kävi kouluaan König-Wilhelm-lukiossa, minkä jälkeen Born meni opiskelemaan Breslaun (nykyinen Wrocław) yliopistoon astronomiaa ja fysiikkaa. Breslaun yliopistosta hän siirtyi Heidelbergin yliopistoon ja edelleen Zürichin yliopistoon. Tänä ajanjaksona Born tapasi useita merkittäviä tiedemiehiä ja matemaatikoita, kuten Kleinin, Hilbertin, Minkowskin, Rungen, Schwarzschildin ja Voigtin.

Vuonna 1909 Born nimitettiin luennoitsijaksi Göttingenin yliopistoon, missä hän työskenteli vuoteen 1912 asti, jolloin hän siirtyi Chicagon yliopistoon. Vuonna 1913 hän meni naimisiin teollisuussukuun kuuluvan Hedwig o.s. Ehrenbergin kanssa. He saivat kaikkiaan kolme lasta. Näyttelijä Olivia Newton-John on Max Bornin tyttärentytär.

Vuonna 1915 Born liittyi Saksan armeijaan joutuen hylkäämään hänelle tarjotun paikan professorina Berliinin yliopistossa, jossa hän olisi päässyt työskentelemään Max Planckin kanssa. Armeijassa hän suunnitteli äänimittauksen teoriaa ja opiskeli myös kideoppia, josta hän julkaisi ensimmäisen kirjansa.

Vuonna 1919 ensimmäisen maailmansodan jälkeen hänestä tuli professori Frankfurt am Mainin yliopistossa, ja sen jälkeen professori Göttingen yliopistossa vuonna 1921. Tänä aikana hän teki huomattavimmat työnsä. Julkaisussaan "Zur Quantummechanik" vuonna 1924 hän käytti ensimmäistä kertaa termiä "kvanttimekaniikka" ja muotoili nykyisen standarditulkinnan todennäköisyystiheydestä ψ*ψ (psii) kvanttimekaniikan Schrödingerin yhtälössä, josta hän sai Nobelin fysiikanpalkinnon kolmisenkymmentä vuotta myöhemmin. Lisäksi hän teki lisätutkimusta kiderakenteista.[1]

Vuonna 1933 hän siirtyi Saksan hallituksen antisemitistisen toiminnan vuoksi opettamaan Cambridgen yliopistoon vuoteen 1936 asti. Hän vietti kuusi kuukautta Bangaloren yliopistossa ennen siirtymistään Edinburghin yliopistoon vuoteen 1953 asti.[2] Eläkkeelle siirtymisensä jälkeen hän muutti Bad Pyrmontiin, missä eli kuolemaansa, vuoteen 1970 asti.

Albert Einstein oli Bornin ystävä, ja kirjeessään Bornille vuonna 1926 Einstein teki kuuluisan huomautuksensa kvanttimekaniikkaa koskien, "Jumala ei heitä noppaa".[3]

Toisen maailmansodan jälkeen Max ja Hedwig Born palasivat Saksaan, lasten jäädessä Englantiin.

Hänelle myönnettiin Hughesin Mitali vuonna 1950 ja fysiikan Nobel-palkinto ja Stokesin Mitali vuonna 1954.

Teoksessaan Natural Philosophy of Cause and Chance Born ratkaisee Kantin arvoituksen Ding an Sich (asia itsessään).

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Dynamik der Kristallgitter (1915)
  • Die Relativitätstheorie Einsteins (1920)
  • Vorlesungen über Atommechanik (1925)
  • Optik: ein Lehrbuch der elektromagnetischen Lichttheorie (1933)
  • Principles of Optics (Emil Wolfin kanssa) (1959)
  • Physik im Wandel meiner Zeit (1958)
  • Von der Verantwortung des Naturwissenschaftlers (1965)
  • Experiment und Theorie in der Physik (1969)
  • Der Luxus des Gewissens (Hedwig Bornin kanssa) (1969)
  • Optik (1969)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Biography Nobel Prize
  2. Max Born The MacTutor History of Mathematics archive University of St Andrews Scotland
  3. Max Born NNDB
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Max Born.