Vitali Ginzburg
| Vitali Ginzburg | |
|---|---|
| Виталий Лазаревич Гинзбург | |
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Виталий Лазаревич Гинзбург |
| Syntynyt | 4. lokakuuta (21. syyskuuta) 1916 Moskova, Venäjä |
| Kuollut | 8. marraskuuta 2009 (93 vuotta) Moskova, Venäjä |
| Kansalaisuus |  venäläinen |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Moskovan yliopisto |
| Väitöstyön ohjaaja | Igor Tamm  |
| Instituutti | Lebevin fysiikaninstituutti Moskovan fysiikan ja teknologian instituutti |
| Oppilaat | Leonid Keldysh (käännä suomeksi), David Abramovich Kirzhnits (käännä suomeksi) ja Vladimir Zheleznyakov (käännä suomeksi) |
| Tutkimusalue | fysiikka |
| Tunnetut työt | Plasma, Supranesteet |
| Palkinnot | Nobelin fysiikanpalkinto (2003) |
Vitali Lazarevitš Ginzburg (ven. Виталий Лазаревич Гинзбург; 4. lokakuuta (J: 21. syyskuuta) 1916 Moskova, Venäjän keisarikunta – 8. marraskuuta 2009 Moskova, Venäjä) oli neuvostoliittolainen fyysikko, joka osallistui Neuvostoliiton vetypommin kehittelyyn 1950-luvulla. Ginzburg sai Nobelin fysiikanpalkinnon vuonna 2003 yhdessä venäläis-yhdysvaltalaisen Aleksei Abrikosovin ja yhdysvaltalaisen Anthony Leggettin kanssa työstään suprajohtavuuden ja supranesteiden parissa.[1]
Ginzburg valmistui Moskovan valtionyliopistosta 1938 ja sai väitöskirjansa valmiiksi 1942. Ginzburg työskenteli Lebedevin fysiikaninstituutissa 1940-luvulta lähtien, ja hän oli instituutin johtaja 1971–1988. Neuvostoliiton tiedeakatemian jäsen Ginzburg oli vuodesta 1956.[2] Hänen suurimpia saavutuksiaan on Lev Landaun kanssa kehittämä suprajohtimiin liittyvä Ginzburgin–Landaun-teoria.[3]
Venäjänjuutalaista syntyperää ollut Ginzburg oli tunnettu ateismin edustaja sekä neuvostoaikana että kommunismin romahtamisen jälkeisellä Venäjällä.[4] Hän oli yksi allekirjoittajista presidentti Vladimir Putinille lähetetyssä avoimessa kirjeessä, jossa vastustettiin Venäjällä lisääntynyttä klerikalismia.[5] Ginzburg tunnettiin myös voimakkaana antisemitismin vastustajana ja Israelin valtion kannattajana.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Peter Badge & Nikolaus Turner: Nobel Faces: A Gallery of Nobel Prize Winners, s. 424. Wiley-VCH, 2007. ISBN 9783527406784 Google book (limited preview). (englanniksi)
- 1 2 Hein, Avi: Vitaly Ginzburg Jewish Virtual Library. Viitattu 9.11.2009. (englanniksi)
- ↑ Russian Nobel laureate Ginzburg dies at 93 9.11.2009. Xinhua News Agency. Viitattu 9.11.2009. (englanniksi)
- ↑ http://nobelprize.org/nobel_prizes/physics/laureates/2003/ginzburg-autobio.html
- ↑ Open letter to the President of the Russian Federation Vladimir V. Putin from the Members of the Russian Academy of Sciences From Article. Viitattu 23.7.2007.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
