Tämä on lupaava artikkeli.

Kreikan kuvaus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kreikan kuvaus
Περιήγησις τῆς Ἑλλάδος
Teoksen käsikirjoitus vuodelta 1485. Biblioteca Medicea Laurenziana.
Teoksen käsikirjoitus vuodelta 1485. Biblioteca Medicea Laurenziana.
Alkuperäisteos
Kirjailija Pausanias
Kieli muinaiskreikka
Genre maantiede, matkakertomus
Julkaistu noin 150–180
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Kreikan kuvaus (m.kreik. Περιήγησις τῆς Ἑλλάδος, Periēgēsis tēs Hellados tai Ἑλλάδος περιήγησις, Hellados periēgēsis) on Pausaniaan kirjoittama matkakertomus ja maantieteellinen kuvaus antiikin Kreikasta. Se esittää kuvauksen Pausaniaan matkoillaan Manner-Kreikan alueella näkemistään kohteista, kuten Ateenasta, Delfoista, Olympiasta ja Joonian rannikosta. Maantieteellisen kuvauksen ohella Pausanias käsittelee erilaisia historiallisia ja uskonnollisia kohteita, arkkitehtuuria ja taidetta sekä paikkoihin liittyviä historiallisia ja mytologisia tapahtumia.[1][2][3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teoksen synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pausanias eli ja kirjoitti 100-luvulla keisari Marcus Aureliuksen aikaan. Kreikan kuvaus on kirjoitettu noin kahdenkymmenen vuoden aikana joskus vuosien 150–180 välillä.[2][4] Teos kuvaa Manner-Kreikan alueen sellaisena kuin Pausanias sen näki omilla matkoillaan. Pausanias oli todennäköisesti kotoisin Lyydiasta ja tunsi Vähä-Aasian rannikon omakohtaisesti. Manner-Kreikassa hän kierteli sekä maitse että meritse. Monissa kohden Pausanias sanoo itse nähneensä paikat, joita kuvaa; toisissa kohdissa tämä tulee puolestaan ilmi kuvauksen yksityiskohtaisuudesta. Pausanias vaikuttaa tehneen matkoillaan suuria määriä muistiinpanoja näkemästään, mikä muodosti teoksen aineiston. Hän kirjoitti näkemistään asioista, sekä suurista ja merkittävistä kohteista että erikoisista nähtävyyksistä ja rituaaleista. Pausanias kuvaa vierailemansa alueet järjestyksessä ja kultakin alueelta kaupungit, pyhäköt ja muut paikat yksi kerrallaan hieman samaan tyyliin kuin nykyaikaisissa matkaoppaissa. Varsinkin historiaa koskevissa kuvauksissa hän on käyttänyt lähteenään aiempaa kirjallisuutta.[2][4][5]

Teoksen kansilehti ranskankielisestä painoksesta vuodelta 1731.

Teoksen kirjat on kirjoitettu siinä järjestyksessä, kuin ne ovat säilyneet nykyaikaan,[2][4] ja niiden sisällön perusteella yksittäiset kirjat on voitu ajoittaa tarkemmin. Esimerkiksi kirja I on ajoitettu valmistuneeksi viimeistään vuonna 161, koska Pausanias mainitsee kirjoittaneensa sen ennen kuin Herodes Atticus rakennutti Ateenaan Odeionin. Kirja V puolestaan on ajoitettu vuoteen 174, koska Pausanias mainitsee siinä, että Korintin uudelleenperustamisesta (44 eaa.) oli tuolloin kulunut 217 vuotta.[3][5] Vaikka teoksen kirjat käyvät kuvatun alueen läpi järjestyksessä, ne eivät kuitenkaan kuvaa mitään yhtä tiettyä matkaa ja sen matkareittiä, vaan ne on todennäköisesti koostettu useasta kirjoittajan tekemästä matkasta.[2][4] Pausanias matkusti myös kaukana Kreikan ulkopuolella paikoissa, joita hän ei kuvaa teoksessaan. Hän oli käynyt muun muassa Egyptissä, jossa hän oli nähnyt pyramidit ja Ammonin temppelin, Syyriassa, Joppassa, Kuolleellamerellä ja Jerusalemissa. Hän oli käynyt myös Italiassa, mukaan lukien Campania ja Rooma.[3][5]

Pausanias oli kreikkalainen, joka kirjoitti Rooman vallan aikana. Näin hän ja hänen teoksensa sijoittuvat henkisesti Kreikan suuren menneisyyden ja Rooman alla olleen Kreikan todellisuuden väliseen kulttuuriseen tilaan. Pausanias pyrkii muodostamaan roomalaiselle Kreikalle sen menneisyyteen nojaavan identiteetin. Pausaniaan teos oli tarkoitettu pääasiassa henkilöille, jotka eivät vierailleet Kreikassa, mutta lukivat teosta vapaa-ajallaan. Toisaalta Pausanias vaikuttaa olettaneen, että ainakin joillakin lukijoilla olisi hänen teoksensa (tai ainakin osia siitä) mukanaan kun he vierailevat teoksessa kuvatuissa paikoissa.[2][3][4]

Pausaniaan teoksen taustalla on pidempi periegeettisten (verbistä periēgeomai, ”johdattaa ympäri”, ”näyttää tie”, ”kuvata”)[6] teosten perinne. Tällaisen kirjallisuuden edeltäjänä voidaan nähdä jo Herodotoksen Historiateos, joka sisältää paljon kuvauksia kreikkalaisille oudoista maista ja kansoista. Toinen kreikkalainen matkakertomusten tyyppi olivat periplus (periplous) -teokset eli rannikoiden ympäripurjehdusten kuvaukset. Varsinainen maantieteellinen ja kulttuurihistoriallinen periegeettinen kirjallisuus syntyi 200-luvulla eaa. Sen tunnetuimpia edustajia ovat Polemon Troijalainen, Heliodoros Ateenalainen ja Telefos Pergamonlainen. Suurin osa tällaisesta kirjallisuudesta käsitteli jotain yhtä tiettyä Kreikan aluetta. Pausanias sen sijaan otti kohteekseen koko Kreikan. Pausaniaan teos on ainoa periegeettinen teos, joka on säilynyt nykyaikaan katkelmia lukuun ottamatta. Teoksen ansiosta Pausanias sai lisänimen Periēgētēs, Periegeetti (”matkaopas”).[3][1]

Teoksen vaikutus ja merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antiikin aikana Pausaniaan teos jäi hyvin vähälle huomiolle. Sitä ei juurikaan luettu, muut kirjailijat eivät mainitse sen kirjoittajaa eikä teosta lainata muissa teoksissa. Vähäinen huomio johtuu mahdollisesti teoksen laajasta sisällöstä, joka palveli vain harvoja lukijoita sellaisenaan; paikkoja koskevat yksityiskohdat eivät välttämättä kiinnostaneet niitä, jotka lukivat teosta kotona, ja historialliset kuvaukset taas tekivät teoksesta hankalan sellaiselle, joka halusi löytää paikan päällä ollessaan jonkin kohteen kuvauksen. Monen sadan vuoden ajalta tunnetaan vain yksi maininta teoksesta. Se on peräisin 500-luvulla eläneeltä Stefanos Byzantionlaiselta, joka käytti teosta lähteenä Kreikan paikannimille. Stefanos on myös ainoa lähde siihen, että teoksen kirjoittaja oli nimeltään Pausanias. Koko keskiajalta tunnetaan vain muutamia mainintoja teoksesta. Teos on säilynyt nykyaikaan vain yhden 1400-luvulta peräisin olevan käsikirjoituksen välityksellä; muutamat muut teoksen säilyneet käsikirjoitukset ovat tämän yhden kopioita.[2][3][7]

Teos sai enemmän huomiota nykyaikaisen antiikintutkimuksen synnyn myötä. Tällöin Pausaniaan luotettavuus kuitenkin kyseenalaistettiin pitkään. Esimerkiksi vaikutusvaltainen Ulrich von Wilamowitz-Moellendorff katsoi, ettei Pausanias todellisuudessa ollut käynyt omakohtaisesti kuvaamissaan paikoissa, vaan hänen teoksensa nojasi suurelta osin aimpaan periegeettiseen kirjallisuuteen.[3] Sittemmin arkeologiset löydökset ovat kuitenkin osoittaneet Pausaniaan tekemien havaintojen paikkansapitävyyden. Siksi teos on nykyään merkittävä klassillista arkeologiaa tukeva kirjallinen lähde.[1]

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreikan kuvaus käsittää kymmenen kirjaa, joista kukin on omistettu tietylle Hellaan osalle. Pausanias aloittaa matkansa Attikasta, jossa kuvausta hallitsevat Ateenan kaupunki ja sen demokset. Tämän jälkeen kohteina ovat järjestyksessä Argolis Korinthia mukaan lukien, Lakonia, Messenia, Elis, Akhaia, Arkadia, Boiotia, Fokis ja Ozolian Lokris. Akhaian kuvaus pitää sisällään Vähän-Aasian puolella sijaitsevan Joonian ja eräiden sen rannikon saarten kuvauksen. Muutoin Pausanias ei juurikaan kuvaa Kreikan saaristoa muutamia Manner-Kreikan edustalla sijaitsevia saaria, kuten Aigina ja Kythera, lukuun ottamatta. Näin hän jättää merkittäviä osia, kuten Kreetan, kokonaan kuvauksensa ulkopuolelle. Kuvaus ei myöskään kata Boiotiaa ja Fokista pohjoisempia ja läntisempiä Manner-Kreikan osia, kuten Thessalia, Epeiros, Aitolia ja Akarnania; saati nykyisen Kreikan pohjoisosia, kuten Makedoniaa ja Traakiaa. Ainakin viimeksi mainittujen pois jättämisen selittää se, että Pausanias tuskin piti niitä aitona Kreikkana.[3]

Kartta, joka näyttää, mitä Kreikan osaa teoksen mikäkin kirja kuvaa.

Pausaniaan kuvaus ei ole pelkästään topografinen vaan myös kulttuurimaantieteellinen. Hän kuvaa käsittelemiensä alueiden historiallisia monumentteja, arkkitehtuuria ja taidetta, sekä poikkeaa usein mytologisiin ja historiallisiin tapahtumiin sekä uskonnollisiin ja antropologisiin aiheisiin, jotka kytkeytyvät paikkoihin tai muistomerkkeihin. Kirjaa I lukuun ottamatta Pausanias aloittaa kunkin kirjan yleisesityksellä alueen historiasta ja siihen liittyvistä myyteistä ja heeroksista. Tämän lisäksi historiaan poiketaan yksittäisten kohteiden yhteydessä.[3]

Pausanias suosii yleisesti vanhaa uudemman kustannuksella ja pyhää maallisen kustannuksella. Hän käsittelee enemmän klassisen kuin oman aikansa taidetta ja arkkitehtuuria, ja enemmän temppeleitä, alttareita ja jumalten kuvia kuin julkisia rakennuksia ja valtiomiesten patsaita. Hän ei edes mainitse joitakin suuria ja merkittäviä maallisia rakennuksia, kuten Attaloksen stoa Ateenan Agoralla tai Herodes Atticuksen eksedra Olympiassa.[2] Pausanias on omimmalla alueellaan kuvatessaan Olympian ja Delfoin kaltaisten kohteiden uskonnollista taidetta ja arkkitehtuuria, ja hän osoittaa suurta kiinnostusta erilaisia pyhiä ja mystisiä esineitä ja muita muinaisjäännöksiä kohtaan. Vaikka Pausanias ei koskaan kyseenalaista jumalia itseään, hän arvostelee silloin tällöin näistä kerrottuja myyttejä. Välillä Pausaniaan kuvaukset ovat hyvin yksityiskohtaisia; muun muassa Delfoissa olevien maalausten kuvaus vie painettuna noin 20 sivua.[2]

Pausanias kuvaa myös vierailemiensa alueiden luontoa, kuten kasveja ja eläimiä, sekä maanviljelyksen tuotteita; ja käsittelee erilaisia luonnonilmiöitä, kuten Syenen varjotonta keskipäivää kesäpäivänseisauksen aikoihin,[8] maanjäristyksen tulosta kertovia merkkejä ja vuorovesi-ilmiötä.[9] Pausaniaan teoksessa ei ole johdantoa ja se myös päättyy yllättäen.[3][1]

Kirja I: Attika ja Megaris[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirja I kuvaa Attikan aluetta eli Ateenaa ympäröivää maakuntaa, sekä Megarista eli Megaran aluetta. Pausanias kuvaa ennen kaikkea Ateenan nähtävyyksiä, kuten Akropolis, sekä Ateenan ympäristön demoksia.[10] Ateenassa Pausanias tarkastelee muun muassa Athene-jumalattaren suurta kullasta ja norsunluusta valmistettua patsasta, Solonin lait kirjaavia piirtokirjoituksia, ja sodassa kuolleiden miesten muistomerkkejä ja muita kuvapatsaita. Matka kulkee kaakosta Sunionin niemeltä Ateenan kaupunkiin, sieltä koilliseen Marathoniin ja Rhamnukseen, ja sieltä länteen Salamiin ja Eleusiin kautta kohti Megaraa. Näin Pausanias kuvaa järjestyksessä seuraavat paikat:

Kirja II: Argolis[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirja II kuvaa Argolista (ja samalla Korinthiaa), jossa sijaitsevat muun muassa Korintti, Mykene, Argos ja Epidauros. Samalla Pausanias käsittelee hellenistisen ajan historiaa.[11]

Kirja III: Lakonia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirja III kuvaa Lakoniaa, jossa sijaitsee muun muassa Sparta.[12]

Kirja IV: Messenia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirja IV kuvaa Messeniaa. Samalla Pausanias käsittelee messenialaissotia Spartan ja Messenen välillä.[13] Tällainen poikkeuksellisen laaja historiaa koskeva esitys johtuu siitä, että Messenia oli ollut pitkään Spartan alaisuudessa, eikä sillä näin ollut omaa historiaa ja merkittäviä monumentteja muiden alueiden tavoin.[3]

Kirja V: Elis[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirja V kuvaa Elistä, jossa sijaitsee muun muassa Olympia.[14]

Kirja VI: Elis[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirja VI jatkaa Eliksen kuvausta.[15]

Kirja VII: Akhaia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirja VII kuvaa Akhaiaa ja samalla kreikkalaisten siirtokuntia Vähän-Aasian Jooniassa ja eräillä sen rannikon saarilla.[16]

Kirja VIII: Arkadia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirja VIII kuvaa Arkadiaa.[17]

Kirja IX: Boiotia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirja IX kuvaa Boiotiaa, jossa sijaitsi muun muassa Theba.[18]

Kirja X: Fokis ja Lokris[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirja X kuvaa Fokista, jossa sijaitsee muun muassa Delfoi, sekä Lokrista.[19]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Pausanias (3)”, Antiikin käsikirja, s. 410. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  2. a b c d e f g h i Habicht, Christian: An Ancient Baedeker and His Critics: Pausanias' 'Guide to Greece'. Proceedings of the American Philosophical Society, June 1985, 129. vsk, nro 2, s. 220-224. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  3. a b c d e f g h i j k Habicht, Christian: Pausanias' Guide to Ancient Greece, s. 1–17. Berkeley: University of California Press, 1998. ISBN 0-520-06170-5. Teos Google Booksissa. (englanniksi)
  4. a b c d e Pretzler, Maria: Turning Travel into Text: Pausanias at work. Greece & Rome, 2004, 51. vsk, nro 2, s. 199–216. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  5. a b c Frazer, James George: Introduction. Teoksessa Pausanias: Description of Greece, s. xiii–xcvi. Käännös ja selitykset James George Frazer. London: Macmillan, 1898. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  6. Liddell, Henry George & Scott, Robert: περιηγέομαι A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  7. Diller, Aubrey: The Manuscripts of Pausanias. Transactions and Proceedings of the American Philological Association, 1957, 88. vsk, s. 169–188. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  8. Pausanias: Kreikan kuvaus VIII.38.6.
  9. Pausanias: Kreikan kuvaus VII.24.6–25.4.
  10. Pausanias: Kreikan kuvaus I.1–44.
  11. Pausanias: Kreikan kuvaus II.1–38.
  12. Pausanias: Kreikan kuvaus III.1–26.
  13. Pausanias: Kreikan kuvaus IV.1–36.
  14. Pausanias: Kreikan kuvaus V.1–27.
  15. Pausanias: Kreikan kuvaus VI.1–26.
  16. Pausanias: Kreikan kuvaus VII.1–27.
  17. Pausanias: Kreikan kuvaus VIII.1–54.
  18. Pausanias: Kreikan kuvaus IX.1–40.
  19. Pausanias: Kreikan kuvaus X.1–38.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tekstilaitoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pausaniae Graeciae descriptio. Volumnis prioris pars prior. Liber primus: Attica. Toimittanut Hugo Blümner. Apud S. Calvary & Co, 1896.
  • Pausaniae Graeciae descriptio. Volumnis Primi, Pars Posterior, Liber Secundus-Liber Tertius, Corinthiaca-Laconica. Toimittanut Hugo Blümner. O. R. Reisland, 1899.
  • Pausaniae Graeciae descriptio. Volumnis Secundi, Pars Prior, Liber Quartus-Liber Quintus, Messeniaca-Eliaca I. Toimittanut Hugo Blümner. O. R. Reisland, 1901.
  • Pausaniae Graeciae descriptio. Volumnis Secundi, Pars Posterior, Liber Sextus-Liber Septimus, Eliaca II-Achaica. Toimittanut Hugo Blümner. O. R. Reisland, 1904.
  • Pausaniae Graeciae descriptio. Volumnis Tertii, Pars Prior, Liber Octavus-Liber Nonus, Arcadica-Boeotica. Toimittanut Hugo Blümner. O. R. Reisland, 1907.
  • Pausaniae Graeciae descriptio. Volumnis Tertii, Pars Posterior, Liber Decimus, Phocica. Toimittanut Hugo Blümner. O. R. Reisland, 1910.

Käännöksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pausanias: Description of Greece. Volume I. Books 1–2 (Attica and Corinth). Loeb Classical Library 93. Cambridge, MA: Harvard University Press. (muinaiskreikaksi) (englanniksi)
  • Pausanias: Description of Greece. Volume II. Books 3–5 (Laconia, Messenia, Elis 1). Loeb Classical Library 188. Cambridge, MA: Harvard University Press. (englanniksi)
  • Pausanias: Description of Greece. Volume III. Books 6–8.21 (Elis 2, Achaia, Arcadia). Loeb Classical Library 272. Cambridge, MA: Harvard University Press. (englanniksi)
  • Pausanias: Description of Greece. Volume IV. Books 8.22–10 (Arcadia, Boeotia, Phocis and Ozolian Locris). Loeb Classical Library 297. Cambridge, MA: Harvard University Press. (englanniksi)
  • Pausanias: Description of Greece. Volume V. Maps, Plans, Illustrations and General Index. Loeb Classical Library 298. Cambridge, MA: Harvard University Press. (englanniksi)
  • Pausanias: Guide to Greece. Käännös Peter Levi. Vol. 1 Central Greece. Penguin, 1984. ISBN 0-14-044225-1. (englanniksi)
  • Pausanias: Guide to Greece. Käännös Peter Levi. Vol. 2 Southern Greece. Penguin, 1984. ISBN 0-14-044226-X. (englanniksi)
  • Pausanias: Description of Greece. Käännös ja selitykset James George Frazer. London: Macmillan, 1898. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)

Muuta kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Akujärvi, Johanna: Researcher, Traveller, Narrator: Studies in Pausanias' Periegesis. Stockholm: Almqvist & Wiksell International, 2005. ISBN 91-22-02134-5. (englanniksi)
  • Alcock, S. E. & Cherry, J. F. & Elsner, J.: Pausanias: Travel and Memory in Roman Greece. Oxford: Oxford University Press, 2001. ISBN 0-19-517132-2. (englanniksi)
  • Arafat, Karim W.: Pausanias' Greece: Ancient Artists and Roman Rulers. Cambridge: Cambridge University Press, 1996. ISBN 0-521-60418-4. (englanniksi)
  • Frateantonio, Christa: Religion und Städtekonkurrenz: Zum politischen und kulturellen Kontext von Pausanias' Periegese. Millennium-Studien 23. Berlin; New York: Walter de Gruyter, 2007. ISBN 978-3-11-020689-0. (saksaksi)
  • Habicht, Christian: Pausanias' Guide to Ancient Greece. Berkeley: University of California Press, 1998. ISBN 0-520-06170-5. (englanniksi)
  • Hutton, William: Describing Greece: Landscape and Literature in the Periegesis of Pausanias. Cambridge: Cambridge University Press, 2005. ISBN 0-521-84720-6. (englanniksi)
  • Pirenne-Delforge, Vincia: Retour à la source: Pausanias et la religion grecque. Kernos Suppléments 20. Liège: Centre international d’Étude de la religion Grecque Ancienne, 2008. ISBN 978-296007173-3. (ranskaksi)
  • Pretzler, Maria: Pausanias: Travel Writing in Ancient Greece. London: Duckworth, 2007. ISBN 978-0-7156-3496-7. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiaineisto
Wikiaineisto
Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta:
Wikiaineisto
Wikiaineisto
Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta:

Teos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]