Megalopolis

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee antiikin aikaista kaupunkia. Megalópoli on myös nykyinen kaupunki Kreikassa.
Megalopolis
Μεγαλόπολις
Sijainti

Megalopolis
Koordinaatit 37°24′50″N, 22°07′35″E
Valtio Kreikan lippu Kreikka
Paikkakunta Megalópoli, Arkadia, Peloponnesos
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso noin 371/370 eaa.–100 jaa.
Huippukausi noin 371/370–223 eaa.
Kulttuuri antiikki

Megalopolis (m.kreik. Μεγαλόπολις) oli antiikin aikainen kaupunki Arkadian maakunnassa Kreikassa. Se oli yksi Peloponnesoksen suurimmista kaupungeista.[1] Megalopoliin arkeologinen alue sijaitsee kaupungista nimensä saaneen nykyisen Megalópolin kaupungin pohjoispuolella.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Megalopolis tarkoittaa kreikaksi "suurta kaupunkia" ja antiikin aikana se olikin suurikokoinen. Kaupungin perusti thebalainen kenraali Epameinondas noin vuonna 371/370 eaa. Megalopoliin oli tarkoitus olla Argoksen, Mantineian ja Messenen muodostaman Arkadian liiton pääkaupunki ja vastapaino Spartalle. Kaupunkiin siirrettiin väestö 40 arkadialaisesta kylästä. Arkadian liitto rakoili jo 360-luvulla eaa. ja tuolloin osa väestöstä palasi kotiseuduilleen.[1][2]

Megalopoliissa lyöty hopeastateeri noin vuodelta 363–362 eaa. Toisella puolella Zeus Lykaios, toisella nuori Pan ja mm. Arkadian liiton monogrammi.

300-luvulla eaa. Megalopolis oli liitossa Makedonian kanssa. Vuonna 331 eaa. spartalaiset yrittivät vallata kaupungin, mutta Aleksanteri Suuren Makedoniaan jättämä hallitsija Antipatros kukisti heidät Megalopoliin taistelussa. 200-luvulla eaa. kaupunki liittyi Akhaian liittoon. Vuonna 223 eaa. spartalaiset polttivat kaupungin, mutta megalopolislainen Filopoimen pelasti kaupungin asukkaat. Kaupunki rakennettiin uudelleen, mutta ei saavuttanut entistä asemaansa. Pausanias vieraili paikalla 100-luvulla jaa., jolloin se oli enimmäkseen raunioina.[1][2]

Kaupungin arkeologiset kaivaukset alkoivat vuosina 1890–1893. Merkittäviä kaivauksia on suoritettu myös mm. 1901 sekä 1962–1963.[1]

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Megalopolis sijaitsi laajalla tasangolla, jonka läpi virtaa Alfeiós-joen sivuhaara Elissónas (antiikin Helisson). Kaupungin ympäröi noin yhdeksän kilometriä pitkä muuri. Joen pohjoispuolella sijaitsivat muun muassa kaupungin agora, Zeus Soterin temppeli sekä joukko stoia ja muita julkisia rakennuksia. Joen eteläpuolella sijaitsivat muun muassa Thersileion eli Arkadian liiton kokouspaikka sekä Megalopoliin teatteri, joka oli koko antiikin Kreikan suurin teatterirakennus.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Megalopolis Perseus. Viitattu 9.11.2015.
  2. a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Megalopolis”, Antiikin käsikirja, s. 333. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.