Messene
| Messene | |
|---|---|
| Μεσσήνη | |
 Messenen Asklepieionin raunioita. |
|
| Sijainti | |
  Messene |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Archaía Messíni, Messíni, Messenia, Peloponnesos |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Ajanjakso | 369 eaa.–360 jaa. |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Messenia |
| Aiheesta muualla | |
Messene (m.kreik. Μεσσήνη, Messēnē) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Messeniassa Kreikassa.[1] Sen arkeologinen alue sijaitsee Messínin kunnassa lähellä Archaía Messínin Mavrommátin kylää, noin 16 kilometriä pohjoisluoteeseen nykyisestä Messínin kaupungista.
Messenen arkeologinen alue on vuodesta 2014 ehdolla lisättäväksi Unescon maailmanperintöluetteloon.[2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Messenen paikka on ollut asuttu viimeistään myöhäisellä neoliittisella kaudella tai varhaisella helladisella kaudella. Ensimmäisen paikalla olleen kaupungin nimi oli Ithome (Ἰθώμη). Noin 800–700-luvuilla eaa. läheiselle Ithomevuorelle perustettiin Zeus Ithomataksen kultti. Samoihin aikoihin rakennettiin alakaupunkiin heroon sekä Artemis Orthian ja Asklepioksen pyhäköt. Kaupunki taantui, kun Sparta liitti alueen itseensä vuosina 743–724 eaa. käydyn ensimmäisen messenialaissodan jälkeen, ja asukkaista tuli Spartan helootteja.[2]
Messenen kaupungin perusti samalle paikalle thebalainen kenraali Epameinondas vuonna 369 eaa. sen jälkeen, kun Sparta oli hävinnyt Leuktran taistelun vuonna 371 eaa. Kerrotaan, että kaupunki olisi rakennettu 85 päivässä. Messenestä tuli Spartasta vapautuneen Messenian pääkaupunki.[1][2] Kaupungissa järjestettiin muun muassa Ithomaia-kisat Zeuksen kunniaksi.[3]
Suuri osa kaupungista tuhoutui ja hylättiin noin vuonna 360–370 jaa. Rooman valtakunnan taantumisen, barbaarien hyökkäysten ja maanjäristysten seurauksena. Paikalla on ollut asutusta bysanttilaisena aikana noin 900–1200-luvuilla.[4]
Alueen arkeologiset kaivaukset on suorittanut Ateenan arkeologinen seura.[5] Ne alkoivat vuonna 1895 Themistoklís Sofoúliksen johdolla. Ne jatkuivat vuosina 1909–1925 Geórgios Oikonómoksen ja vuosina 1957–1975 Anastásios Orlándoksen johdolla. Uusin kaivaus- ja entisöintiprojekti alkoi vuonna 1987 ja jatkuu edelleen.[6][7]
Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Messene sijaitsee hedelmällisessä laaksossa Ithomevuoren (nykyinen Ithómi) eteläpuolella. Se oli linnoitettu kaupunki, jolla on strateginen sijainti, sillä se hallitsi sekä pohjoispuolella sijainnutta Stenyklaroksen että eteläpuolella sijainnutta Makarian laaksoa. Monet merkittävimmät pyhäköt olivat Ithomevuorella, joka oli kaupungin akropolis eli linnavuori, kun taas alakaupungissa oli lukuisia muita merkittäviä julkisia rakennuksia.[2] Alakaupungin pohjakaava noudattaa Hippodamokselle tyypillistä geometristä suunnitelmaa.[8] Merkittävimpiin rakennuksiin lukeutuvat:
Artemis Limniatiksen temppeli
Artemis Limniatiksen temppeli sijaitsi Ithomevuorella.[2] Temppeli rakennettiin 200-luvulla eaa. ja se edusti joonialaista tyyliä.[9]
Zeus Ithomataksen pyhäkkö
Zeus Ithomataksen pyhäkkö sijaitsi myös Ithomevuorella. Se rakennettiin geometrisella kaudella 800–700-luvuilla eaa.[2] Temppelissä oli argoslaisen Agedalaan veistämä Zeuksen kulttipatsas. Nykyisin temppelin paikalla on perimätiedon mukaan noin vuonna 725 perustettu Voulkánoksen luostari (Moní Voulkánou).[9][3]
Asklepieion
Asklepieion oli Asklepioksen ja Hygieian pyhäkkö. Sen ydinalueen ympäröi lähes neliönmuotoinen peripteros, jonka jokaisella neljällä sivulla oli stoa eli pylväshalli. Sen koko oli noin 71,9 x 66,7 metriä ja se edusti korinttilaista tyyliä. Peripteroksen keskellä oli Asklepioksen temppeli. Sen koko oli noin 13,7 x 27,9 metriä ja korkeus noin 9 metriä. Siinä oli 6 x 12 pylvästä ja se edusti doorilaista tyyliä. Messenessä Asklepios ei ollut ensisijaisesti parantajajumala vaan kaupungin myyttisiä esi-isiä.[9][10]
Kokonaisuutta ympäröi suuri määrä huoneita, jotka oli omistettu eri kulteille. Asklepieioniin kuului myös pienempi ekklesiasterion tai teatteri-odeion, jota kutsuttiin myös nimellä Dekterion. Sen näyttämön leveys on 21 metriä.[10]
Buleuterion
Neuvoston kokoontumispaikka eli buleuterion oli myös osa Asklepieion-kokonaisuutta. Sen koko oli noin 20,8 x 21,6 metriä. Rakennus oli katettu. Siinä oli seinät kolmella sivulla ja sisäänkäynti lännestä. Asklepieioniin kuului myös mm. neuvoston arkistorakennus, jonka koko oli noin 16,5 x 19,8 metriä.[9][10]
Stadion
Stadion on hevosenkengän muotoinen. Sen pituus on noin 175 metriä ja se aukeaa etelään päin. Se on säilynyt suhtellisen hyvin. Siihen liittyi gymnasion, joka muodostui doorilaista tyyliä edustaneistä stoista stadionin kolmella sivulla. Näistä länsistoan pituus oli noin 110 metriä. Stadionin eteläpäässä oli heroon-mausoleumi, joka oli pieni doorilainen temppeli. Siinä oli etupuolella neljä pylvästä. Se liittyi Saithidakseen ja tämän sukuun (Saithidai) ja oli rakennettu ensimmäisellä vuosisadalla eaa.[11]
Teatteri
Teatteri sijaitsee arkeologisen alueen luoteislaidassa. Se oli käytössä ainakin 200-luvulta eaa. 300-luvulle jaa. Sillä järjestettiin myös poliittisia kokouksia, kuten Filippos V:n ja Aratos Sikyonilaisen tapaaminen vuonna 214 eaa.[4]
Kaupunginmuuri
Kaupunginmuuri ympäröi sekä kaupungin että Ithomevuoren. Se rakennettiin 200-luvulla eaa. ja se on merkittävä antiikin sotilasarkkitehtuurin edustaja. Sitä on säilynyt noin 9,5 kilometrin matkalta. Muurissa on ollut useita torneja ja portteja. Merkittävin oli pohjoisosassa sijainnut pääportti, jolta alkoi Megalopolikseen vievä tie.[2][9]
Muut rakennukset
Muihin rakennuksiin ja rakennelmiin kuuluvat muun muassa agora ja siellä ollut Arsinoen (Leukippoksen tyttären) lähdekaivo, Messene-jumalattaren pyhäkkö, roomalaiset huvilat sekä lukuisat hautamuistomerkit ja heroonit.[2][4]
Esinelöydöt
Kaupungin kaivauksissa tehtyjä esinelöytöjä esittelee Antiikin Messenen arkeologinen museo. Se sijaitsee arkeologisen alueen pohjoispuolella Mavrommátista tulevan tien varressa.[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Messene”, Antiikin käsikirja, s. 339. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
- ↑ a b c d e f g h Archaeological site of Ancient Messene UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 12.11.2015.
- ↑ a b Ancient Messene: The Sanctuaries of Ithomi ancientmessene.gr. Arkistoitu 1.8.2015. Viitattu 12.11.2015.
- ↑ a b c Ancient Messene: The Theatre ancientmessene.gr. Arkistoitu 20.6.2016. Viitattu 12.11.2015.
- ↑ The Archaeological Society at Athens archetai.gr. Arkistoitu 14.3.2016. Viitattu 12.9.2017.
- ↑ Ancient Messene: Excavation ancientmessene.gr. Arkistoitu 1.8.2015. Viitattu 12.11.2015.
- ↑ a b Μουσείο Αρχαίας Μεσσήνης Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Arkistoitu 2.7.2020. Viitattu 12.11.2015.
- ↑ Ancient Messene ancientmessene.gr. Arkistoitu 28.2.2015. Viitattu 12.11.2015.
- ↑ a b c d e Archaeological Site of Ancient Messene Greek Travel Pages. Viitattu 12.11.2015.
- ↑ a b c Ancient Messene: The Asclepieion ancientmessene.gr. Arkistoitu 1.8.2015. Viitattu 12.11.2015.
- ↑ Ancient Messene: The Stadium and Gymnasium - Heroon ancientmessene.gr. Arkistoitu 1.8.2015. Viitattu 12.11.2015.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Messene Wikimedia Commonsissa
