Akhaian liitto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Akhaian liitto
Κοινὸν τῶν Ἀχαιῶν
Akhaian liiton laajentuminen ja merkittävimmät taistelut 280–146 eaa.
Akhaian liiton laajentuminen ja merkittävimmät taistelut 280–146 eaa.
Perustettu 280 eaa. (uusi liitto)
Lakkautettu 146 eaa. (uusi liitto)
Tyyppi koinon
Päämaja Aigion ja Korintti (uusi liitto)
Jäsenet vanhassa liitossa 12 Akhaian polista; uudessa liitossa alun perin 10 Akhaian polista ja myöhemmin lukuisia jäseniä koko Peloponnesokselta

Akhaian liitto (m.kreik. Κοινὸν τῶν Ἀχαιῶν, Koinon tōn Akhaiōn) oli kreikkalaisten polisten eli kaupunkivaltioiden liitto (koinon), johon kuului alun perin kaupunkeja Akhaiasta Peloponnesoksen pohjoisosista. Liiton historiassa on kaksi vaihetta, vanhan Akhaian liiton aika noin 400–300-luvuilla eaa. sekä uuden Akhaian liiton aika vuosina 280–146 eaa.[1][2][3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akhaian liitto oli olemassa viimeistään 400-luvulla eaa. Vanha liitto oli hyvin löyhä ja luonteeltaan lähinnä uskonnollinen. Kukin kaupunki oli itsenäinen, mutta niillä oli yhteiset kulttitoimitukset ja juhlat, joissa sovittiin yhteisistä asioista sekä soviteltiin kiistat.[2][3] Liitto oli dodekapolis eli kahdentoista kaupungin liitto, ja Herodotoksen mukaan sen kaksitoista kaupunkia olivat Pellene, Aigeira, Aigai, Bura, Helike, Aigion, Rhypes eli Rhypai, Patrai, Farai eli Fareis, Olenos, Dyme ja Tritaia eli Tritaieis.[2] Liitto hajaantui Aleksanteri Suuren kuoleman jälkeen.[1]

Konsuli Flaminius puhuu Akhaian liiton neuvostolle. Alessandro Allorin maalaus, 1578–1582.

Vanhaan liittoon kuuluneet Patrai, Dyme, Tritaia ja Farai perustivat liiton uudelleen vuonna 280 eaa. Pian siihen kuuluivat kaikki kymmenen kaupunkia, jotka vanhasta liitosta olivat vielä olemassa. Myöhemmin liittoon alettiin ottaa Akhaian ulkopuolisia kaupunkeja. Henkiin herätetystä Akhaian liitosta tuli olemassaolonsa ajaksi Kreikan voimakkain poliittinen toimija, ja lopulta se kasvoi kattamaan joksikin aikaa koko Peloponnesoksen. Liiton historian tärkeimmät johtajat olivat Aratos ja Filopoimen, ja sen tärkein kilpailija oli Aitolian liitto. Akhaian liitto näytteli tärkeää osaa kamppailussa Makedoniaa ja Spartaa vastaan. Lopulta Rooman valtakunta hajotti liiton sen jälkeen kun Mummius löi liiton joukot 146 eaa. ja tuhosi Korintin kaupungin. Mummius sai lisänimen Achaicus voittonsa johdosta.[2][4]

Toiminta ja hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvataan uuden Akhaian liiton toiminta- ja hallintomalli. Liiton päämääränä oli läheisempi poliittinen liitto kuin vanhassa Akhaian liittossa. Mikään jäsenkaupunki ei saanut yksinään sopia sodasta tai rauhasta tai tehdä muita sopimuksia ulkovaltojen kanssa, vaan nämä asiat piti sopia liiton tasolla. Jokaisella jäsenkaupungilla oli kuitenkin yksinoikeus omiin sisäisiin asioihinsa. Liiton tasolla päätäntävalta oli liittokokouksella (σύνοδος, synodos; ἐκκλησία, ekklēsia; συνέδριον, synedrion), joka kokoontui kahdesti vuodessa, alun perin Aigionissa ja myöhemmin Korintissa. Poikkeustapauksissa liiton johtohenkilöt saattoivat kutsua kokouksen koolle Aigioniin tai muualle. Kokouksissa sai puhua kuka tahansa akhaialainen mies, joka oli vähintään 30-vuotias. Asioista ei päätetty kokouksen osanottajien äänten enemmistöllä vaan jäsenkaupunkien määräenemmistöllä.[2]

Liittokokouksen lisäksi liitolla oli neuvosto (βουλή, būlē), joka teki ennakkopäätökset niistä asioista, jotka oli tarkoitus laittaa liittokokouksen käsiteltäviksi. Liitolla oli useita virkamiehiä. Tärkein oli strategos eli kenraali (στρατηγός), jonka velvollisuudet olivat osaksi sotilaallisia ja osaksi siviiliasioita, ja joka oli liiton päämies. Liiton alkuaikoina strategoksia oli kaksi, mutta loppuajalla vuodesta 255 eaa. nimitettiin vain yksi strategos. Ensimmäisenä tehtävässä toimi yksin Markos Keryneialainen kyseisestä vuodesta lähtien.[2][5] Todennäköisesti samasta ajankohdasta lähtien alettiin nimittää hipparkki (ἵππαρχος, hipparkhos) eli ratsuväenkomentaja, jonka virka korvasi lakkautetun toisen strategoksen viran. Antiikin lähteissä mainitaan myös alistrategos (ὑποστρατηγός, hypostratēgos), mutta hänen tehtävistään tai suhteestaan päästrategokseen ei ole tietoa.[2]

Liitolla oli myös sihteeri (γραμματεύς, grammateus) sekä kymmenen demiurgia (δημιουργοί, dēmiūrgoi), jotka muodostivat eräänlaiset pysyvän komitean, ja joiden lukumäärä oli todennäköisesti alun perin tarkoitettu vastaamaan liiton jäsenkaupunkien määrää. Demiurgien lukumäärää ei kuitenkaan kasvatettu, kun liittoon otettiin uusia jäseniä. Kaikki mainitut virkamiehet valittiin yhden vuoden kaudeksi liiton kevätkokouksessa. Strategos voitiin valita tehtäväänsä uudelleen vasta, kun edellisen kauden päättymisestä oli kulunut vähintään vuosi. Jos strategos kuoli tehtävänsä aikana, hänen tilalleen astui hänen edeltäjänsä siihen asti kunnes voitiin valita uusi strategos.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Akhaian liitto”, Antiikin käsikirja, s. 21. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  2. a b c d e f g h Smith, William: ”Achaia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. a b Smith, William & Wayte, William & Marindin, G. E.: ”Achaicum Foedus”, A Dictionary of Greek and Roman Antiquities. Boston: Little, Brown and Company, 1890. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. Achaean League Encyclopaedia Britannica. Viitattu 23.7.2018.
  5. Polybios: Historiai 2.43; Strabon: Geografika s. 385.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]