Feneos

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Feneos
Φένεος
Feneoksen Asklepioksen ja Hygieian temppelin rauniot.
Feneoksen Asklepioksen ja Hygieian temppelin rauniot.
Sijainti

Feneos
Koordinaatit 37°54′40″N, 22°18′21″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Archaía Feneós, Feneós, Sikyóna, Korinthia, Peloponnesos
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Arkadia
Aiheesta muualla

Feneos Commonsissa

Feneos (m.kreik. Φένεος tai Φενεός, lat. Pheneus) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Arkadiassa Kreikassa.[1][2][3] Se sijaitsi nykyisen Sikyónan kunnan alueella lähellä nykyistä Archaía Feneóksen (”Antiikin Feneos”) kylää.[4][5]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Feneoksen kaupunki sijaitsi Arkadian koillisosassa samannimisen, nykyisin kuivan järven pohjoisrannalla. Kaupungin akropoliina eli linnavuorena toimi kukkula noin kilometrin nykyisestä Archaía Feneóksen kylästä kaakkoon. Kaupunkivaltion alue tunnettiin nimillä Feneatike (Φενεατική), Feneatis (Φενεᾶτις) ja Fenike (Φενική). Alue on Kyllene- ja Aroania-vuorten ympäröimää tasankoa, jolla virtasivat joet Olbois ja Aroanios. Joet oli antiikin aikana kanavoitu 50 stadioninmittaa eli noin 8,8 kilometriä pitkään kanavaan. Niiden ainoa ulosvirtaus oli maanalainen, ja ne johtivat tätä kautta Ladon-jokeen.[2][3]

Feneatiken pohjoispuolella sijaitsivat Aigeiran ja Pellenen kaupunkivaltiot, itäpuolella Stymfaloksen alue (Stymfalia), länsipuolella Kleitorin alue (Kleitoria) ja eteläpuolella Kafyain (Kafyatis) ja Orkhomenoksen (Orkhomenia) kaupunkien alueet.[3]

Feneoksen Asklepioksen ja Hygieian temppelin raunioita.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaisin maininta Feneoksesta on Homeroksen Iliaan laivaluettelossa, jossa se esiintyy yhtenä arkadialaisista kaupungeista, joka lähetti laivoja Troijan sotaan.[6] Kreikkalaisessa mytologiassa Feneoksen jokien kanavoinnin rakentaminen laitettiin Herakleen nimiin. Vergiliuksen mukaan kaupunki oli Euandroksen kotipaikka.[3]

Feneoksen lyömä stateeri, n. 360–350 eaa. Kuvituksessa Demeterin pää sekä kerykeionia pitelevä Hermes ja teksti ΦΕΝΕΩΝ, Feneōn, ”feneoslaisten [polis]”.

Historiallisella ajalla Feneos mainitaan suhteellisen harvoin. Sen tiedetään kuuluneen Akhaian liittoon. Kleomenes III valtasi kaupungin vuonna 225 eaa.[2] Kaupunki löi omaa rahaa.[7] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Feneatēs (Φενεάτης).[3]

Pausaniaan mukaan Feneoksen asukkaat kertoivat kaupunkinsa jossain vaiheessa tuhoutuneen jokien tulvittua, kun niiden maanalainen ulosvirtausaukko tukkeutui. Pliniuksen mukaan tämä tapahtui viidesti. Eratosthenes puolestaan kertoo, että kerran aukon äkillinen avautuminen aiheutti puolestaan tulvan alajuoksulla Ladon- ja Alfeios-joilla Olympiassa. Ilmiö on toistunut myös nykyaikana, mikä vahvistaa kertomukset.[3]

Pausaniaan aikana 100-luvulla jaa. kaupunki oli pääosin raunioina.[3]

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Feneoksen akropoliilla on joitakin muurien jäänteitä.[2] Pausaniaan mukaan kukkulalla oli Athene Tritonialle omistettu temppeli, jossa oli pronssinen Poseidon Hippioksen patsas. Hän mainitsee, että kaupungissa oli myös Hermeelle omistettu temppeli, stadion sekä Herakleen veljen Ifikleen hauta.[3]

Akropoliin kaakkoisrinteestä on löydetty Asklepiokselle omistetun pyhäkön rauniot. Pyhäkköön kuului kaksi rakennusta, joista toisessa oli Attalos Ateenalaisen 100-luvulla eaa. veistämä Asklepioksen kulttikuva. Raunioista on löydetty suurikokoinen Hygieian patsaan pää.[2]

15 stadioninmittaa eli noin 2,6 kilometriä kaupungista pohjoiseen sijaitsi Apollon Pythiokselle omistettu temppeli. Feneoksen ja Aigeiran rajalla sijaitsi Artemis Pyronian temppeli.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”291 Pheneos”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. a b c d e Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”PHENEOS or Phenea, N Arkadia, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. a b c d e f g h i Smith, William: ”Pheneus”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. Pheneos (Creative Commons Attribution 3.0 License) Pleiades. Viitattu 1.11.2017.
  5. Kalyvia – Archaia Feneos Name Changes of Settlements in Greece. Institute for Neohellenic Research. Viitattu 1.11.2017.
  6. Homeros: Ilias II.605.
  7. Hansen, Mogens Herman: Index of characteristics that indicate polis status of 541 communities not explicitly called polis in Archaic and/or Classical sources Copenhagen Polis Centre. Arkistoitu 24.7.2011. Viitattu 1.11.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]