Póros

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee saarta. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Póros
Πόρος
Póroksen saari avaruudesta nähtynä.
Póroksen saari avaruudesta nähtynä.

{{{alt}}}
Póros
Maantiede
Sijainti 37°31′08″N, 23°28′40″E
Saariryhmä Argo-Saroniset saaret
Merialue Välimeri
Vesialue Egeanmeri
Pinta-ala 22,9 km²
Korkein kohta Óros Vígla, 358 m
Valtio
Valtio Kreikan lippu Kreikka
Alue Attika
Alueyksikkö Saaret
Kunta Póros
Väestö
Väkiluku 3 993
Suurin kaupunki Póros
Kielet kreikka

Póros (kreik. Πόρος) on Kreikan saari, joka kuuluu Argo-Saronisten saarten saariryhmään. Saaren pinta-ala on 22,9 neliökilometriä ja asukasluku 3 993 (vuonna 2011). Hallinnollisesti Póros kuuluu Póroksen kuntaan, Saarten alueyksikköön ja Attikan alueeseen. Saaren pääkaupunki on Póroksen kaupunki.[1]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Póroksen saarta.

Póros sijaitsee Välimereen kuuluvassa Egeanmeressä Peloponnesoksen niemimaan ja Attikan välissä olevassa Saroninlahdessa. Saaren erottaa Peloponnesoksen rannikosta ainoastaan noin 300 metriä leveä salmi. Póroksen kaupunki sijaitsee saaren eteläkärjessä tämän salmen pohjoisrannikolla, kun taas etelärannikolla Peloponnesoksen puolella sijaitsee sen eräänlainen kaksoiskaupunki Galatás.

Saaren korkein kohta on Óros Vígla (358 metriä).

Hallinto, kaupungit ja kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Póroksen kunta

Póros kuuluu hallinnollisesti Póroksen kuntaan.[1] Saaren suurimmat asutukset ovat Póroksen kaupunki (3 651 asukasta), Kyaní Aktí (213) ja Ágios Nektários (101).[1] (Katso myös: Luettelo Póroksen kunnan kaupungeista ja kylistä.)

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkaaisella ajalla Póroksen pohjoisosa eli Kalaureia (myös Kalauria, nykyinen Kalavría) oli Troizenin hallinnassa, ja saaren koko antiikin historia liittyy läheisesti Troizenin vaiheisiin. 600-luvulla eaa. Póros toimi muun muassa Hermionen, Epidauroksen, Aiginan, Ateenan, Nauplian ja Orkhomenoksen kaupunkivaltioiden muodostaman amfiktyoniliiton keskuksena. Liiton tarkoituksena oli suojella kaupankäyntiä argoslaisia vastaan, ja se oli sekä poliittinen, merenkulullinen että uskonnollinen liittouma.[2] 500-luvulla eaa. saarelle rakennettiin merkittävä Poseidonin temppeli, joka oli merkittävä kulttikeskus. Demosthenes teki itsemurhan siellä vuonna 322 eaa.[3]

Póros oli muun Kreikan tavoin ensin Makedonian, sitten Ptolemaiosten ja Rooman vallassa. Tätä seurasivat bysanttilainen ja osmanivallan aika. Osmanivallan aika keskeytyi saarella välillä, kun saari oli venetsialaisten hallinnassa. Osmanivallan ajalta lähtien Póroksella oli merkittävä kauppalaivasto. Saari oli merkittävässä osassa Kreikan vapaustaistelun aikana ja toimi muun muassa sijaintinsa ansiosta merkittävänä kokouspaikkana. Vuonna 1828 saarella järjestettiin merkittävä kokous, jossa Iso-Britannian, Ranskan ja Venäjän lähettiläät tapasivat Ioannis Kapodistriaksen ja keskustelivat tämän kanssa itsenäisen Kreikan rajoista. Suunnitelma pantiin täytäntöön vuonna 1830. Saarella toimi Kreikan ensimmäinen laivastoakatemia vuosina 1828–1878 ja se on ollut merkittävä laivastosatama.[2][3]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saaren nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa Póroksen kaupungin pieni arkeologinen museo, Kreikan laivaston historiaan liittyvät paikat sekä antiikin aikaisen Poseidonin temppelin paikka saaren pohjoisosassa.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. a b Poros History Greeka.com. Viitattu 4.8.2015.
  3. a b c ”Poros”, Greek Island Hopping 2008, s. 554–557. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]