Kirrha

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kirrha
Κίῤῥα
Kirrhan kaupungin raunioita.
Kirrhan kaupungin raunioita.
Sijainti

Kirrha
Koordinaatit 38°25′46″N, 22°26′44″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Kírra, Delfoí, Fokis, Keski-Kreikka
Historia
Tyyppi kaupunki
Huippukausi n. 700–585 eaa.
Kulttuuri antiikki
Alue Fokis
Aiheesta muualla

Kirrha Commonsissa

Kirrha (joskus Kirra; m.kreik. Κίῤῥα, lat. Cirrha) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Fokiin maakunnassa Kreikassa.[1][2][3] Se sijaitsi nykyisen Delfoín kunnan Kírran kylän paikalla.[4][5][6]

Kirrha sijaitsi Fokiin rannikolla Korintinlahden rannalla, ja se oli antiikin aikana Korintinlahden merkittävimpiä satamia.[2][3][5] Kaupunki sekoitetaan antiikin ajan lähteissä usein esihistorialliseen Krisan kaupunkiin. Vaikuttaa siltä, että antiikin aikana rannikkokaupungista käytettiin yhtä lailla sekä Kirrhan että Krisan nimeä. Epäselvyyttä Krisan ja Kirrhan erottamiseen aiheuttaa erityisesti se, että kumpikin nimi esiintyy historiassa ennen kaikkea puhuttaessa niin kutsutusta ensimmäisestä pyhästä sodasta, mutta sitä koskevat antiikin lähteet ovat sekavia ja keskenään ristiriitaisia, ja nykyään koko sodan historiallisuus on kyseenalaistettu.[1][7][8]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirrhan kaupunki sijaitsi Krisanlahden (nyk. Itéanlahti) rannalla Pleistos-joen suussa ja Kirfis-vuoren juurella.[3][5][9] Paikan sijainti oli alueella keskeinen, sillä siinä kohtasivat Thessaliasta, Boiotiasta ja läntisestä Kreikasta tulleet tiet sekä meriyhteys Peloponnesokselle ja Joonianmerelle päin. Kirrha toimi ensin Krisan ja myöhemmin Delfoin satamana.[5]

Kaupunki sijaitsi nykyisen Kírran Magoúlassa.[2][3] Näin se on sijainnut linnuntietä noin 4,5 kilometriä etelään Krisasta ja noin kahdeksan kilometriä lounaaseen Delfoista.[6] Rannikko kaupungin paikalla oli antiikin aikana noin 50–100 metriä nykyistä rantaviivaa ulompana merellä, joten kaupunki ei ole ollut yhtä lähellä merenrantaa kuin mitä sen rauniot nykyisin ovat.[10]

Krisan ja Kirrhan välillä sijaitsi hedelmällinen tasanko, jota rajasi pohjoispuolelta Parnassos-vuori, idässä Kirfis-vuori ja lännessä Ozolian Lokriin vuoret. Länsisivulla tasanko ulottui pohjoisessa aina Amfissaan saakka, joka oli saman tasangon laidalla.[3][11] Tätä tasankoa kutsutaan antiikin lähteissä sekä Krisan tasangoksi (Κρισαῖον πεδίον, Krisaion pedion) että Kirrhan tasangoksi (Κιῤῥαῖον πεδίον, Kirrhaion pedion, Κιῤῥαία χώρα, Kirrhaia khōra).[1][3] Joskus Krisan ja Kirrhan tasankojen välille on kuitenkin tehty ero niin, että nimi Kirrhan tasanko olisi viitannut pieneen tasankoon etelässä Kirrhan kaupungin lähellä. Kaksi toisiaan kohti työntyvää vuorenharjannetta erotti sen laajemmasta, varsinaisesta Krisan tasangosta, joka ulottui Krisasta Amfissaan saakka. Tällöinkin Krisan tasankoon voidaan laajassa merkityksessä lukea myös Kirrhan tasanko.[3] Kirrhan poliksen hallussa olleen alueen kokoa ei tunneta.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaisvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirrhan paikka on arkeologisten löydösten perusteella ollut asuttu viimeistään varhaisella helladisella kaudella. Paikalle kehittyi suurempi asutus keskisellä helladisella kaudella. Se taantui myöhäisellä helladisella eli mykeneläisellä kaudella mahdollisesti maanjäristyksen vuoksi, ja sen asukkaat siirtyivät oletettavasti sisämaan mykeneläisiin linnoituksiin.[5] Eräs näistä oli todennäköisesti nykyisellä Ágios Geórgioksen kukkulalla sijainnut asutus, josta nykyisin käytetään usein Krisan nimeä.

Myöhemmin Kirrhan paikka toimi oletettavasti Krisan satamana. Ajan kuluessa se vaikuttaa tulleen yhä merkittävämmäksi ja ohitti lopulta Krisan merkityksessä. Sama ilmiö näkyy myös monissa muissa paikoissa kreikkalaisessa maailmassa, jossa varhaisten aikojen kaupunki on sijainnut turvallisemmassa paikassa sisämaassa, mutta olojen vakiinnuttua sen satamasta on tullut merkittävämpi paikka. Samalla tavalla Krisan alaisuuteen kuulunut Python pyhäkköalue kehittyi Delfoin kaupungiksi, joka piti itseään itsenäisenä Krisasta. Näin Krisa taantui samalla kun Kirrha ja Delfoi nousivat kukoistukseensa.[3]

Varhaisimmat merkit antiikin ajan Kirrhan kaupungin olemassaolosta ovat arkaaiselta kaudelta noin 575–550 eaa.[2]

Kirrha, Krisa ja ensimmäinen pyhä sota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Ensimmäinen pyhä sota

Useista antiikin aikaisista lähteistä kaupungin vaiheista arkaaisella kaudella välittyy kokonaan toisenlainen kuva. Ne vaikuttavat käyttävän nimiä Krisa ja Kirrha synonyymeinä yhdestä ja samasta paikasta, jonka esitetään olleen vahva linnoituskaupunki arkaaisella kaudella 500-luvun eaa. alussa, ja joka olisi ollut niin kutsutun ensimmäisen pyhän sodan kohteena ja tuhottu sodan lopussa noin vuonna 590/585 eaa.[7]

Kertomuksen mukaan Kirrhan mahti aiheutti delfoilaisissa kateutta, varsinkin, koska kirrhalaiset pitivät hallussaan pääsyä Delfoin Apollonin pyhäkköalueelle mereltä käsin. Kirrhalaiset myös ottivat suuria tullimaksuja kaupunkiin rantautuneilta ja Delfoihin matkalla olleilta pyhiinvaeltajilta. Lopulta heitä syytettiin myös väärinkäytöksistä eräitä pyhäköstä palanneita fokislaisia naisia kohtaan.[2][3][12]

Näiden väärinkäytösten vuoksi Delfoin amfiktyoniliitto julisti sodan kirrhalaisia vastaan. Sota tunnetaan nykyisin ensimmäisenä pyhänä sotana. Sen esitetään kestäneen kymmenen vuotta, ja se on perinteisesti ajoitettu noin vuosiin 600/595–590/585 eaa.[3][5] Sodan lopussa amfiktyonit saivat Kirrhan vallattua. Kaupunki tuhottiin maan tasalle, sen hallussa ollut tasankoalue omistettiin Apollonille, ja julistettiin kirous kaikille, jotka asuisivat tasangolla tai viljelisivät sitä. Alueen rajojen kuvaus kirjoitettiin Delfoin tuonaikaisen Apollonin temppelin seinään.[3]

Kerrotaan, että Kirrha vallattiin sotajuonella, jonka jotkut laittavat Solonin ja jotkut Nebroksen nimiin. Kaupunki sai vetensä kanavasta, joka tuli Pleistos-joesta. Piirittäjät laittoivat veteen helleborosta eli jouluruusua, joka myrkytti veden. Myrkytettyä vettä juotuaan kirrhalaiset saivat ripulin, joka heikensi heitä niin, etteivät he voineet enää puolustaa kaupunkiaan.[3][13][14][15]

Amfiktyonien kerrotaan käyttäneen Kirrhasta saadun sotasaaliin Delfoin Python kisojen perustamiseen.[3] Delfoin hippodromi sijaitsi Kirrhan tasangolla kaupungin raunioiden lähellä. Pindaroksen aikana myös alkuperäinen, myöhempää Delfoin stadionia edeltänyt stadion oli siellä.[1][3][16]

Kuvaukset ensimmäisestä pyhästä sodasta eivät kuitenkaan sovi Kirrhan paikkaan, koska kuten todettu, siellä ei ollut kaupunkia vielä 500-luvun eaa. alussa, eikä siellä koskaan ollut vahvaa linnoituskaupunkia, joka olisi kestänyt kymmenvuotista piiritystä. Kuvaukset sodasta eivät myöskään sovi nykyisellä Ágios Geórgioksen kukkulalla olleeseen asutukseen, johon nimellä Krisa nykyisin usein viitataan, koska se oli olemassa vain esihistoriallisella kaudella ja tuhoutui noin vuonna 1200 eaa. Tasangolta tai lähiseudulta ei ole löydetty myöskään mitään muutakaan paikkaa, jossa olisi voinut olla 500-luvulle eaa. ajoittuva, vahvasti linnoitettu ja sodassa tuhoutunut asutus. Muun muassa näistä syistä ensimmäistä pyhää sotaa pidetään nykyisin myöhempänä keksintönä, jolla luotiin moraalinen esikuva kolmannen ja neljännen pyhän sodan tapahtumille 300-luvulla eaa.[1][7][8]

Myöhemmät antiikin aikaiset lähteet erottavat joskus nimet Krisa ja Kirrha tarkoittamaan eri paikkoja, niin että nimi Krisa viittaa selvästi nykyisellä Ágios Geórgioksen kukkulalla olleeseen asutukseen, ikään kuin siellä olisi ollut arkaaisella kaudella olemassa ollut Krisan kaupunki, joka tuhottiin sodassa. Tätä kautta nimi Krisa on siirtynyt Ágios Geórgioksen esihistorialliselle asutukselle. Nimeä Kirrha käytetään tällöin vain myöhemmästä rannikkokaupungista.[7]

Myöhemminkin tutkijat ovat keskustelleet paljon siitä, olivatko Krisa ja Kirrha sama kaupunki vai kaksi eri kaupunkia.[2][3] Se on ollut aina selvää, että rannikolla sijaitsi Kirrha-niminen kaupunki, joka toimi Delfoin satamana.[3][17] Pausanias oletti, että Kirrha oli myöhempi nimi homeeriselle Krisalle.[3][18] Strabon sen sijaan erotti paikat toisistaan.[3][19] Kummallekin näkemykselle oli pitkään kannattajia nykytutkimuksessa. Heinrich Ulrichs tutki kysymystä ja alueen topografiaa laajalti, ja hänen tutkimustensa julkaisun jälkeen hyväksyttiin yleisesti näkemys, että Krisa ja Kirrha olivat kaksi eri paikkaa.[3][20] Nykynäkemys on kuitenkin, että antiikin aikana nimet Kirrha ja Krisa viittasivat samaan paikkaan, rannikkokaupunkiin,[7] mutta esihistoriallisessa kontekstissa Krisalla viitataan usein Ágios Geórgioksen asutukseen.[1]

Klassiselta roomalaiselle kaudelle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Klassisen kauden Kirrha luetaan polisten eli itsenäisten kaupunkivaltioiden joukkoon.[1] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Kirrhaios (Κιῤῥαῖος).[3] Toisaalta kirrhalaisiin vaikuttaa joskus viitatun krisalaista tarkoittavilla etnonyymeillä Krisaios (Κρισαῖος) ja Krissaios (Κρισσαῖος).[1]

Kesken jäänyt pylväsrumpu Kirrhasta.

Historiallisella ajalla Kirrha toimi Delfoin satamana. Se ei kuitenkaan ollut poliksena Delfoin alaisuudessa, vaan kuului ainakin 400- ja 300-luvuilla eaa. amfiktyoniliiton hallintaan. Amfiktyoniliitto osallistui satamamaksujen keräämiseen ja pyhiinvaeltajien majoitusjärjestelyistä huolehtimiseen. Kirrhan maa-alueet oli pyhitetty Apollonille. Pyhitetty alue käsitti Kirrhan tasangon lisäksi paljon laajemman alueen, mukaan lukien nykyisen Desfínan niemen, ja ulottui idässä Antikyran ja Ambryssoksen kaupunkien rajoille saakka. Maanviljely ja muu maan hyötykäyttö alueella oli kielletty, ja siellä sai laiduntaa vain Apollonille omistettu karja.[1]

Fokislaiset jättivät kiellot usein huomioimatta toisen ja kolmannen pyhän sodan aikaan. Vuonna 340 eaa. Aiskhines syytti Amfissan asukkaita siitä, että nämä olivat viljelleet aluetta, yrittäneet asuttaa ja linnoittaa Kirrhaa ja keränneet tullimaksuja pyhiinvaeltajilta.[1] Tämä johti neljänteen pyhään sotaan, jonka johtoon amfiktyonit asettivat Filippos II:n. Hän valtasi Amfissan vuonna 338 eaa.[3]

Muutoin Kirrha esiintyy vain vähän antiikin historiassa. Kaupunki säilyi olemassa myöhäisantiikkiin saakka.[5]

Myöhempi historia ja kaivaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirrhan paikalla oli asutusta edelleen bysanttilaisella keskiajalla.[5] Nykyinen kylä, jonka alkuperäinen nimi oli Xeropígado, syntyi samalle paikalle vuonna 1870.[5] Myöhemmin se on nimetty uudelleen antiikin aikaisen kaupungin mukaan.

École française d’Athènes eli Ranskan arkeologinen instituutti Ateenassa aloitti Kirrhan kaivaukset vuosina 1936–1938. Myöhempiä kaivauksia ovat suorittaneet ranskalaiset yhdessä kreikkalaisten arkeologien kanssa.[5]

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirrhan keskiaikaisen tornin rauniot.

Kirrhan paikalta nykyisestä Magoúlasta on tehty löytöjä jo esihistorialliselta ajalta ja jälleen noin ajalta 575–550 eaa. eteenpäin.[2] Paikalta on löydetty jäänteitä muureista, jotka ajoitetaan 300-luvulle eaa.[2][3] Muureja oli näkyvissä vielä 1800-luvulla.[1] Ne sulkivat sisäänsä neliskulmaisen alueen ja niiden kokonaispituus oli noin puolitoista kilometriä. Sekä muurien sisä- että ulkopuoliselta alueelta on löydetty lukuisten rakennusten jäänteitä.[3] Eräs kaupungin kaivauskohde sijaitsee nykyisten Agíou Nikoláou -kadun ja Panagías-kadun kulmauksessa.[21]

Kaupungista on löydetty myös suurikokoisen pyhäkön jäänteet. Rakennusta reunustivat pylväiköt, joihin pyhiinvaeltajat saattoivat majoittua. Kyseinen pyhäkkö saattaa olla Pausaniaan 100-luvulla jaa. mainitsema Apollonille, Artemiille ja Letolle omistettu pyhäkkö, jonka temppelissä oli attikalaista työtä olleet veistokset.[3] Pyhäköstä tehdyt varhaisimmat votiivilahjalöydöt ajoittuvat 500-luvulle eaa.[1]

Rannikon läheltä ja merestä on löydetty satamarakennelmien, roomalaisaikaisten kylpylöiden sekä telakoiksi tulkittujen rakennelmien jäänteitä.[2] Rannikon siirtymisen vuoksi viimeksi mainittujen tulkinta on kuitenkin epävarma.[10] Satamarakennelmia on näkyvissä meressä lähellä nykyisen Kírran aallonmurtajalla suojattua satamaa.[22] Varhaiselta kristilliseltä kaudelta on löydetty basilikakirkon ja sen baptisterion eli kastekappelin jäänteet. Myöhemmän keskiajan löydöksiin lukeutuvat muun muassa kylpylärakennusten ja tornin, mahdollisesti majakan, jäänteet.[5][23]

Kaupungista tehtyjä esinelöytöjä Ámfissan arkeologisessa museossa.[24]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”Krisa; 183. Kirrha”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis, s. 405, 419–420. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f g h i Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”KIRRHA (Xeropigadi) Phokis, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x Smith, William: ”Crissa”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. ↑ Kirra Pleiades. Viitattu 15.2.2024. (englanniksi)
  5. ↑ a b c d e f g h i j k Kirrha (Phokis) 107 Itea - Κίρρα ToposText. Viitattu 15.2.2024. (englanniksi)
  6. ↑ a b ”55 C4 Kirra”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699. (englanniksi)
  7. ↑ a b c d e Robertson, Noel: The Myth of the First Sacred War. The Classical Quarterly, 1978, 28. vsk, nro 1, s. 38–73. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  8. ↑ a b Franchi, Elena: The Ambivalent Legacy of the Crisaeans: Athens’ Interstate Relations (and the Phocian Factor) in 4th-Century Public Discourse 4.11.2020. De Gruyter. (englanniksi)
  9. ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 10.8.8: Strabon: Geografika IX s. 418.
  10. ↑ a b Kirrha – 2008 École française d’Athènes. Viitattu 15.2.2024. (englanniksi)
  11. ↑ Herodotos: Historiateos 8.32; Strabon: Geografika IX s. 419.
  12. ↑ Aiskhines: Ktesifonia vastaan s. 68; Strabon: Geografika IX s. 418; Athenaios: Deipnosofistai 13.560.
  13. ↑ Smith, William: ”Nebrus”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  14. ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 10.37.6–7; Polyainos: Strategemata 3.6; Frontinus: Strategemata 3.7.6.
  15. ↑ Johannes Tzetzes: Khiliades vii. Hist. 155, teoksessa Fabric. Bibl. Gr. vol. xii, s. 680, ed. vet.; Kirje Artakserkseelle (Epistula ad Artaxerxem), teoksessa Hippocr. Opera, vol. iii, s. 770; Thessaloksen puhe (epäperäinen), teoksessa Hippocr. Opera, vol. iii, s. 835–.
  16. ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 10.37.4; Pindaros: Pythia 11.20, 11.73.
  17. ↑ Polybios: Historiai 5.27; Livius: Rooman synty 42.15.
  18. ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 10.37.5.
  19. ↑ Strabon: Geografika IX s. 418.
  20. ↑ Ulrichs, Heinrich N.: Ueber die Städte Crissa und Cirrha. Abhandlungen der Bayerischen Akademie der Wissenschaften, Philosophisch-Philologische und Historische Klasse. Akad. der Wiss., 1840–1841. (saksaksi)
  21. ↑ Agíou Nikoláou -kadun ja Panagías-kadun kulmauksen arkeologisen kohteen sijainti: 38°25′46.1″N, 22°26′43.8″E.
  22. ↑ Sataman arkeologisen kohteen sijainti: 38°25′42.2″N, 22°26′38.5″E.
  23. ↑ Γ. Μαντά: «Η Κίρρα διαθέτει συγκριτικά πλεονεκτήματα τουριστικής ανάπτυξης» Fokida News. 11.12.2017. Viitattu 15.2.2024. (kreikaksi)
  24. ↑ Αρχαιολογικό Μουσείο Άμφισσας: Εκθέσεις Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 15.2.2024. (kreikaksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kirrha&oldid=22224329”