Krisa
| Krisa | |
|---|---|
| Κρῖσα | |
 Krisan akropolista eli nykyistä Ágios Geórgioksen kukkulaa ja Pyhän Georgioksen (Ágios Geórgios) kirkko. Taustalla Krisanlahti (nyk. Itéanlahti), jonka rannalla sijaitsi antiikin ajan Kirrhan kaupunki. |
|
| Sijainti | |
  Krisa |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Chrissó, Delfoí, Fokis, Keski-Kreikka |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Ajanjakso | – n. 1200 eaa. |
| Kulttuuri | mykeneläinen kulttuuri |
| Alue | Fokis |
| Aiheesta muualla | |
Krisa (m.kreik. Κρῖσα, Krīsa, myös Krissa, Κρίσσα, lat. Crisa, Crissa) oli mykeneläisaikainen kaupunki Fokiin maakunnassa Kreikassa. Se sijaitsi sisämaassa Korintinlahden rannikon ja Delfoin välillä.[1][2][3] Krisa sijoitetaan nykyiselle Ágios Geórgioksen kukkulalle lähelle nykyistä Delfoín kunnan Chrissón kylää.[4][5]
Krisa sekoitetaan antiikin ajan lähteissä usein tuohon aikaan olemassa olleeseen, rannikolla sijainneeseen Kirrhan kaupunkiin. Vaikuttaa siltä, että antiikin aikana rannikkokaupungista käytettiin yhtä lailla sekä Kirrhan että Krisan nimeä. Mykeneläisaikaiseen kaupunkiin viitataan yleensä Krisan nimellä, mutta ei ole varmuutta siitä, oliko se todella paikan muinaisaikainen nimi. Epäselvyyttä Krisan ja Kirrhan erottamiseen aiheuttaa erityisesti se, että kumpikin nimi esiintyy historiassa ennen kaikkea puhuttaessa niin kutsutusta ensimmäisestä pyhästä sodasta, mutta sitä koskevat antiikin lähteet ovat sekavia ja keskenään ristiriitaisia, ja nykyään koko sodan historiallisuus on kyseenalaistettu.[1][6][7]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Krisa sijoitetaan Parnassos-vuoren lounaispuolelle nykyiselle Ágios Geórgioksen kukkulalle, joka on osa Parnassoksesta työntyvää harjannetta. Kukkula on saanut nykyisen nimensä siellä olevasta Pyhälle Georgiokselle omistetusta kirkosta. Paikka sijaitsi linnuntietä noin 4,5 kilometriä pohjoiseen Korintinlahteen kuuluvan Krisanlahden (nyk. Itéanlahti) rannasta ja myöhemmästä Kirrhan kaupungista, ja noin neljä kilometriä lounaaseen Delfoista. Nykyisin paikka on linnuntietä noin kilometrin etelälounaaseen Chrissón kylästä.[2][5]
Kaupungin ympärillä oli hedelmällinen tasanko, jota rajasi pohjoispuolelta Parnassos-vuori, idässä Kirfis-vuori ja lännessä Ozolian Lokriin vuoret. Etelässä tasanko ulottui Korintinlahden rannikolle ja Kirrhan kaupungille saakka. Länsisivulla tasanko ulottui pohjoisessa aina Amfissaan saakka, joka oli saman tasangon laidalla.[3][8] Tätä tasankoa kutsutaan antiikin lähteissä sekä Krisan tasangoksi (Κρισαῖον πεδίον, Krisaion pedion) että Kirrhan tasangoksi (Κιῤῥαῖον πεδίον, Kirrhaion pedion, Κιῤῥαία χώρα, Kirrhaia khōra).[1][3] Joskus Krisan ja Kirrhan tasankojen välille on kuitenkin tehty ero niin, että nimi Kirrhan tasanko olisi viitannut pieneen tasankoon etelässä Kirrhan kaupungin lähellä. Kaksi toisiaan kohti työntyvää vuorenharjannetta erotti sen laajemmasta, varsinaisesta Krisan tasangosta, joka ulottui Krisasta Amfissaan saakka. Tällöinkin Krisan tasankoon voidaan laajassa merkityksessä lukea myös Kirrhan tasanko.[3]
Krisan kaupunki antoi nimensä myös Krisanlahdelle (Κρισαῖος κόλπος, Krisaios kolpos), jonka lähellä sijaitsi. Nimi laajeni tästä joskus koko Korintinlahdelle, jota kutsuttiin varhaisina aikoina myös Krisanlahdeksi.[1][3]
Strabon sijoitti Krisan virheellisesti rannikolle Kirrhan tavoin: hän oletti sen sijainneen Kirrhasta itään Antikyran suunnassa. Strabon ei ollut koskaan käynyt kyseisellä seudulla ja teki tämän virheen oletettavasti siksi, että hän päätteli Krisanlahden nimestä, että myös kaupunki olisi sijainnut rannikolla.[3]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Esihistoriallinen kaupunki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ágios Geórgioksen kukkulalla suoritettujen arkeologisten kaivausten perusteella siellä ollut linnoituskaupunki on ollut olemassa vain esihistoriallisella kaudella.[2][6] Se tuhoutui myöhäishelladisen kauden eli mykeneläisen kauden LH IIIB lopulla noin 1200 eaa., eikä paikkaa asutettu uudelleen ennen keskiaikaa.[6]
Krisaa pidettiin antiikin aikana yhtenä koko Kreikan vanhimmista kaupungeista. Se mainitaan Homeroksen Iliaan Laivaluettelossa epiteetillä ”pyhä Krisa” (Κρῖσα ζαθέη, Krīsa zatheē).[3][9] Homeerisen hymnin Apollonille mukaan sen perustivat Kreetalta tulleet siirtokuntalaiset, jotka johti paikalle Apollon-jumala itse, ja jotka tämä oli valinnut omiksi papeikseen pyhäkköön, jonka aikoi perustaa Pythoon eli myöhempään Delfoihin.[3][10]
Hymni kuvaa Krisan sijainneen Parnassoksen juurella paikassa, jossa ei voi käyttää hevosia eikä vaunuja.[3][11] Kuvaus sopii Krisan oletettuun paikkaan Ágios Geórgioksen kukkulalla, mutta ei rannikolla sijainneeseen Kirrhaan. Myös Nonnos sanoo Krisan olleen kallioiden ympäröimä.[3][12] Pindaros kuvaa, että tie rannikon lähellä sijainneelta Delfoin hippodromilta Delfoihin kulki Krisan kukkulan kautta.[3][13] Myös tämä sopii Krisan sijaintiin Ágios Geórgioksen kukkulalla, sillä antiikin aikainen tie rannikolta Delfoihin kulkee selvästi sen kautta.[3]
Homeerisessa hymnissä Apollonille Krisa esiintyy voimakkaana paikkana, joka piti hallussaan koko hedelmällistä tasankoa vuorten ja rannikon välillä. Sen hallussa oli myös Python pyhäkköalue, joka ei vielä ollut kehittynyt erilliseksi Delfoin kaupungiksi, ja itse asiassa hymni jopa identifioi Krisan Delfoihin.[3][14] Myös Pindaros käyttää Krisan nimeä synonyyminä Delfoille, samalla tavalla kuin Pisa esiintyy runoilijoilla Olympian nimenä.[3][15] Suur-Kreikan Metapontionin sanotaan olleen krisalaisten perustama siirtokunta.[3][16]
Krisan satamana toimi Kirrha. Ajan kuluessa Kirrha vaikuttaa tulleen yhä merkittävämmäksi niin, että se lopulta ohitti Krisan merkityksessä. Se kehittyi polikseksi eli kaupunkivaltioksi ja oli olemassa arkaaiselta kaudelta myöhäiselle roomalaiselle kaudelle. Samalla tavalla Python pyhäkköalue kehittyi Krisasta itsenäiseksi Delfoin polikseksi. Näin Krisa taantui samalla kun Kirrha ja Delfoi nousivat kukoistukseensa, ja sen asukkaat ehkä siirtyivät Kirrhaan ja Delfoihin.[3] Myöhempinä aikoina kaupungin asukkaaseen viitattiin etnonyymeillä Krisaios (Κρισαῖος) ja Krissaios (Κρισσαῖος). Toisaalta vaikuttaa siltä, että niitä käytettiin myös kirrhalaisista.[1][3]
Krisa, Kirrha ja ensimmäinen pyhä sota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Ensimmäinen pyhä sota
Useimmat antiikin aikaisen lähteet vaikuttavat käyttävän nimiä Krisa ja Kirrha synonyymeinä yhdestä ja samasta paikasta, jonka esitetään olleen vahva linnoituskaupunki arkaaisella kaudella 500-luvun eaa. alussa, ja joka olisi ollut niin kutsutun ensimmäisen pyhän sodan kohteena ja tuhottu sodan lopussa noin vuonna 590/585 eaa. Kuten todettu, Ágios Geórgioksen asutus ei kuitenkaan ollut tuossa vaiheessa enää olemassa. Toisaalta kuvaukset sodasta eivät sovi myöskään myöhemmän Kirrhan paikkaan rannikolla, eikä tasangolta tai lähiseudulta ole löydetty mitään muutakaan paikkaa, jossa olisi voinut olla 500-luvulle eaa. ajoittuva, vahvasti linnoitettu ja sodassa tuhoutunut asutus. Muun muassa näistä syistä ensimmäistä pyhää sotaa pidetään nykyisin myöhempänä keksintönä, jolla luotiin moraalinen esikuva kolmannen ja neljännen pyhän sodan tapahtumille 300-luvulla eaa.[1][6][7]
Eräät myöhemmät antiikin aikaiset lähteet erottavat nimet Krisa ja Kirrha tarkoittamaan eri paikkoja. Nimeä Kirrha käytetään tällöin vain myöhemmästä rannikkokaupungista. Nimi Krisa taas viittaa tällöin selvästi nykyisellä Ágios Geórgioksen kukkulalla olleeseen asutukseen, ikään kuin siellä olisi ollut arkaaisella kaudella olemassa ollut Krisan kaupunki, joka tuhottiin sodassa. Tätä kautta nimi Krisa on siirtynyt tutkimuksessa Ágios Geórgioksen kukkulalla olleelle esihistorialliselle asutukselle.[6]
Myöhemminkin tutkijat ovat keskustelleet paljon siitä, olivatko Krisa ja Kirrha sama kaupunki vai kaksi eri kaupunkia.[2][3] Se on ollut aina selvää, että rannikolla sijaitsi historiallisella ajalla Kirrha-niminen kaupunki, joka toimi Delfoin satamana.[3][17] Pausanias oletti, että Kirrha oli myöhempi nimi homeeriselle Krisalle.[3][18] Strabon sen sijaan erotti paikat toisistaan.[3][19] Kummallekin näkemykselle oli pitkään kannattajia nykytutkimuksessa. Heinrich Ulrichs tutki kysymystä ja alueen topografiaa laajalti, ja hänen tutkimustensa julkaisun jälkeen hyväksyttiin yleisesti näkemys, että Krisa ja Kirrha olivat kaksi eri paikkaa.[3][20]
Nykynäkemys on kuitenkin, että antiikin aikana nimet Kirrha ja Krisa viittasivat samaan paikkaan, rannikkokaupunkiin,[6] mutta esihistoriallisessa kontekstissa Krisalla viitataan usein Ágios Geórgioksen asutukseen.[1] Paikka on merkitty nimellä Krisa muun muassa Barrington Atlas of the Greek and Roman World -kartastoon.[5] Ei kuitenkaan ole edelleenkään tietoa siitä, millä nimellä paikka esihistoriallisella kaudella todella tunnettiin.[6]
Kaivaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ágios Geórgioksen kukkulan arkeologiset kaivaukset suoritti École française d’Athènes eli Ranskan arkeologinen instituutti Ateenassa vuosina 1936–1937. Tuolloin oletettiin vielä, että paikalla olisi sijainnut se Krisa-niminen kaupunki, joka tuhottiin ensimmäisessä pyhässä sodassa.[6]
Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
A. Pyhän Georgioksen (Ágios Geórgios) kirkko. B. Ylemmän kaupungin muurein ympäröity alue. C. Alemman kaupungin muurein ympäröity alue. D. Jyrkkä seinämä.
Ágios Geórgioksen kukkulan esihistoriallisen kauden asutuksesta on jäljellä lähinnä monikulmaisista kivistä tehtyjä kyklooppimuureja, joita on säilynyt parhaimmillaan noin kolmen metrin korkeudelta, ja jotka ovat pohjoissivulla yli viiden metrin ja länsisivulla lähes neljän metrin paksuiset.[3] Paikalta ei ole tehty arkaaiselle kaudelle ajoittuvia löytöjä, mikä osoittaa, ettei paikka voi liittyä ensimmäiseen pyhään sotaan.[1][6] Antiikin aikaisiin löytöihin lukeutuu lähinnä pieniä pyhäkköjä, joista on merkkinä muun muassa Heralle ja Athenelle omistettu alttari.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”Krisa; 183. Kirrha”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis, s. 405, 419–420. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”KIRRHA (Xeropigadi) Phokis, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w Smith, William: ”Crissa”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Krisa Pleiades. Viitattu 15.2.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c ”55 C4 Krisa”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i Robertson, Noel: The Myth of the First Sacred War. The Classical Quarterly, 1978, 28. vsk, nro 1, s. 38–73. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b Franchi, Elena: The Ambivalent Legacy of the Crisaeans: Athens’ Interstate Relations (and the Phocian Factor) in 4th-Century Public Discourse 4.11.2020. De Gruyter. (englanniksi)
- ↑ Herodotos: Historiateos 8.32; Strabon: Geografika IX s. 419.
- ↑ Homeros: Ilias 2.520.
- ↑ Homeerinen hymni Apollonille 438.
- ↑ Homeerinen hymni Apollonille 1. 269.
- ↑ Nonnos: Dionysiaka s. 358, vs. 127.
- ↑ Pindaros: Pythia 5.46.
- ↑ Homeerinen hymni Apollonille 1. 282.
- ↑ Pindaros: Isthmia 2.26.
- ↑ Strabon: Geografika VI s. 264.
- ↑ Polybios: Historiai 5.27; Livius: Rooman synty 42.15.
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 10.37.5.
- ↑ Strabon: Geografika IX s. 418.
- ↑ Ulrichs, Heinrich N.: Ueber die Städte Crissa und Cirrha. Abhandlungen der Bayerischen Akademie der Wissenschaften, Philosophisch-Philologische und Historische Klasse. Akad. der Wiss., 1840–1841. (saksaksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Krisa Wikimedia Commonsissa
