Kopais

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kopais
Κωπαΐς
Valtiot Kreikka Kreikka
Paikkakunta Boiotia, Keski-Kreikka
Koordinaatit 38°27′N, 23°03′E
Laskujoki KifisósView and modify data on Wikidata
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 95 mView and modify data on Wikidata
Pinta-ala ennen noin 200 km²
Kartta
Kopais

Kopais (m.kreik. Κωπαΐς, lat. Copais) oli järvi Boiotiassa Kreikassa. Sen koko oli noin 200 neliökilometriä.[1] Järvi kuivattiin 1800-luvulla ja sen alue on nykyisin tasankoa, joka tunnetaan nykykreikkalaisessa nimimuodossa Kopaḯda (kreik. Κωπαΐδα, kath.kreik. Κωπαΐς, Kopaḯs).

Antiikin aikaisen Boiotian kartta, Kopaisjärvi keskellä.
Nykyistä Boiotian tasankoa ilmasta, Kopaisjärven alue kuvan oikeassa yläkulmassa.

Orkhomenoksen minyalaiset kuivattivat Kopaisjärven osittain jo mykeneläisenä aikana 1300-luvulla eaa. Tuolloin järven koillislaidalla sijaitsi Glan linnoitus. Kuivatushanke oli Euroopan varhaisin.[2] Se toteutettiin suurilla vallituksilla, kanavilla sekä maanalaisella putkituksella, joka johti veden itään Pohjoiselle Euboianlahdelle. Työ oli ennätysmäisen suuri jopa nykyajan mittapuulla, ja sen aikana arvioidaan siirretyn noin 2 miljoonaa kuutiometriä maata ja 250 000 kuutiometriä kiveä.[1] Muinaisia kuivatusputkia on löydetty noin 25 kappaletta.[3]

Myöhemmin järvi kehittyi uudelleen. Se sai nimensä sen rannalla sijainneesta Kopain kaupungista.[3] Homeros tunsi seudun nimellä Arne, ja viittasi siihen vielä ”rypäleilt' ani-runsaana” eli hedelmällisenä viljelymaana.[1][4] Muinainen Orkhomenos (samoin kuin nykyinen Orchomenóksen kaupunki) sijaitsi järven pohjoispuolella ja Theba (samoin kuin nykyinen Thívan kaupunki) järven kaakkoispuolella. Antiikin aikana järven länsipäässä sijaitsi Khaironeian kaupunki ja etelälaidalla Haliartos.

Boiotian Kifisós- eli Kefissosjoki laski alun perin Kopaisjärveen. Nykyisin se laskee idempänä sijaitsevaan Ylíki- eli Hylikejärveen. Antiikin aikana Kopaisjärvi tunnettiin muun muassa kaloistaan ja erityisesti sen ankeriaat olivat arvostettua herkkua antiikin kreikkalaisessa keittiössä.[5]

Järven ympäristö oli soista. Sitä voitiin käyttää jonkin verran maanviljelykseen, mutta alue tulvi usein. Kokonaisuudessaan järvi kuivattiin vuosina 1886–1887. Tuolloin järven syvyys oli muinaisen Glan ympärillä noin kolme metriä, ja linnoituksen paikka muodosti saaren.[2] Nykyisin tasanko on maanviljelyskäytössä.

  1. a b c Glas Glas Excavations. Arkistoitu 20.12.2015. Viitattu 19.9.2016.
  2. a b Kopais drainage ITIA. Viitattu 19.9.2016.
  3. a b Kopais Lake: Abstract The Encyclopedia of Ancient History. Viitattu 19.9.2016.
  4. Homeros: Ilias II.507.
  5. Schweid, Richard: Consider the Eel, s. 69. University of North Carolina Press, 2010. ISBN 0807899267 Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]