Samikon

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Samikon
Σαμικόν
Samikonin akropolista.
Samikonin akropolista.
Sijainti

Samikon
Koordinaatit 37°31′33″N, 21°35′46″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Fragkokklisiá, Káto Samikó, Zacháro, Elis, Länsi-Kreikka
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Trifylia, Elis
Aiheesta muualla

Samikon Commonsissa

Samikon (m.kreik. Σαμικόν, myös Samos, Σάμος, Samia, Σαμία; lat. Samicum) oli antiikin aikainen kaupunki Trifyliassa Eliin maakunnassa Kreikassa.[1][2] Se sijaitsi nykyisen Zacháron kunnan alueella noin 1,5 kilometriä etelään nykyisestä Káto Samikón kylästä.[3][4][5]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Samikon sijaitsi Trifyliassa Eliin eteläosassa lähellä Peloponnesoksen niemimaan länsirannikkoa. Kaupungin paikka oli suunnilleen Alfeios- ja Neda-jokien suiden puolivälissä, hieman pohjoiseen nykyisen Kaïáfas-järven paikalla soihin laskeneesta Anigros-joesta. Kaupungin akropoliina eli yläkaupunkina ja linnavuorena toimi nykyisin Kaïáfaksen kukkulana tunnettu kukkula, joka on Lapíthas-vuoren läntinen uloke ja tulee paikalla niin lähelle merta, että sen ja meren väliin jää vain kapea kaistale. Rotko erottaa kukkulan muusta Lapíthas-vuoresta.[2][6][7]

Samikonin alakaupunki levittäytyi kukkulan luoteisrinteeseen ja mahdollisesti myös kauemmaksi samaan suuntaan kukkulan vieressä olevalle tasangolle. Nykyaikana tasangolla sijaitsi aiemmin Agoulinítsa-järvi, jota ei antiikin aikana ollut ja joka on nykyisinkin kuivattu.[6][7]

Samikonin akropoliin muureja.

Kaupunki hallitsi sen viereistä laajaa hedelmällistä tasankoa, sekä mainittua merkittävää vuoren ja meren välistä kulkuväylää, joka oli tie Pisatiista Trifyliaan ja Messeniaan.[2][7] Samikonin lähellä oli rikkipitoisia kuumia lähteitä, joiden sanottiin parantavan ihosairauksia.[2] Ne sijaitsivat lähellä Anigros-joen suuta, ja ovat edelleen olemassa lähellä nykyistä Kaïáfas-järveä ja Kaïáfaksen kylää. Strabon sanoo, että joen ja järven vesi oli haisevaa ja kalat syömäkelvottomia. Tämä selitettiin sillä, että kentaurit olivat pesseet Anigroksessa haavansa. Sekä Strabon että Pausanias mainitsevat veden parantavat ominaisuudet.[2][8]

Samikonin akropoliin muureja.

Lähteiden lähellä oli Strabonin mukaan kaksi luolaa, joista toinen oli omistettu Anigrides- tai Anigriades-nymfeille ja toinen Atlantides-nymfeille. Ensin mainittu oli merkittävämpi, ja Pausanias mainitsee vain sen. Henkilöt, jotka halusivat käyttää paikan vettä, menivät ensimmäisenä luolaan esittämään rukouksensa nymfeille.[2][8]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Samikonin alkuperäisiä asukkaita olivat epeijit.[1] Strabonin mukaan kaupungin alkuperäinen nimi oli Samos, koska se oli sijoitettu kukkulalle, ja nimi Samos viittasi korkeisiin paikkoihin. Samikon oli alun perin kaupungin linnoituksen nimi, ja samaa nimeä käytettiin myös ympäröivästä tasangosta.[2][9] [2] Pausanias puhuu kaupungista nimeltä Samia, jota hän vaikuttaa pitäneen eri paikkana kuin Samikon, mutta Samikon on ainoa nimi, joka esiintyy historiallisten tapahtumien yhteydessä.[2]

Epeijeiltä kaupunki siirtyi Pyloksen valtapiiriin,[1] ja se yhdistetään Arenen kaupunkiin, joka esiintyy Homeroksen Iliaan Laivaluettelossa. Homeros sijoitti Arenen lähelle Minyeios-joen suuta, ja kyseisen joen uskotaan olleen sama kuin Anigros.[1][2][10][11] Myöhemmin kaupunki siirtyi ensin minyalaisille ja sitten elisläisille.[1]

Klassisella kaudella Samikon oli Eliin osana, kunnes Trifylian kaupungit onnistuivat vapautumaan elisläisten vallasta spartalaisten avulla.[12] Samikon oli Trifylian kuuden kaupungin uskonnollisen liiton keskus, joka tunnettiin Poseidon Samiokselle omistetusta temppelistään.[1] Kaupungin asukkaasta käytettiin etnonyymiä Samikeus (Σαμικεύς).[2]

Pausaniaan mukaan Polyperkhon käytti Samikonia linnoituksena Arkadian liittoa vastaan.[6][13] Aitolian liitto palautti Samikonin elisläisille vuonna 244 eaa.[12] Filippos V valtasi kaupungin vuonna 219 eaa.[2][14] Kaupunki oli olemassa vielä roomalaisella kaudella, ja sen paikka vaikuttaa olleen linnoitettuna myös keskiajalla paikan strategisen merkityksen vuoksi.[7]

Samikon yhdistetään idempänä sisämaassa sijainneeseen Makistonin kaupunkiin, mutta niiden välinen suhde on epäselvä.[1][2][6][15] Aiemmin kaupunkeja pidettiin usein samana paikkana, jonka nimi olisi vaihtunut edellä kuvatuissa historiallisissa käänteissä, tai Makistonia ainakin etsittiin hyvin läheltä Samikonia.[6] Nykyisin kuitenkin pidetään selvänä, että Samikon ja Makiston sijaitsivat selvästi eri paikoissa.[6][3][16] Sen sijaan ne eivät välttämättä ole olleet olemassa ainakaan kukoistavina samanaikaisesti, sillä klassisen kauden lähteet, kuten Herodotos ja Ksenofon, mainitsevat vain Makistonin, ja hellenistisen ja roomalaisen kauden lähteet Polybios ja Pausanias vain Samikonin.[6][17] Erään teorian mukaan rannikolla olleen Samikonin taannuttua minyalaiset olisivat rakentaneet Makistonin uuteen paikkaan, mutta nimi Samikon olisi myöhemmin elpynyt vanhan paikan nimeksi ja ollut jälleen käytössä hellenistisellä ja roomalaisella kaudella.[6][15] Siksi nykytutkimuksessa Makiston on luettu arkaaisen tai klassisen kauden polisten eli itsenäisten kaupunkivaltioiden joukkoon, mutta Samikonia ei;[18] Samikon on saattanut olla tuolloin Makistonin alaisuudessa. Se oli kuitenkin itsenäinen polis viimeistään hellenistisellä kaudella. Makistonin kaupunki katoaa historiasta ennen vuotta 219 eaa., ja voi olla, että Samikonista tuli makistonlaisten polis-keskus.[17]

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanha karttapiirros Samikonin löydöksistä. Ferdinand Aldenhoven, 1841.
A. Akropolis
B. Alakaupunki
D. Esihistoriallinen akropolis

Esihistoriallinen kaupunki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esihistoriallisen kaupungin akropoliina toimi pienempi kukkula, nykyinen Kleídin kukkula, joka sijaitsee antiikin aikaisen kaupungin paikan länsipuolella. Se ajoitetaan keskihelladiselle ja myöhäishelladiselle eli mykeneläiselle kaudelle. Kukkulalta on löydetty kyklooppimuuria ja useita hautoja.[7]

Antiikin aikainen kaupunki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akropolis eli yläkaupunki

Antiikin aikaisen akropoliin muurit ajoitetaan klassiselle kaudelle 300-luvulle eaa.[6][7] Löydöksiä on aina roomalaiselle kaudelle saakka.[7] Samalla kukkulalla on ilmeisesti ollut esihistoriallisella kaudella vartiotorni.[19]

Akropoliin muurien pituus on noin 2,4 kilometriä. Ne sulkevat sisäänsä suunnilleen kolmionmuotoisen alueen, jonka kanta on pohjoiseen päin ja kärki kaakossa kaupungin kukkulan korkeimmalla kohdalla. Muurit ovat säilyneet hyvin niiden itä- ja lounaissivulta, mutta ne ovat kadonneet pohjoissivulta. Muurit on tehty monikulmaisista kivistä ja niiden paksuus on noin kaksi metriä. Niitä on säilynyt monin paikoin yli 3,5 metrin korkeudelta. Muureissa on kolme porttia ja neliskulmaisia torneja. Lounaissivun tornit ovat myöhäisempiä.[6][12][19]

Muurien sisäpuolelta on löydetty useiden rakennusten ja tukimuurien jäänteitä sekä vesisäiliöitä. Huomattavin rakennuslöytö on pitkänomaisen julkisen rakennuksen, oletetusti stoan eli pylväshallin, jäännökset.[6][19][12]

Alakaupunki

Akropoliin pohjoispuolelta alakaupungin alueelta on löydetty muun muassa roomalaisen kylpylän sekä varhaisella kristillisellä kaudella rakennetun kirkon jäänteet.[7]

Poseidon Samioksen temppeli

Samikonissa oli Poseidon Samiokselle omistettu temppeli, jonka ympärillä oli villioliivipuulehto. Se sijaitsi oletettavasti meren rannalla kaupungin lähellä.[2][7] Temppeli oli Trifylian kaupunkien yhteinen ja ne osallistuivat yhdessä sen ylläpitoon. Myöhempinä aikoina temppelistä vastasi Makistonin kaupunki.[2][20]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e f g Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”SAMIKON Triphylia, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Smith, William: ”Samicum”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ a b Samikon Pleiades. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
  4. ↑ Samikon/Samia (Triphylia) 67 Kato Samiko - Σαμικόν ToposText. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
  5. ↑ ”58 B2 Samikon/Samia”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699. (englanniksi)
  6. ↑ a b c d e f g h i j k Pritchett, W. Kendrick: Studies in Ancient Greek Topography, s. 62–69. University of California Publications in Geography 33. University of California Press, 1989. ISBN 0520097467. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  7. ↑ a b c d e f g h i Κάτω Σαμικό: Ιστορικό Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 2.10.2023. (kreikaksi)
  8. ↑ a b Strabon: Geografika VIII s. 346; Pausanias: Kreikan kuvaus 5.5.7–11.
  9. ↑ Strabon: Geografika VIII s. 346, 347; Pausanias: Kreikan kuvaus 5.5.3.
  10. ↑ Smith, William: ”Arene”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  11. ↑ Homeros: Ilias 2.591, 11.723.
  12. ↑ a b c d Samiko Pausanias Project. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
  13. ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 5.6.1
  14. ↑ Polybios: Historiai 4.77, 4.80.
  15. ↑ a b Smith, William: ”Macistus”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  16. ↑ Makiston Pleiades. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
  17. ↑ a b Nielsen, Thomas Heine: Arkadia and Its Poleis in the Archaic and Classical Periods, s. 610–611. Hypomnemata 140. Vandenhoeck & Ruprecht, 2002. ISBN 3525252390. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  18. ↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: An Inventory of Archaic and Classical Poleis, s. 542, 544. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1. (englanniksi)
  19. ↑ a b c Κάτω Σαμικό: Περιγραφή Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 2.10.2023. (kreikaksi)
  20. ↑ Strabon: Geografika VIII s. 344, 346–347.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Samikon&oldid=22173489”