Makiston
| Makiston | |
|---|---|
| Μάκιστον | |
 Makistonin Athene Makistoksen temppelin raunioita. |
|
| Sijainti | |
  Makiston |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Skillountía, Andrítsaina-Kréstena, Elis, Länsi-Kreikka |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Trifylia, Elis |
| Aiheesta muualla | |
Makiston (m.kreik. Μάκιστον, myös Makistos, Μάκιστος; lat. Macistum, Macistus) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Trifyliassa Eliin maakunnassa Kreikassa.[1][2] Sen arkeologinen kohde sijaitsee Andrítsaina-Kréstenan kunnassa lähellä Skillountían ja Néa Skillountían kyliä.[3][4][5]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Makiston sijaitsi Trifyliassa Eliin eteläosassa[2] itään Skilluksesta ja kaakkoon Pisasta ja Olympiasta.[5] Kaupunki sijoitetaan nykyisin lähelle nykyistä Skillountían kylää, jonka aiempi nimi on Mázi.[3] Aiemmin Makistonin oletettiin usein sijainneen lähempänä rannikkoa ja Samikonin kaupunkia.[2]
Makistonin kaupunkivaltion hallussa ollut alue tunnettin nimellä Makistia (Μακιστία).[2] Sen kooksi on arvioitu noin 100–200 neliökilometriä.[1] Alue rajautui Pisatiihin eli Pisan alueeseen.[2][6]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Makiston oli Trifylian pohjoisosan merkittävin kaupunki, siinä missä Lepreon oli merkittävin eteläosassa.[2] Kaupungin nimeksi mainitaan myös Platanistus (Πλατανιστοῦς, Platanistūs). Makistonin alkuperäisiä asukkaita olivat paroreatait ja kaukonit, jotka minyalaiset ajoivat pois.[2][7] Myöhemmin Makiston tuli Eliin valtaan ja yhdeksi sen perioikkikaupungeista viimeistään 400-luvulla eaa. Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Makistios (Μακίστιος).[1][2]
Kun spartalaiset hyökkäsivät Eliihin Agis II:n johdolla vuonna 400 eaa., makistonlaiset liittyivät heidän puolelleen.[2][8] Tämän jälkeen noin vuosina 400–369 eaa. Makiston oli vapaa Eliin vallasta ja osa Trifylian kaupunkien liittoa. Noin vuonna 369 eaa. Makiston oletettavasti liittyi Arkadian liittoon.[1]
Makiston yhdistetään lännempänä lähellä rannikkoa sijainneeseen Samikonin kaupunkiin, mutta niiden välinen suhde on epäselvä.[2][9][10] Aiemmin kaupunkeja pidettiin usein samana paikkana, jonka nimi olisi vaihtunut edellä kuvatuissa historiallisissa käänteissä, tai Makistonia ainakin etsittiin hyvin läheltä Samikonia.[10] Nykyisin kuitenkin pidetään selvänä, että Samikon ja Makiston sijaitsivat selvästi eri paikoissa.[10][3][11] Sen sijaan ne eivät välttämättä ole olleet olemassa ainakaan kukoistavina samanaikaisesti, sillä klassisen kauden lähteet, kuten Herodotos ja Ksenofon, mainitsevat vain Makistonin, kun taas hellenistisen ja roomalaisen kauden lähteet Polybios ja Pausanias mainitsevat vain Samikonin.[10]
Erään teorian mukaan rannikolla olleen Samikonin taannuttua minyalaiset olisivat rakentaneet Makistonin uuteen paikkaan, mutta nimi Samikon olisi myöhemmin elpynyt vanhan paikan nimeksi ja ollut jälleen käytössä hellenistisellä ja roomalaisella kaudella.[10][2] Siksi nykytutkimuksessa Makiston on luettu arkaaisen tai klassisen kauden polisten eli itsenäisten kaupunkivaltioiden joukkoon, mutta Samikonia ei.[1] Samikon saattoi olla tuohon aikaan Makistonin alaisuudessa. Tähän viittaisi se, että Strabonin mukaan makistonlaiset ylläpitivät jossakin vaiheessa Samikonissa ollutta Poseidon Samioksen temppeliä.[12]
Makistonin kaupunki kuitenkin katoaa historiasta ennen vuonna 219 eaa., koska se ei esiinny Polybioksen luettelossa Trifylian kaupungeista, ja voi olla, että Samikonista tuli makistonlaisten polis-keskus.[1][12] Ainakaan enää Strabonin aikana Makiston ei ollut asuttu.[2][13] Kaupungin ensimmäiset arkeologiset kaivaukset suoritettiin vuonna 1880, ja niitä on jatkettu muun muassa vuosina 1978–1981.[14]
Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Makistonin paikalta on löydetty suhteellisen suuren asutuksen jäänteet. Kaupungin akropolis on ollut linnoitettu muurein. Löydöksiin lukeutuu myös lukuisten yksityistalojen ja julkisiksi rakennuksiksi oletettujen rakennusten jäänteitä, sekä kaksi hauta-aluetta, jotka ajoitetaan 300-luvulle eaa.[1]
Arkeologinen kohde on tunnistettu Makistoniksi erään 300-luvulle eaa. ajoitetun piirtokirjoituslöydön avulla. Se mainitsee Trifylian liiton, Athene-jumalattaren sekä Makistonin kansalaisia. Piirtokirjoitus on esillä Pýrgoksen arkeologisessa museossa.[14]
Athene Makistoksen temppeli
Akropoliilla sijaitsi Athene Makistokselle omistettu temppeli, joka ajoitetaan arkaaisen kauden lopulle noin vuosiin 500–490 eaa. Se oli peripteraalitemppeli ja edusti doorilaista tyyliä.[1][14] Temppelissä oli lyhyillä sivuilla kuusi ja pitkillä sivuilla 13 pylvästä, ja sen koko oli noin 14,2 × 32,9 metriä. Sisällä temppelissä oli pronaos, cella ja opisthodomos.[14]
Temppeli oli koristeltu marmoriveistoksin, jotka on ajoitettu sata vuotta itse rakennusta myöhemmäksi noin vuoteen 390 eaa., ja ovat peloponnesolaslaisten kuvanveistopajojen työtä. Itäpään päätykolmiossa oli kuvattu gigantomakhia ja länsipään päätykolmiossa amatsonomakhia, jotka olivat yleisiä aiheita Athenelle omistetuissa temppeleissä. Metooppeja ei ollut koristeltu. Temppelin säilyneet koristeosat ovat Pýrgoksen arkeologisessa museossa.[14]
Muut pyhäköt
Makistonlaisilla oli myös Herakleelle omistettu temppeli, joka sijaitsi lähellä rannikkoa ja Akidon-jokea.[2][15] Lisäksi heidän hallussaan oli jossakin vaiheessa historiaa Samikonin Poseidon Samioksen temppeli.[2][6][12]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”307. Makiston”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n Smith, William: ”Macistus”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c Makistos Pleiades. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Makiston Athena temple (Eleia) 47 Nea Skilloundia/Mazi - Μάκιστος ToposText. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
- ↑ a b ”58 B2 Makistos”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699. (englanniksi)
- ↑ a b Strabon: Geografika VIII s. 343.
- ↑ Strabon: Geografika VIII s. 345; Herotodos: Historiateos 4.148.
- ↑ Ksenofon: Hellenika 3.2.25.
- ↑ Smith, William: ”Samicum”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Pritchett, W. Kendrick: Studies in Ancient Greek Topography, s. 62–69. University of California Publications in Geography 33. University of California Press, 1989. ISBN 0520097467. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Makiston Pleiades. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c Nielsen, Thomas Heine: Arkadia and Its Poleis in the Archaic and Classical Periods, s. 610–611. Hypomnemata 140. Vandenhoeck & Ruprecht, 2002. ISBN3525252390. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Strabon: Geografika VIII s. 349.
- ↑ a b c d e Ναός της Αθηνάς Μακίστου στο Μάζι Σκιλλουντίας Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 2.10.2023. (kreikaksi)
- ↑ Strabon: Geografika VIII s. 348.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Makiston Wikimedia Commonsissa
