Siirry sisältöön

Elis

Wikipediasta
Tämä artikkeli käsittelee Kreikan aluetta. Muista merkityksistä, katso täsmennyssivu.
Eliin alueyksikkö
Περιφερειακή Ενότητα Ηλείας
Alueyksikkö
Sijainti
Sijainti
Valtio Kreikka
Hajautetun hallinnon alue Peloponnesos, Länsi-Kreikka ja Jooniansaaret
Alue Länsi-Kreikka
Kuntia 7
Perustettu 1.1.2011
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Pýrgos
Pinta-ala 2 618 km²
Väkiluku (2021) 149 896[1]
 – väestötiheys 57,26 as./km²
Lyhenteet
 – NUTS EL633

Elis (kreik. Ηλεία, Ileía) eli Eliin alueyksikkö (Περιφερειακή Ενότητα Ηλείας, Perifereiakí Enótita Ileías) on yksi Kreikan alueyksiköistä. Se sijaitsee Länsi-Kreikan alueella ja sen hallinnollinen keskus on Pýrgos.[2] Alueyksikön pinta-ala on 2 618 neliökilometriä ja väkiluku 149 896 (2021).[1][3]

Alueyksikkö sijaitsee Peloponnesoksen niemimaan luoteisosassa. Se vastaa paljolti historiallista Eliin maakuntaa ja antiikin Elistä.

Eliin pohjois- ja koillispuolella sijaitsee Akhaian alueyksikkö, itäpuolella Arkadian alueyksikkö ja eteläpuolella Messenian alueyksikkö. Eliin alueella on paljon hedelmällistä tasankoa ja kukkulamaastoa. Itäosan vuoret ovat Arkadian vuorien jatkeita. Alueen tärkeimmät joet ovat Pineiós ja Alfeiós.

Alueyksikkö jakaantuu seitsemään kuntaan seuraavasti:[1]

Kartta Kunta Kuntakeskus Väkiluku (2021)
1 Pýrgos Pýrgos 45 365
6 Andravída-Kyllíni Lechainá 22 552
3 Andrítsaina-Kréstena Kréstena 11 200
4 Archaía Olympía Archaía Olympía 11 153
2 Ílida Amaliáda 29 347
7 Pineiós Gastoúni 21 625
5 Zacháro Zacháro 8 654
Yhteensä: 149 896
Pääartikkeli: Antiikin Elis
Olympian arkeologinen alue ilmasta nähtynä.

Elis on yksi Kreikan historiallisista maakunnista. Antiikin aikana sen alue oli pääosin Eliin kaupunkivaltion vallassa. Varhaisina aikoina sen toinen merkittävä kaupunki oli Pisa. Elis tunnetaan ennen kaikkea Olympiasta, joka oli merkittävä Zeuksen kulttipaikka ja jossa järjestettiin kautta antiikin maailman kuulut Olympian kisat. Uskonnollisen merkittävyytensä vuoksi Elis kykeni pitkään pysymään erossa muiden alueiden välisistä sodista. 400-luvulla eaa. peloponnesolaissodan alussa elisläiset olivat Spartan liittolaisia. Myöhemmin he sotivat sekä Spartaa että 300-luvulla eaa. myös Arkadian liittoa vastaan.[4]

Myöhempi historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskiajalla Elis oli muun Peloponnesoksen tavoin osa Bysantin valtakuntaa. Frankit valtasivat Eliin Bysantilta vuoden 1204 neljännen ristiretken jälkeen. Vilhelm Champlitte (Guillaume de Champlitte) otti tukikohdakseen Andravídan. Geoffroi de Villehardouin rakennutti sille Glarenzan (kreik. Glaréntza) sataman, josta tuli Peloponnesoksen länsirannikon tärkein satama, ja suojaksi Chlemoútsin linnan. Myöhemmin myös Glarenza linnoitettiin. Myös Santamérin linna rakennettiin samoihin aikoihin. Myöhemmin Elis päätyi venetsialaisille, jotka antoivat alueelle nimen Belvedere.[4][5]

Nyky-Kreikan aiemmassa prefektuurijaossa Elis muodosti Eliin prefektuurin (Νομός Ηλείας, Nomós Ileías). Nykyinen Eliin alueyksikkö perustettiin vuoden 2011 alussa Kallikrates-suunnitelman myötä, ja se korvasi tuolloin lakkautetun prefektuurin.

  1. a b c Τεύχος Β' 2090: Αριθμ. 2081/Β4 - 241 Εφημερίδα της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας. 7.4.2024. Viitattu 9.9.2024. (kreikaksi)
  2. Άρθρο 1: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης (PDF) (Τεύχος Δεύτερο, Αρ. Φύλλου 1292) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας. 11.8.2010. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Arkistoitu 12.7.2017. Viitattu 9.6.2014.
  3. Administrations of Greece Statoids. Viitattu 9.6.2014.
  4. a b Smith, William: ”Elis”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  5. Χλεμούτσι Καστρολόγος. Viitattu 20.10.2025.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]