Aigeira
| Aigeira | |
|---|---|
| Αἴγειρα | |
 Aigeiran teatterin rauniot. |
|
| Sijainti | |
  Aigeira |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Aigeíra, Aigiáleia, Akhaia, Länsi-Kreikka |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Akhaia |
| Aiheesta muualla | |
Aigeira (m.kreik. Αἴγειρα, lat. Aegeira) eli Hyperesia (Υπερησία, Hyperēsia) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Akhaiassa Kreikassa. Sen arkeologinen alue sijaitsee Aigiáleian kunnassa noin kolme kilometriä kaakkoon nykyisestä Aigeíran kylästä.[1][2][3]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aigeira sijaitsi noin 1,5 kilometriä etelään Peloponnesoksen niemimaan pohjoisrannikosta ja Korintinlahden rannasta. Kaupunki oli yhdessä Pellenen kanssa Akhaian itäisimpiä. Aigeiran akropolis eli linnavuori oli noin 650 metriä korkealla kukkulalla, joka nykyisin tunnetaan nimellä Paliókastro. Kaupungista avautui hyvä näkymä Korintinlahdelle sekä Parnassos-vuorelle, sillä kaupunki sijaitsi suurin piirtein vastapäätä Delfoita. Vastaavasti kaupunki näkyi sijaintinsa puolesta hyvin lahdelle ja Keski-Kreikan puolelle.[2][3]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
,_part_2.JPG)
Aigeiran paikalla on ollut asutusta viimeistään myöhäisellä neoliittisella kaudella sekä varhaisella helladisella kaudella noin 3000 eaa. Pysyvästi paikka vaikuttaa olleen asuttu viimeistään noin 1100-luvulta eaa. lähtien. Homeroksen aikana kaupunki tunnettiin niemellä Hyperesia, ja se esiintyy tällä nimellä myös Iliaan laivaluettelossa yhtenä mykeneläisistä kaupungeista, joka lähetti laivoja Troijan sotaan. Kaupungista käytettiin tätä nimeä ainakin vielä vuonna 688 eaa.[2][3]
Pausaniaan mukaan kaupunki sai nimen Aigeira sen jälkeen, kun paikan asuttaneet joonialaiset joutuivat sotaan sikyonilaisten kanssa. Tällöin he sytyttivät soihtuja ja kiinnittivät ne vuohien (aiges) sarviin, mikä säikäytti sikyonilaiset, ja näin pelasti kaupungin. Toisen selityksen mukaan nimi olisi kuitenkin peräisin alueen poppelipuista (aigeiros). Kolmannen selityksen mukaan nimi oli peräisin jostakin Aigeiros-nimisestä heeroksesta.[2]
Antiikin aikana Aigeira oli yksi Akhaian ja Akhaian liiton merkittävimmistä kaupungeista. Aitolialaiset hyökkäsivät kaupunkiin 220–219 eaa. Aigeira löi omaa rahaa, jonka kuvituksessa esiintyi muun muassa Athene-jumalatar. Kaupunki tunnettiin muun muassa useista Olympian kisojen voittajista. Kuuluisia urheilijoita olivat muun muassa painija Kratinos ja stadion-juoksun voittanut Ikaros.[2]
Aigeira säilyi asuttuna ainakin 300-luvulle jaa., mikä ilmenee paikalta löydetyistä piirtokirjoituksista, joissa on keisari Diocletianuksen antama määräys noin vuodelta 303. Kaupunki saattoi tuhoutua maanjäristyksessä.[2]
Aigeiran arkeologiset kaivaukset on suorittanut Itävallan arkeologinen instituutti Ateenassa. Kaivaukset alkoivat vuosina 1916 ja 1925. Laajemmin niitä on tehty vuodesta 1972 lähtien, ja ne jatkuvat edelleen. Vuodesta 1989 instituutin kaivauksia on tehnyt Wienin yliopiston tutkijaryhmä.[2]
Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aigeiran pinta-ala oli noin 0,5 neliökilometriä. Se oli ympäröity kaupunginmuurilla. Kaupungin akropolis eli linnavuori sijaitsi kaupungin alueen eteläosassa ja alakaupunki akropoliin pohjoisrinteessä.[2][3]
Teatteri
Aigeiran teatteri on kaupungin tunnetuin rakennus. Myös se sijaitsi akropoliin pohjoisrinteessä noin 350 metrin korkeudella merenpinnasta laskettuna. Teatteri oli rakennettu hellenistisellä kaudella noin 280–250 eaa. ja sitä muutettiin vielä roomalaisella kaudella keisari Hadrianuksen aikana noin 117–138 jaa. Se oli tyypillinen kreikkalainen puolikaarenmuotoinen teatterirakennus, jonka keskellä oli pyöreä orkhestra. Katsomo avautui pohjoiseen Korintinlahdelle päin. Suuri osa teatterin katsomosta on kaiverrettu kallioon. Katsomoon mahtui noin 3 000 henkeä. Skene- eli näyttämörakennus oli alun perin kaksikerroksinen, roomalaisella kaudella kolmikerroksinen niin, että kerroksissa oli käytetty sekä doorilaista, joonialaista että korinttilaista tyyliä.[4][2]
Muut rakennukset
Akropoliille rakennettiin varhainen pyhäkkö 900-luvulla eaa. Sitä muutettiin vuosisatojen kuluessa, ja se oli käytössä vielä 300-luvulla eaa. Siitä on löydetty perustukset ja kattotiilejä. Pyhäkön alueelta on löydetty lukuisia votiivilahjoja.[3] Teatterin pohjoispuolelta on puolestaan löydetty kahden temppelin jäänteet. Toinen oli mahdollisesti omistettu Zeukselle. Kaupungissa tiedetään olleen Artemis Agroteralle omistettu pyhäkkö, joka oli pystytetty sen kunniaksi, että Artemiin katsottiin antaneen neuvon vuohien käyttöön sikyonilaisia vastaan; sekä Apollonin pyhäkkö. Roomalaisella kaudella kaupungissa oli Tykhelle omistettu temppeli.[2][3]
Asuinkortteleita on löydetty erityisesti akropoliin luoteisrinteestä. Eräästä 300-luvulla eaa. rakennetusta talosta on tunnistettu andron, jossa on ollut tilaa 11 leposohvalle ja jonka lattia on ollut koristeltu pikkukivistä tehdyllä lattiamosaiikilla. Kaupungista on löydetty lukuisia piirtokirjoituksia.[3]
Kaupunkiin johti vettä etelästä päin tullut akvedukti, jonka reittiä on voitu seurata useita kilometrejä. Osa siitä kulki tunnelissa.[3]
Esinelöydöt
Merkittävin veistoslöytö on paljon luonnollista kokoa suuremman, noin kolme metriä korkean Zeuksen patsaan pää. Patsasta pidetään ateenalaisen kuvanveistäjä Eukleideen veistämänä. Pää on nykyisin Kansallisessa arkeologisessa museossa Ateenassa. Patsaasta on löydetty myös sen vasen käsi sekä osa oikeasta kädestä. Alueen muut esinelöydöt ovat pääosin Aígion arkeologisessa museossa. Niihin kuuluu muun muassa latiiamosaiikkeja sekä Tykhen patsaan jäänteet.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”230 Aigeira”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b c d e f g h i j Egira, Ancient city, Achaia Greek Travel Pages. Viitattu 4.9.2017.
- ↑ a b c d e f g h i Archaeological Site of Aegeira Greek Travel Pages. Viitattu 4.9.2017.
- ↑ Ancient Theater in Aigeira Ministry of Culture and Sports. Viitattu 4.9.2017.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aigeira Wikimedia Commonsissa
