Nauplia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nauplia
Ναύπλια
Akronauplia eli Nauplian akropolis.
Akronauplia eli Nauplian akropolis.
Sijainti

Nauplia
Koordinaatit 37°33′50″N, 22°47′41″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Náfplio, Argolis, Peloponnesos
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Argolis

Nauplia (m.kreik. Ναύπλια) oli antiikin aikainen kaupunki Argoliissa Kreikassa.[1][2] Se sijaitsi nykyisen Náfplion kaupungin paikalla.[3]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nauplia sijaitsi, samoin kuin nykyinen Náfplion kaupunki, Peloponnesoksen niemimaan itäosassa Argoliinlahden pohjukan koillisrannikolla. Kaupungin akropoliina toimi Akronauplia (nyk. Akronafplía), joka on toiminut linnoituspaikkana myös myöhemmillä ajoilla. Se on kallioinen niemi, joka kytkeytyi aiemmin mannermaahan vain kapean kannaksen välityksellä, ja sijaitsee heti nykyisen Náfplion kaupungin lounaispuolella. Hieman idempänä sijaitseva korkeampi kukkula, jolle keskiajalla rakennettiin Palamídin linnoitus, tunnettiin jo antiikin aikana todennäköisesti nimellä Palamedion.[1][2][4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nauplian paikka on ollut asuttu viimeistään neoliittiselta kaudelta lähtien. Kaupungin alueelta on tehty löytöjä myös varhaiselta ja keskiseltä helladiselta kaudelta sekä mykeneläiseltä ja geometriselta kaudelta.[1]

Nauplian akropoliin jyrkkää etelärinnettä.

Nauplian kaupunki oli Mykenen satama jo mykeneläiseltä kaudelta lähtien, ja jää historiassa usein sen varjoon. Kreikkalaisessa mytologiassa kaupunki sai nimensä Poseidonin ja Amymonen pojasta Nauplioksesta. Se tunnetaan myös Nauplioksen pojan Palamedeen kotipaikkana. Kaupungin nimi viittaa kuitenkin todennäköisemmin sen satamaan ja laivoihin (naus). Pausaniaan mukaan nauplialaiset olisivat olleet egyptiläistä alkuperää ja kuuluneet siirtokuntaan, jonka Danaos toi Argokseen.[1][2] Tällaisen yhteyden puolesta saattaa puhua se, että kaupungin sijaintipaikka aivan rannikolla on hyvin erilainen kuin Kreikan esihistoriallisen ajan kaupungeilla yleensä.[2]

Antiikin aikana Nauplia oli alun perin osa Kalaureian liittoa.[2] Se ei kuitenkaan ilmeisesti ollut itsenäinen kaupunkivaltio (polis); ainakaan sitä ei ole tällaiseksi luetteloitu.[5] Toisen Messenian sodan aikana Nauplia liittyi Spartan puolelle, ja läheisen Argoksen kuningas Damokratis valtasi ja tuhosi sen noin 688–685 eaa. Väestö ajettiin pois kaupungista, ja spartalaiset asuttivat nämä Messenian Mothoneen, missä nauplialaiset pysyivät vielä Messenen perustamisen jälkeenkin. Argos otti Nauplian paikan Kalaureian liitossa.[2]

Nauplian myöhemmästä historiasta antiikin ajalla tiedetään vain vähän, ja se jää Argoksen varjoon toimien vuorostaan sen satamana. Muun muassa Strabon mainitsee sen kyseisessä yhteydessä. Pausaniaan aikaan 100-luvulla jaa. kaupunki oli autioitunut. Keskiajalla paikka asutettiin ja linnoitettiin uudelleen, ja se on kehittynyt nykyiseksi Náfplion kaupungiksi.[1][2]

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisessä Náfplion kaupungissa on vain vähän antiikin aikaisia jäänteitä. Antiikin Nauplian akropoliilla eli Akronauplian kukkulalla on joitakin jäänteitä 300-luvulla eaa. rakennetuista muureista. Ne ovat nykyisin osa myöhempiä linnoitteita. Akropoliilla on myös jälkiä kallioon tehdyistä leikkauksista sekä porrastuksista. Kaupungin läheltä on löydetty mykeneläisaikaisia kammiohautoja sekä geometrisen kauden hautoja.[1]

Pausaniaan mukaan Naupliassa oli Poseidonille omistettu temppeli sekä Kanathos-niminen lähde, jossa peseytymällä Hera sai uudistettua neitsyytensä vuosittain.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”NAUPLIA Argolid, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  2. a b c d e f g Smith, William: ”Nauplia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  3. Nauplia Pleiades. Viitattu 28.8.2017.
  4. Nafplio Visit Greece. Viitattu 28.8.2017.
  5. Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  6. Pausanias: Kreikan kuvaus II.38.2.