Naupaktos

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee antiikin aikaista kaupunkia. Náfpaktos on myös nykyinen kaupunki.
Naupaktos
Ναύπακτος
Naupaktoksen akropolis. Paikalle oleva linnoitus on keskiaikainen.
Naupaktoksen akropolis. Paikalle oleva linnoitus on keskiaikainen.
Sijainti

Naupaktos
Koordinaatit 38°23′36″N, 21°50′04″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Náfpaktos, Nafpaktía, Aitolia-Akarnania, Länsi-Kreikka
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Ozolian Lokris

Naupaktos (m.kreik. Ναύπακτος, lat. Naupactus) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Ozolian Lokriissa Korintinlahden pohjoisrannalla Kreikassa. Se on kehittynyt nykyiseksi Náfpaktoksen kaupungiksi ja sijaitsi sen paikalla nykyisen Nafpaktían kunnan alueella.[1][2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreikkalaisessa mytologiassa Naupaktos sai laivoihin (naus) viittaavan nimensä siitä, että herakleidit rakensivat siellä laivaston, jolla he ylittivät Korintinlahden siirtyessään valtaamaan Peloponnesoksen. Tämä niin kutsuttu doorilaisvalloitus ajoitetaan perinteisesti noin 1100-luvulle eaa. Todellisuudessa kaupunki lienee perustettu paikalle siksi, että sen kohdalla oli hyvä linnoituskukkula ja hedelmällinen tasanko.[1][2][3]

Naupaktos oli Ozolialaisen Lokriin merkittävin ja yksi koko Korintinlahden pohjoisrannikon merkittävimpiä kaupunkeja ja parhaita satamia. Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Naupaktios (Ναυπάκτιος). 400-luvulla eaa. Naupaktokseen muutti siirtokuntalaisia Opuksesta ja Khaleionista. 400-luvun eaa. alkupuolen persialaissotien jälkeen, noin vuonna 456/455 eaa., kaupunki joutui Ateenan haltuun. Ateenalaiset asuttivat kaupunkiin messenialaisia pakolaisia, ja tekivät siitä laivastotukikohtansa vuosisadan loppupuolen peloponnesolaissodan ajaksi.[1][2]

Aigospotamoin taistelun vuonna 405 eaa. jälkeen Naupaktos palasi taas lokrislaisten haltuun. 300-luvulla eaa. Theban hegemonian aikana kaupunki tuli akhaialaisten haltuun. Makedonian Filippos II antoi kaupungin aitolialaisille vuonna 338 eaa. Aitolialaiset menettivät sen roomalaisille vuonna 191 eaa.[1][2]

Roomalaisella kaudella Naupaktos vaikuttaa menettäneen merkitystään, mutta säilyi olemassa. Kaupunki tuhoutui maanjäristyksessä keisari Justinianus I:n hallituskauden aikana.[2][3] Keskiajan ja osmanivallan aikana asutus samalla paikalla kehittyi nykyiseksi Náfpaktoksen kaupungiksi, joka on tunnettu myös venetsialaisvallan aikaisella italislaisperäisellä nimellä Lepanto.

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antiikin Naupaktoksesta on tehty suhteellisen vähän arkeologisia löytöjä, koska nykyinen kaupunki sijaitsee sen päällä. Kaupungin akropolis eli linnavuori sijaitsi nykyisen kaupungin keskustan luoteispuolella samalla kukkulalla, jossa nykyisin on Náfpaktoksen keskiaikainen linna (Kástro). Muutoin kaupungin topografia tunnetaan pääsiassa antiikin kirjallisista lähteistä. Thukydideen mukaan Naupaktoksessa oli Apollonion eli Apollonille omistettu pyhäkkö. Pausaniaan mukaan kaupungissa oli Poseidonille omistettu temppeli, joka sijaitsi lähellä rannikkoa, sekä Artemiille ja Asklepiokselle omistetut pyhäköt ja Afroditeelle pyhitetty luola. Muiden lähteiden perusteella kaupungissa oli myös Dionysoksen ja Serapiin pyhäköt.[1][2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”West Lokris, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  2. a b c d e f Smith, William: ”Naupactus”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  3. a b History of Nafpaktos Municipality of Nafpaktia. Viitattu 28.8.2017.