Anthedon (Boiotia)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Anthedon
Ἀνθηδών
Sijainti

Anthedon
Koordinaatit 38°29′59″N, 23°26′43″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Anthidóna, Chalkída, Euboia, Keski-Kreikka
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Boiotia
Aiheesta muualla

Anthedon Commonsissa

Anthedon (m.kreik. Ἀνθηδών, Anthēdōn) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Boiotiassa Kreikassa.[1][2][3] Se sijaitsi lähellä nykyisen Chalkídan kunnan Anthidónan kylää.[4][5][6]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anthedonin kaupunki sijaitsi Boiotiassa Pohjoisen Euboianlahden rannassa Messapion (nyk. Messápio) -vuoren juurella, noin 13 kilometriä länsiluoteeseen Khalkiista. Herakleides Kritikos laski kaupungin etäisyydeksi Khalkiista 70 stadioninmittaa, mikä täsmää hyvin todellisen etäisyyden kanssa, ja Thebasta 160 stadionia.[2][3][7] Kaupungin paikka oli noin 1,5 kilometriä länteen nykyisestä Anthidónan kylästä ja noin 2,3 kilometriä pohjoiseen Loukísian kylästä.[4]

Anthedonin kaupunkivaltion hallussa ollut alue tunnettiin nimellä Anthēdonia (Ἀνθηδονία). Sen kooksi on arvioitu noin 85 neliökilometriä. Seudun maaperän sanotaan olleen huonoa.[1] Sen viini oli kuitenkin arvostettua.[3] Alue rajautui lounaassa Theban poliksen alueeseen ja kaakossa Tanagran poliksen alueeseen.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anthedonin paikka on ollut asuttu viimeistään neoliittisella eli myöhemmällä kivikaudella[1] sekä mykeneläisellä kaudella eli Kreikan myöhemmällä pronssikaudella.[2] Varhaisin maininta kaupungista on Homeroksen Iliaan Laivaluettelossa, jossa se mainitaan Boiotian kaukaisimpana kaupunkina.[3][8] Anthedonlaiset johtivat alkuperänsä merenjumala Glaukokseen, jonka kotipaikka Anthedon kreikkalaisessa mytologiassa oli.[3] Kaupungin perustajana pidettiin heeros Anthasta.[9] Anthedonlaiset vaikuttavat olleen eri heimoa kuin muun Boiotian asukkaat, ja Lykofron kuvaa heitä traakialaisiksi.[3][10] Herakleides kuvaa heidän olleen pääosin merenkulkijoita ja laivanrakentajia sekä kalastajia, jotka saivat elantonsa kalan, purppuran ja merisienten kaupasta.[3][7]

Amerikkalaisten arkeologien piirroksia Anthedonin kaivauksista vuodelta 1889.[11] Ylempänä satama-allas ja raunioita, alempana rauniot (stoa ja basilikakirkko) yksityiskohtaisemmin.

Anthedonin varsinaisesta historiasta tunnetaan vain joitakin käänteitä. Kaupunki kuului Theban alaisuuteen vuoteen 387 eaa. saakka. Tämän jälkeen se oli itsenäinen osana Boiotian liittoa,[2] mutta toimi oletettavasti Theban laivastotukikohtana Theban hegemonian aikana 371–362 eaa.[1] Sulla tuhosi Anthedonin roomalaisella kaudella vuonna 86 eaa. samaan aikaan kuin Larymnan ja Halain. Kaupunki ja sen satama kunnostettiin myöhemmällä keisarikaudella 300-luvulla jaa. Kaupunki oli olemassa vielä ainakin myöhäisantiikin aikana 500-luvulla jaa.[2]

Olympian kisojen voittoja Anthedonilla tiedetään olleen koko antiikin ajalla ainakin kaksi: anthedonlainen Nikon voitti pankrationin sekä vuonna 300 eaa. että 296 eaa.[12] Hän saavutti voittoja myös kaikissa muissakin panhelleenisissä kisoissa; yhteensä voittoja oli kahdeksan.[1] Anthedonista olivat kotoisin myös runoilijatar Myrtis[13] ja taidemaalari Leonidas.[14] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Anthēdonios (Άνθηδόνιος) ja Anthadonios (Ἀνθάδονιος), myöhemmin latinaksi Anthedonius.[3]

Anthedonin arkeologiset kaivaukset aloitettiin vuonna 1889. Niitä suorittivat amerikkalaiset arkeologit American School of Classical Studies at Athens -koulusta.[11]

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anthedonin kaupunki oli rakennettu pienen sataman ympärille. Kaupungin paikalta on tehty löytöjä geometriselta, arkaaiselta ja klassiselta kaudelta.[1]

Akropolis ja kaupunginmuurit

Anthedonin akropoliina eli yläkaupunkina ja linnavuorena toimi pieni noin 20–30 metriä korkea kukkula, joka sijaitsi rannalla satamalahden itäpuolella. Se oli linnoitettu omilla muureillaan. Kaupunginmuurit, jotka on ajoitettu hellenistiselle kaudelle, ympäröivät akropoliin lisäksi myös alakaupungin sataman ympärillä. Ne sulkivat sisäänsä noin 30 hehtaarin kokoisen alueen, jonka koko pohjois-eteläsuunnassa oli noin 550–650 metriä ja itä-länsisuunnassa noin 600 metriä. Muureissa oli torneja.[1][2]

Satama ja agora

Kaupungin satama-altaan koko oli noin 130 × 120 metriä. Sitä suojasi kaksi aallonmurtajaa, toinen pohjoisen ja toinen idän puolelta. Kummastakin on jäljellä osa, niin että ne näkyvät hyvin edelleen.[2][11]

Kaupungin agoran arvellaan sijainneen lähellä satamaa.[11] Herakleideen mukaan agora oli reunustettu kaksikerroksisella stoalla eli pylväshallilla, ja siellä oli istutettuja puita.[3][7] Satama-altaan etelälaidalta on löydetty rakennus, jota arvallaan samaksi stoaksi.[11][2] Sen eteläpuolelta on löydetty varhaiskristillisen apsiksella varustetun basilikakirkon rauniot.[2]

Pyhäköt ja muut julkiset rakennukset

Kaupungin gymnasion oli omistettu Zeus Karaiokselle, joka oli kaupungin suojelija, sekä heeros Anthakselle. Pausaniaan mukaan kaupungin keskellä oli kabiireille omistettu pyhä lehto, joka ympäröi kyseisten jumalten temppeliä. Sen lähellä oli Demeterille ja Korelle omistettu temppeli. Kaupunginmuurien ulkopuolella oli Dionysokselle omistettu temppeli. Sen uskotaan olevan sama kuin kaupungin kaakkoispuolelta löydetty temppeli, jonka perustusten koko oli 10,47 × 6,05 metriä.[2][3][11]

Muut rakennukset

Kaupungissa näytettiin Ifimedeian hautaa.[15] Muurien ulkopuolella oli paikka nimeltä ”Glaukoksen hyppy”, jonka luonnetta ei tiedetä.[3][11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e f g h Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”200. Anthedon”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. ↑ a b c d e f g h i j Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”ANTHEDON Boiotia, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f g h i j k Smith, William: ”Anthedon”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. ↑ a b Anthedon Pleiades. Viitattu 3.10.2022.
  5. ↑ Anthedon (Boeotia) 59 Magdilo - Ανθηδών ToposText. Viitattu 3.10.2022.
  6. ↑ ”55 E4 Anthedon”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699.
  7. ↑ a b c Herakleides Kritikos (aiemmin kirjoittajaksi luultiin Dikaiarkhos): Bios Ellados 23–24 (engl. käännös.
  8. ↑ Homeros: Ilias 2.508.
  9. ↑ Honorary Decree by Fellow-Sacrificers of Zeus and Anthas for Kaphisias (II BCE) ║ Anthedon - Boeotia Associations in the Greco-Roman World. Viitattu 3.10.2022.
  10. ↑ Lykofron, 754.
  11. ↑ a b c d e f g Papers of the American School of Classical Studies at Athens, s. 194–. Nide 5. Ginn, 1892. Teoksen verkkoversio.
  12. ↑ The Olympic Victors From Ancient Olympia to Athens of 1896. Foundation of the Hellenic World. Viitattu 1.2.2018.
  13. ↑ Smith, William: ”Myrtis (2)”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  14. ↑ Smith, William: ”Leonidas (13)”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  15. ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 9.22.6.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Anthedon_(Boiotia)&oldid=21110098”