Koroneia (Boiotia)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee antiikin aikaista kaupunkia. Koróneia on myös nykyinen kylä.
Koroneia
Κορώνεια
Sijainti

Koroneia
Koordinaatit 38°23′33″N, 22°57′24″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Koróneia, Livadeiá, Boiotia, Keski-Kreikka
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Boiotia

Koroneia (m.kreik. Κορώνεια, Korōneia, lat. Coroneia tai Coronea) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Boiotiassa Kreikassa.[1][2] Sen arkeologinen alue sijaitsee Livadeián kunnassa linnuntietä noin yhdeksän kilometriä kaakkoon Livadeián kaupungista ja noin neljä kilometriä pohjoiseen nykyisestä Koróneian kylästä.[3]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koroneia sijaitsi akropoliina toimineella kukkulalla sekä sen ympäristössä Helikon-vuoren (nyk. Elikónas) lähellä. Kukkula sijaitsi tasangon laidalla etelään Helikonakselle päin johtaneen laakson suulla. Kukkulalta oli hyvä näkymä läheiselle Kopais-järvelle, joka on sittemmin kuivatettu. Kukkulan itäpuolelta virtasi Koralios- eli Kyarios-joki ja länsipuolelta Falaros-joki, jonka sivujoki oli Isomantos eli Hoplias. Koroneian alueesta käytettiin nimitystä Korōneiakē (Κορωνειακή).[2][3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koroneian Athene Itonian temppelin kulttikuvaan perustuva Hope-Farnesen Athene, roomalainen kopio 1.-2. vuosisadalta. Louvre.

Koroneian perustajina pidettiin Thessalian Arnesta tulleita boiotialaisia sen jälkeen, kun thessalialaiset olivat ajaneet nämä pois. Kaupunki sai nimensä samannimisestä Thessaliassa sijainneesta kaupungista, joka on muuten tuntemattomampi. Etymologisesti kaupungin nimi perustuu sanaan koronē, ”kukkula”. Kreikkalaisessa mytologiassa kaupungin perustajaksi esitetään thessalialainen Athamas jälkeläisineen.[2] Varhaisin maininta kaupungista on Homeroksen Iliaan laivaluettelossa, jossa se esiintyy yhdessä Haliartoksen kanssa yhtenä boiotialaisista kaupungeista, joka lähetti laivoja Troijan sotaan.[4]

Antiikin aikana Koroneia kuului Boiotian liittoon. Kaupungissa vietettiin Pamboiotia-juhlaa, joka oli nimensä mukaisesti kaikkien boiotialaistan yhteinen. Koroneian läheisellä tasangolla sodittiin kaksi merkittävää taistelua. Koroneian ensimmäisessä taistelussa vuonna 447 eaa. boiotialaiset voittivat Tolmideen johtamat ateenalaiset, minkä seurauksena Ateena menetti Boiotiasta joksikin aikaa saamansa hallintavallan. Koroneian toisessa taistelussa Korintin sodan aikaan vuonna 394 eaa. Agesilaoksen johtamat spartalaiset voittivat thebalaiset ja näiden liittolaiset.[2]

Kolmannessa pyhässä sodassa fokislaiset valtasivat kaupungin kahdesti Onomarkhoksen johdolla. Makedonian kuningas Filippos II luovutti kaupungin Theban valtaan voitettuaan fokislaiset. Kolmannessa makedonialaissodassa vuonna 171 eaa. kaupunki oli Makedonian puolella roomalaisia vastaan.[2]

Koroneian arkeologisia tutkimuksia on suorittanut 2000-luvulla kansainvälinen Ancient Cities of Boeotia -projekti.[5][6]

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tasangolla kaupungin lähellä sijaitsi Athene Itonialle omistettu temppeli.[2] Pausaniaan mukaan temppelissä oli Agorakritoksen 400-luvulla eaa. veistämä pronssinen Athenen kulttikuva.[7] Pausaniaan mukaan kaupungissa oli myös Hermes Epimeliokselle ja tuulille omistetut alttarit sekä hieman alempana myös Heralle omistettu temppeli.[2]

Merkittävimmät arkeologiset löydökset kaupungin alueelta ovat Heran temppelin, teatterin sekä agoran jäänteet.[2] Teatteri on paikannettu akropolis-kukkulan koillisrinteeseen, missä on näkyvissä puolikaaren muotoinen, selvästi ei-luonnollinen syventymä, jonka halkaisija on noin 70 metriä. Noin 140 metriä itään teatterilta on bysanttilaisaikaisen tornin rauniot.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”210 Koroneia”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. a b c d e f g h Smith, William: ”Coroneia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  3. a b Coronea Pleiades. Viitattu 28.8.2017.
  4. Homeros: Ilias II.503.
  5. Ancient Cities of Boeotia Artefact and Landscape Studies Laboratory, University of Cyprus. Viitattu 28.8.2017.
  6. a b Pharos: Journal of the Netherlands Institute at Athens, s. 31–52. Volume VXI. Uitgeverij Van Gorcum, 2008. ISBN 0013802240. Teoksen verkkoversio.
  7. Pausanias: Kreikan kuvaus IX.34.1.