Kauhajoki
| Kauhajoki | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Etelä-Pohjanmaan maakunta |
| Seutukunta | Suupohjan seutukunta |
| Kuntanumero | 232 |
| Perustettu | 1868 (2001) |
| Kokonaispinta-ala |
1 315,54 km² 89:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 1 298,99 km² |
| – sisävesi | 16,55 km² |
| Väkiluku |
12 618 80:nneksi suurin 31.12.2023 [2] |
| – väestötiheys | 9,71 as./km² (31.12.2023) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 15,1 % |
| – 15–64-v. | 57,0 % |
| – yli 64-v. | 27,9 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| – suomenkielisiä | 96,1 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,4 % |
| – muut | 3,5 % |
| Kunnallisvero |
9,40 % 60:nneksi suurin 2024 [5] |
| Kunnanjohtaja | Antti Rantakokko |
| Kunnanvaltuusto | 35 paikkaa |
| 2004 – 2008 • Kesk. • Kok. • Ps • SDP • Vas. |
19 9 3 3 1 |
| www.kauhajoki.fi | |
Kauhajoki on kaupunki Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnan väkiluku on 14 428, 75:s suurin, kuntatunnus 232 ja sen pinta-ala on 1 315,72 km², josta 16,45 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 11,1 asukasta/km². Suurin osa Kauhajoesta sijaitsee Suomenselän vedenjakajaseudun pohjoispuolella.[6] Kaupungin pinta-alasta suurin osa on länteen ja pohjoiseen loivasti alenevaa tasankoa.[6]
Kauhajoen naapurikunnat ovat Honkajoki etelässä, Isojoki lounaassa, Jalasjärvi idässä, Karijoki lännessä, Karvia kaakossa, Kurikka pohjoisessa ja Teuva lännessä.
Historia
| Vuosi | Asukasluku |
|---|---|
| 1963 | 17 508, joista miehiä 9 017 ja naisia 8 491[6] |
| 1986 | n. 15 500[7] |
| 2000 | n. 15 000[8] |
| 2007 | 14 412 |
Pysyvää asutusta nykyisen Kauhajoen alueella on ollut 1500-luvun puolivälistä saakka.[7] Vuonna 1584 paikkakunnalle rakennettiin oma kappelitupa.[7] Rakentaminen oli ensimmäinen ele oman yhteisön perustamisesta.[7] Myöhemmin tästä alusta kehittyi Kauhajoen kappeliseurakunta, joka vuonna 1858 erosi Ilmajoesta itsenäiseksi seurakunnakseen.[7] Kauhajoen kunta perustettiin vuonna 1868[7] ja siitä tuli kaupunki 1. heinäkuuta 2001.
Suomen eduskunta kokoontui salaisesti Kauhajoella talvisodan aikana 1.12.1939 – 12.2.1940. Kokoontumispaikka sijaitsi Sanssin koulun puisen osan yläkerrassa. Tämän vuoksi Kauhajoen vaakunassa on kaksi puhemiehen nuijaa.
Kylät
Aronkylä, Filppula, Harjankylä, Hangaskylä, Hyyppä, Ikkeläjärvi, Järvikylä, Kainasto, Kalkunmäki, Kauhajärvi, Keturinkylä, Kokonkylä, Korpikylä, Koskenkylä, Kuutinkylä, Käyränkylä, Luomankylä, Lustila, Muurahainen, Möykkykylä, Nirvankylä, Nummijärvi, Nummikoski, Piipari, Pukkila, Päntäne, Puskankylä, Sahankylä, Savikylä, Turjankylä, Uuronkylä, Äijönkylä.
Tapahtumat
Kauhajoella järjestetään raskaaseen rock-musiikkiin keskittyvä Nummirock joka juhannus. Muita tapahtumia ovat joka syksy järjestettävät Ruokamessut, Syöminkien yö, Sambakarnevaalit sekä kesä- ja talvimarkkinat.
23. syyskuuta 2008 Kauhajoen palvelualojen oppilaitoksessa tapahtui ampumavälikohtaus, jossa viranomaisten mukaan kuoli yhdeksän ihmistä ja useita loukkaantui vakavasti, mukaan lukien ampuja Matti Juhani Saari.
Nähtävyydet
- Lauhanvuoren kansallispuisto
- Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuisto
- Hämes-Havusen pohjalaiskartano
- Eduskuntasalimuseo
- Hyypänjokilaakso
- Veteraanien perinnetalo
- Kauhajoen kotiseutumuseo
- Sanssinkartano
- Katikankanjonit-luonnonmuodostuma
- Lapinkaivo
- Muurahaisen luontokeskus
- Näsiänmäen lehto, Länsi-Suomen ympäristökeskuksen mukaan suojeltava lehto
- Mustaisjärvi-Mustaisnevan allikot, Katikanluoma, Kauhajoen yläosa, Sotkanluoma ja Isoluoma, Länsi-Suomen ympäristökeskuksen mukaan arvokkaita pienvesiä.
Tunnettuja Kauhajoella syntyneitä, kuolleita tai vaikuttaneita henkilöitä
- Lasse Hautala (entinen kansanedustaja)
- Vesa Hietalahti (ampumahiihtäjä)
- Heli Kruger (o.s. Koivula) (kolmiloikkaaja)
- Sanelma Kuusisto (runoilija)
- Irina (laulaja)
- Kaarlo Maaninka (kestävyysjuoksija)
- Jorma Panula (kapellimestari)
- Antti Setälä (vapaapainija)
- Viljo Suokas (entinen kansanedustaja)
- Matti Juhani Saari (kouluampuja)
Lähteet
- ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ a b c Matti Porkkala ja V.J. Marttila: Kauhajoki, s. 3. Kauhajoki-Seura ry, 1963.
- ↑ a b c d e f Aarne Peltoniemi, Eero Arola, Juhani Heinonen, Tuomo Havunen, Keijo Jaakola, Severi Kallio-Könnö, Irja Niinimäki ja Orvo Yli-Kyyny: Kauhajoki, s. 4. Kauhajoki-Seura ry, 1986. ISBN 951-99774-8-1.
- ↑ Pentti Kakkori ja Talvikki Lusa: Kauhajoki elää, s. 5. Kauhajoki-Seura ry, 2000. ISBN 952-91-2901-7.
Aiheesta muualla
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||