Tämä on hyvä artikkeli.

Gávdos

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 24. marraskuuta 2009 kello 18.12 käyttäjän Roquai (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Gavdos
Γαύδος
Gavdoksen sijainti Kreikassa.
Maantiede
Muut nimet Gávdhos
Sijainti 34°50′09″N, 24°05′11″E
Merialue Libyanmeri, Välimeri
Pinta-ala 27 km²
Korkein kohta 382
Valtio
Valtio Kreikka
Kunta Gavdos[1]
Väestö
Väkiluku 98 (2001)[1]
Kielet Kreikka

Gavdos (kreik. Γαύδος, [ˈɣavðo̞s]) on Kreikan saari Välimereen kuuluvassa Libyanmeressä. Saari sijaitsee Kreetan saaren eteläpuolella ja kuuluu hallinnollisesti Gavdoksen kuntaan ja Hanian prefektuuriin. Pinta-alaa saarella on 27 neliökilometriä, ja asukkaita siellä oli vuoden 2001 väestönlaskennassa 98. Gavdoksella sijaitsee Euroopan eteläisin kohta.

Gavdos asutettiin neoliittisella kaudella, jonka jälkeen saarella ovat valtaa pitäneet muun muassa roomalaiset, Bysantti, arabimerirosvot, Venetsian tasavalta ja Osmanien valtakunta, ennen kuin saari tuli vuonna 1913 osaksi Kreikkaa.

Historia

Esihistoriasta 1800-luvulle

Gavdoksella on ollut asutusta neoliittiselta kaudelta lähtien.[2] Läheiseltä Gavdopoulan saarelta on löydetty merkkejä, jotka viittaavat minolaiseen asutukseen.[2] Gavdos solmi ystävyyssopimuksen vuonna 300 eaa. Kreetan silloisen pääkaupungin Górtynin kanssa.[3] Egyptiläiset veivät saarelta setriöljyä ja suolaa.[4] Setriöljyä he tarvitsivat laivojensa huoltamiseen sekä muumiointiin.[4]

Antiikin roomalaiset tunsivat saaren nimellä Claudia, Clauda, Claudos tai Cauda.[5][2][4] Roomalaiset perustivat saarelle kauppa-aseman, sillä saari sijaitsi Aleksandrian ja Sisilian puolivälissä.[2] He rakensivat saarelle myös malmikaivoksen ja vesisäiliöitä.[4] Rooman vallan aikana Gavdoksen mäntymetsät hupenivat, sillä niitä käytettiin polttoaineena.[4]

Apostoli Paavali ajautui myrskyssä maihin Gavdoksella ollessaan matkalla Roomaan.[5] Paavali jäi saarelle joksikin aikaa,[6] ennen kuin lähti jatkamaan matkaa. Matka päättyi haaksirikkoon Maltalla.[5] Sittemmin saaresta tuli osa Bysantin valtakuntaa.[2] Tuona aikana saaren väkiluku oli noin 8 000 ja asukkaat saivat elantonsa kasvattamalla lampaita ja vuohia.[5] Saarella oli myös oma piispa.[7] Arabimerirosvot saapuivat saarelle 800-luvulle ja ottivat sen haltuunsa.[2] Merirosvot olivat vallassa 1100-luvulle saakka.[4] He ryöstelivät saarelaisten omaisuutta ja myivät saaren asukkaita orjiksi eri puolille maailmaa.[4] Monen gavdoslaisen tiedetään piileskelleen Kreetalla Sfakián vuoristossa.[4] Merirosvojen jälkeen vallan saarella otti jälleen Bysantin valtakunta.[8] Gavdos oli kuitenkin merirosvokaudella autioitunut, eikä kukaan uskaltanut palata saarelle, sillä se oli turvaton ja sijaitsikin melko kaukana.[8]

Potamós-ranta Gavdoksen pohjoisosassa. Taustalla näkyy Kreetan saari.

Venetsia otti saaren haltuunsa 1600-luvulla ja antoi sille nimen Gozzo.[8] Osmanien valtakunnan osaksi saari tuli vuonna 1665.[9] Tuolloin saari tunnettiin nimellä Gondzo.[8] Gavdos asutettiin uudelleen vuoteen 1880 mennessä, jolloin asukkaita oli saarella 418.[8] Osmanit itse eivät saarta asuttaneet.[8] Brittiläinen merenkulkija Thomas Abel Brimage Spratt vieraili Gavdoksella 1800-luvulla.[10] Hän kertoi myöhemmin, että ennen rantautumista alukselle saapui naisia ja miehiä, jotka olivat täysin alastomia.[10]

Gavdokselle valmistui vuonna 1880 majakka, joka oli valon kantokyvyltään (42 meripeninkulmaa eli noin 77,8 kilometriä) maailman toiseksi suurin.[8][11] Siinä oli käytetty materiaalina muun muassa ranskalaista, Santorinin saarelta tuotua fajanssia ja kristallia.[12]

1900-luvulta nykyaikaan

Gavdos ja Gavdopoula tulivat Lontoon sopimuksella vuonna 1913 osaksi Kreikkaa.[13] 1930-luvulla saarelle karkotettiin yli 250 kreikkalaista kommunistia.[14] Esimerkiksi Markos Vafiadis (1906–1992)[15] joutui saarelle. Kastríssa ja Sarakiníkossa on karkotettujen rakentamia taloja.[8] Saksalainen vesilentokone toi 400 sotilasta Tripitín niemelle toisen maailmansodan aikana. Saksalaiset saivat Gavdoksen hallintaansa ilman vastarintaa ja tekivät saaresta tarkkailuaseman, jolta valvottiin itäistä Välimerta. He tuhosivat saarelta lähtiessään majakan vuonna 1941.[11] Kreetalla käytiin 20. toukokuuta – 1. kesäkuuta 1941 taistelu Saksan ja liittoutuneiden välillä. Taistelu päättyi Saksan voittoon, jonka seurauksena osa liittoutuneiden joukoista vetäytyi Gavdokselle.[16]

Saarella ei ollut vielä 1960-luvun lopulla puhelimia tai sähköä, ja vesivarat olivat vähäiset.[17] Gavdoslaisia muutti noihin aikoihin suurin joukoin Kreetan Paleóhoraan tai muualle saarelle sekä pääkaupunki Ateenaan.[17] Kreetan gavdoslaisyhteisö tunnetaan nimellä Gavdiotika.[14] Siemens asensi saarelle vuonna 1986 aurinkopaneeleita sekä lahjoitti saaren asukkaille televisioita, lamppuja ja jääkaappeja.[8] Nykyisin vettä on riittävästi ja osa saarta on sähköverkon piirissä.[17]

Hippejä alkoi saapua Gavdokselle 1970-luvulla[12] ja nykyisin saaren pohjoisosan Agios Ioánniksen rannalla elää hippiyhteisö.[12][3]

Vuonna 1996 Kreetan eteläpuolelle suunniteltiin Nato-harjoitusta.[18] Nato-maa Turkki ilmoitti tällöin yllättäen, että Gavdos tuli jättää harjoituksen ulkopuolelle, koska Turkin mielestä saaren suvereniteetti oli epäselvä.[18] Tämä sai koko Kreikan kuohumaan.[18]

Gavdoksen saarelle suunniteltiin kreetalaisten ympäristöjärjestöjen mukaan 1990-luvun lopulla rakennettavaksi 400 hengen asuinaluetta, laivojen huoltopaikkoja, teollisuuslaitoksia sekä helikopterikenttiä.[13][19] Kreikan ympäristöministeriö väitti, ettei se tiennyt asiasta mitään ja asiaa käsiteltiin Euroopan unionin tasollakin.[20][13] Lopulta maaliskuussa 1999 suunnitelmista luovuttiin.[20]

Kreikkalaisen marxilaisen terroristijärjestön johtojäsen pidätettiin vuonna 2002. Pian kävi ilmi, että pidätetty oli asunut vuosia Gavdoksella toimien mehiläishoitajana.[18] Vuosina 2003–2005 saarelle rakennettiin uusi majakka,[21] joka ei ole käytössä,[22] mutta toimii nykyisin museona.[23]

Gavdos mytologiassa

Gavdos (suurempi) ja Gavdopoula satelliittikuvassa.
Gavdoksen kartta.

Kreikkalaisessa mytologiassa Odysseus eksyi Gavdokselle ollessaan palaamassa Troijan sodasta[3]. Gavdoksella Kalypso-nymfi vangitsi Odysseuksen. Kalypsolla oli saarella luola, jossa oli vuode, nektareita ja ambrosiaa. Odysseus ja Kalypso rakastelivat joka yö seitsemän vuoden ajan.[10]

Kalypson saareksi on väitetty myös Maltalle kuuluvaa Gozoa.[24]

Maantiede

Gavdos sijaitsee Välimereen kuuluvassa Libyanmeressä Kreetan saaren eteläpuolella. Saari kuuluu Hanian prefektuuriin ja muodostaa yhdessä läheisen Gavdopoulan (kreik. Γαυδοπούλα) saaren kanssa Gavdoksen kunnan (kreik. Κοινότητα Γαύδου). Pinta-alaa saarella on 27 neliökilometriä, ja sen korkein kohta kohoaa 382 metrin korkeuteen merenpinnasta.[12] Leveyttä saarella on enimmillään viisi kilometriä ja pituutta puolestaan kymmenen kilometriä.[12] Gavdoksella sijaitsee Euroopan eteläisin paikka, Tripitín niemi (34°48.07′N, 24°007.35′E).[12]

Saarelta on matkaa Kreetan etelärannikolle 50 kilometriä ja Pohjois-Afrikan rannikolle puolestaan noin 200 kilometriä.[3] Meri Gavdoksen ja Kreetan välillä on 1–1,5 kilometrin syvyistä.[12][8] Muutamien kymmenien kilometrien päässä saaresta etelään on puolestaan jopa kahden kilometrin syvyisiä kohtia.[12] Euroopan ja Afrikan litosfäärilaatat kohtaavat Gavdoksen eteläpuolella.[3] Gavdos muodostuu geologisesti myöhäisliitukaudelta peräisin olevasta kalkkikivestä.[25] Saaren eteläosassa on suolamarskialue. Gavdoksella on hiekkadyynejä ja pienestä koosta huolimatta myös paljon puroja ja pohjoisosassa sijaitsee jopa lähde, joka ei kuivu toisin kuin purot.[25]

Gavdoksen pääkaupunki on Kastrí (kreik. Καστρί), jossa oli vuoden 2001 väestönlaskennassa 23 asukasta[1][12] ja joka on myös saaren sisäosan suurin kylä.[12] Gavdoksen väkiluvultaan suurin kylä vuonna 2001 oli 27 asukkaan Fokia (kreik. Φώκια).[1] Euroopan eteläisimmässä kylässä, Vatsianássa (kreik. Βατσιανά) asukkaita oli 23, Karavéssa (kreik. Καραβέ) 16, Ambeloksessa (kreik. Άμπελος) kuusi ja Gavdopoulan saarella kolme.[1]

Gavdoksella on myös paljon autioituneita kyliä: Xenaki, Asvestoto, Siopata, Alexandriana, Pontakia, Vardia, Traganou, Manieros, Kouleriana, Kopagelos, Violana, Klimousmena, Tsermiri, Kefali, Galana, Fragediana, Drediana, Lidia ja Kokkinos Lakkos. Kylät autioituivat pääosin 1950-luvun jälkeen.[8]

Luonto

Kasvillisuus

Gavdos on karu kalliosaari, mutta sieltä on löydetty 460 eri putkilokasvilajia. Suuri osa lajeista on Afrikan pohjoisosille tyypillisiä. Osa näistä lajeista kasvaakin Euroopassa ainoastaan Gavdoksen saarella. Saari on gariguen ja katajien peittämä,[26] ja sen sisäosissa kasvaa esimerkiksi Pinus brutia -mäntyä ja villitimjamia[5]. Saaren pienissä lammissa kasvaa harvinaista Callitriche pulchra -kasvia.[8]

Gavdoslaisen rannan kasvillisuutta.

Nykyisin saarta vaivaa eroosio, joka johtuu viljelysmaiden muokkaamisesta sekä asuinalueiden hylkäämisestä. Eroosio johtaa puolestaan siihen, että männyt alkavat vallata alaa ja näin saaren biodiversiteetti vähentyy. Gavdoksen hiekkadyynien ekosysteemi on vaarassa tuhoutua uusien teiden ja rakennusten rakentamisen vuoksi.[8]

Eläimistö

Saarella on paljon vuohia, ja muuttolinnut levähtävät siellä keväisin ja syksyisin.[5] Gavdoksen lähivesillä elää kaskelottilaumoja.[18][8]

Gavdos on ensimmäinen metsäinen saari Afrikasta pohjoiseen suuntaavien muuttolintujen reitillä, minkä ansiosta se on otollinen paikka tutkia kevätmuuttoa. Lintujen rengastus on osoittanut, että Gavdoksella ruokailee ja levähtää yli 50 lintulajia. Toinen lähde kertoo saarella tavatun yhteensä 121 eri lintulajia, joista moni on rauhoitettu[8]. Saarella tärkeimpiä lintukohteita ovat Ambelos, Metochi ja Kastrí, sillä niistä löytyy ravintoa ja viljelyalueita.[27] Gavdos muodostaa yhdessä läheisen Gavdopoulan kanssa 3 600 hehtaarin laajuisen kansainvälisesti tärkeän lintualueen.[28] Suojelualueella asuu muun muassa karimetsoyhdyskunta ja kyläpöllösiä.[26]

Kevätmuuton huippukohta ajoittuu huhtikuun puolivälistä toukokuun alkuun. Tällöin saarella on sadoittain lintuja, kuten pensastaskuja, kirjosieppoja, balkaninsieppoja, sepelsieppoja ja harmaasieppoja. Läpi kevään saarella tavataan lehtokerttua. Myös sirittäjiä, törmäpääskyjä, räystäspääskyjä, haarapääskyjä, mehiläissyöjiä, pensaskerttuja, punapäälepinkäisiä, rusotaskuja, kivitaskuja, ruokokerttusia, tuulihaukkoja, niittysuohaukkoja, ruskosuohaukkoja, sinisuohaukkoja, arosuohaukkoja ja kyläpöllösiä levähtää saarella säännöllisesti. Lisäksi saarella pysähtyy suuria parvia lapinkirvisiä ja metsäkirvisiä.[27] Osa linnuista palaa jo heinäkuussa Gavdoksen kautta takaisin Afrikkaan.[8]

Vaikka Gavdoksella levähtää suuria määriä lintuja, saarella pesii silti hyvin vähän eri lintulajeja. Säännöllisiä pesijöitä ovat esimerkiksi minervanpöllö, västäräkki, tikli, sinirastas ja rusotasku.[27]

Ilmasto

Gavdoksella vallitsee subtrooppinen ilmasto.[29] Kesäisin saaren keskilämpötila on 26 astetta. Toisinaan Afrikan suunnasta puhaltavat aavikkotuulet nostavat Gavdoksen lämpötilan jopa 40–45 asteeseen. Talvisin keskilämpötila on 11–12 astetta.[12] Aurinkotunteja saarella on vuodessa yli 3 000 tuntia.[14]

Gavdoksen ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 14 14 16 20 24 29 31 30 28 24 19 15 ka. 22
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) 9 8 9 12 15 20 22 22 19 16 13 10 ka. 14,6
Sademäärä (mm) 77,5 58,6 58,3 17,3 7,6 0,6 0,6 1,7 5,2 27,5 69,9 78,9 Σ 403,7
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
14
9
14
8
16
9
20
12
24
15
29
20
31
22
30
22
28
19
24
16
19
13
15
10
S
a
d
a
n
t
a 		77,5
58,6
58,3
17,3
7,6
0,6
0,6
1,7
5,2
27,5
69,9
78,9


Lähde: Gávdhos, GRC MSN Sää. Microsoft / Foreca. Viitattu 1.11.2009.

Väestö

Gavdoksen kunnan sijainti Hanian prefektuurissa.

Gavdoksella oli vuoden 2001 väestönlaskennassa 98 asukasta. Talvisin saarella asuu erään lähteen mukaan 40–50 ihmistä, joista pääosa on vanhuksia.[3] Saaren pohjoisosan Agios Ioánniksen rannalla elää hippiyhteisö, joka käsittää syyskesään mennessä aina useita satoja hippejä.[12][3]

Gavdoksen väkiluvun kehitys vuodesta 1880 vuoteen 2001:[8]
Vuosi Väkiluku Vuosi Väkiluku
1880 418 1960 170
1900 415 1980 80
1920 145 2001 98
1940 280

Talous

Gavdoslaisten pääelinkeino on 14 tavernan ja majoituspaikkojen pito kesäisin. Toiseksi tärkein elinkeino on lampaanhoito. Kolmantena ovat talvisin saarella tehtävät rakennustyöt sekä kalastus. Kesän kuluessa Gavdoksella käy joitain satoja matkailijoita, joille pyritään koko ajan tekemään lisää tilaa.[3]

Gavdoksella toimii radioasema Gavdos FM 88,8.[30]

Kulttuuri

Nähtävyydet

Gavdoksen nähtävyyksiä ovat esimerkiksi 2000-luvun alussa rakennettu uusi majakka Ampeloksen kylässä, Vatsianán kansanperinteen museo ja Kefalin autioituneessa kylässä sijaitsevan puolivalmiin linnoituksen jäänteet. Linnoituksen rakennustyöt aloitettiin Venetsian valtakaudella. Sarakiníkossa sijaitsee Rooman vallan ajalta peräisin olevaa keramiikkaa.[8]

Siopatasta ja Sellakiasta on löydetty keramiikkaa ja kivityökaluja, jotka ovat peräisin esihistorialliselta ajalta. Agios Georgioksessa on roomalaiselta ajalta peräisin oleva vesisäiliö. Agios Georgioksesta Lavrakaan, Agios Ioánnikseen ja Kedreen on aikoinaan kuljetettu vettä kanavaa pitkin. Nykyaikaan saakka on säilynyt osia tästä kanavasta. Kedrestä pohjoiseen sijaitsee vanha hautausmaa, joka on ajoitettu klassiselle ja hellenistiselle kaudelle.[8] Saaren keskiosassa sijaitsee uusi amfiteatteri.[3]

Liikenne

Kesällä saarelle on säännöllistä laivaliikennettä Kreetan Paleóhorasta ja Hóra Sfakíonista. Talvella vain yksi laiva liikennöi saarelle kuljettaen saaren asukkaille tavaraa.[5] Laivat saapuvat saarella pieneen Karavén satamaan, josta on noin tunnin kävelymatka saaren pääkaupunkiin Kastríin.[5] Hätätapauksen sattuessa Gavdokselta pääsee pois myös helikopterilla.[3]

Toukokuusta lokakuuhun Hóra Sfakíonista on 2–4 lähtöä viikossa ja matka-aika on 1,5 tuntia. Paleóhorasta on puolestaan kolme lähtöä viikossa ja matka-aika tuolla välillä on 2–3,5 tuntia. Marraskuusta huhtikuuhun ainoastaan Paleóhorasta liikennöi sään salliessa laiva kahdesti viikossa Gavdokselle.[8]

Gavdoksella liikennöi paikallisbussi.[8] Saarella on mahdollista myös vuokrata autoja[12] sekä polku- tai moottoripyöriä.[8] Gavdoksen teitä alettiin parantaa 1980-luvulla, ja nykyisin saarella on sora-, betoni- ja asfalttiteitä.[3]

Palvelut

Pääkaupunki Kastríssa on poliisiasema, koulu ja kauppa, jossa on myös posti. Koulussa oli vuonna 2006 seitsemän oppilasta[3]. Matkailijat suuntaavat matkansa yleensä Sarakiníkon rannalle, jossa on puhelinautomaatti, muutama taverna, kauppoja ja huoneiden vuokraajia. Sarakiníko sijaitsee Karavésta noin kymmenen minuuttia pohjoiseen. Karavéssa on sataman lisäksi taverna ja huoneiden vuokraajia. Karavésta etelään sijaitsee Kórfoksen ranta, jossa on muutamia huoneita vuokrattavina sekä taverna.[5][12] Vatsianássa on kahvila ja museo.[2]

Gavdoksella on yksi ortodoksipappi, joka vastaa saaren 17 kappelista sekä toimii yrittäjänä.[10] Pappi vastaa osittain myös Vatsianássa sijaitsevasta[12] anniskelupaikasta.[10]

Lähteet

  • Andersson, Per J.: Ateena ja Kreikan saaret. Ruots. alkuteos: Greklands öar och Aten. Suomentanut Färm, Anna; Söderholm, Linda. Image Kustannus Oy, 2005. ISBN 952-99247-3-9.
  • Hanna, Nick: Kreeta. Engl. alkuteos: Globetrotter Travel Guide Crete. Suomentanut Roinila, Maija. Köln, Saksa: Könemann Verlagsgesellschaft mbH, 2000. ISBN 3-8290-3261-7.
  • Kyriakopoulos, Victoria: Crete. Lonely Planet, 2008. ISBN 174104572X. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)

Viitteet

  1. ↑ a b c d e Väestönlaskenta 2001 (PDF) Εθνική Στατιστική Υπηρεσία της Ελλάδος (ΕΣΥΕ). Viitattu 1.11.2009. (kreikaksi)
  2. ↑ a b c d e f g Andersson 2005, s. 380
  3. ↑ a b c d e f g h i j k l Gavdos -Euroopan eteläisin saari Kreeta.info (Inssimainos Oy). Viitattu 14.11.2009.
  4. ↑ a b c d e f g h History gavdos-island.150m.com. Viitattu 1.11.2009. (englanniksi)
  5. ↑ a b c d e f g h i Hanna 2000, s. 119
  6. ↑ Nieminen, Maarit: Apostoli Paavali Kreikassa: Pyhiinvaellusmatka Paavali Tarsoslaisen jalanjäljillä elokuu 2005. Kreikka.net. Viitattu 1.11.2009.
  7. ↑ Tuominen-Gialitaki, Merja: Kreeta – vieraanvaraisten jumalten saari, s. 116. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2002. ISBN 951-31-2342-1.
  8. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v Christoforou, Constantina et al.: Gavdos (PDF) Gavdos FM 88,8. Viitattu 3.11.2009. (englanniksi)
  9. ↑ Inc Icon Group International: Empire: Webster's Quotations, Facts and Phrases, s. 404. ICON Group International, Inc., 2008. ISBN 0546666272. Teoksen verkkoversio (viitattu 3.11.2009). (suomeksi)
  10. ↑ a b c d e Andersson 2005, s. 375–376
  11. ↑ a b Kyriakopoulos 2008, s. 107
  12. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Andersson 2005, s. 377–378
  13. ↑ a b c Schroedter, Elisabeth: Kirjallinen kysymys E-3607/98 (PDF) 1999. Euroopan yhteisöjen virallinen lehti. Viitattu 3.11.2009.
  14. ↑ a b c Gavdos crete-kreta.com. Viitattu 14.11.2009. (englanniksi)
  15. ↑ Editors of The American Heritage Dictionaries: The Riverside dictionary of biography, s. 862. Houghton Mifflin Harcourt, 2004. ISBN 0618493379. Teoksen verkkoversio (viitattu 1.11.2009). (englanniksi)
  16. ↑ Nazis Pound Crete Allies. (L.A. Times Archives) Los Angeles Times, 1.6.1941. Los Angeles: Los Angeles Times. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 2.11.2009. (englanniksi)
  17. ↑ a b c Kyriakopoulos, s. 106
  18. ↑ a b c d e Pickford, John: The Med's 'forgotten' island 24.1.2008. BBC. Viitattu 3.11.2009. (englanniksi)
  19. ↑ Alavanos, Alexandros: Kirjallinen kysymys E-0396/99 (PDF) 1999. Euroopan yhteisöjen virallinen lehti. Viitattu 3.11.2009.
  20. ↑ a b Gavdos - gerettet UnterWasserWelt. Viitattu 4.11.2009. (saksaksi)
  21. ↑ Reconstruction of the Gavdos Lighthouse at Gavdos, Prefecture of Chania Hellenic Ministry of Culture. Viitattu 1.11.2009. (englanniksi)
  22. ↑ Crow, Steve: The island of Gavdos World2C ™. Viitattu 4.11.2009. (englanniksi)
  23. ↑ Photos Papaioannou, Georgios. Viitattu 1.11.2009. (englanniksi)
  24. ↑ Gozo: The magic of Calypso's Isle GuideToMalta.net. Viitattu 1.11.2009. (englanniksi)
  25. ↑ a b Site Name: NISOI GAVDOS KAI GAVDOPOULA ΥΠΟΥΡΓΕΙΟ ΠΕΡΙΒΑΛΛΟΝΤΟΣ ΕΝΕΡΓΕΙΑΣ & ΚΛΙΜΑΤΙΚΗΣ ΑΛΛΑΓΗΣ. Viitattu 4.11.2009. (englanniksi)
  26. ↑ a b BirdLife IBA Factsheet – GR181 Gavdos and Gavdopoula islands BirdLife International. Viitattu 3.11.2009. (englanniksi)
  27. ↑ a b c Fauna & Flora on Gavdos gavdos-online.com. Viitattu 2.11.2009. (englanniksi)
  28. ↑ GR181 Gavdos and Gavdopoula islands Ελληνική Ορνιθολογική Εταιρεία (Hellenic Ornithological Society). Viitattu 2.11.2009. (englanniksi)
  29. ↑ Location & Climate on Gavdos gavdos-online.com. Viitattu 2.11.2009. (englanniksi)
  30. ↑ Gavdos FM 88,8 Gavdos FM 88,8. Viitattu 2.11.2009. (kreikaksi) (englanniksi)

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gávdos.

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Gávdos&oldid=7637934”