Tämä on hyvä artikkeli.

Vaasan Sport

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 15. helmikuuta 2009 kello 23.15 käyttäjän Pyhajumbo (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tämä artikkeli kertoo vaasalaisesta jääkiekkoseurasta nimeltä Vaasan Sport. Vaasassa vaikuttaa myös lähes saman niminen jalkapalloseura FC Sport. Molemmat ovat peruja entisestä urheiluseurasta nimeltä IF Sport
Vaasan Sport
Vaasan Sport 2008–2009
Tiedosto:Vaasan Sport.jpg
Perustettu 1939
1962 jääkiekkojaosto
2002 osakeyhtiö
Kaupunki Vaasa, Suomi
Kotiareena Vaasa Arena
– kapasiteetti 4 300
Sarjataso Mestis
Värit Punainen ja valkoinen
Toimitusjohtaja Juha Saari
Puheenjohtaja Heikki Hiltunen
Päävalmentaja Juhani Tamminen
Kapteeni Markus Jämsä
Omistaja HT Vaasan Sport Oy
Mestaruudet 0
Hopeaa 0
Pronssia 0

Vaasan Sport on vaasalainen jääkiekkoseura. Se pelaa tällä hetkellä Suomen toiseksi korkeimmalla sarjatasolla eli Mestiksessä.

Sportin jääkiekkojaosto perustettiin vuonna 1962. Historiansa aikana Sport on pelannut yhden kauden Suomen korkeimmalla sarjatasolla SM-liigassa kaudella 1975-76, mutta on sittemmin pelannut pääasiassa toiseksi korkeimmalla sarjatasolla I-divisioonassa ja Mestiksessä.

Historia

Seuran perustaminen

Vaasan Sportin alkuperäinen logo

Alkuperäinen emoseura IF Sport perustettiin vuonna 1939 Vaasan Vetokannaksen kaupunginosassa. Vuonna 1962 seuraan perustettiin jääkiekkojaosto, joka pelasi ensimmäisen kautensa liiton sarjassa samana vuonna. Vuonna 1979 jääkiekkojaosto erosi omaksi seurakseen nimellä Vaasan Sport. Seuran virallinen, rekisteröity nimi on nykyään HT Vaasan Sport Oy.

Jääkiekon aloittaminen alasarjoissa

Sportin ensimmäinen jääkiekkokausi liiton virallisessa sarjassa oli 1962–1963, jolloin joukkue osallistui Maakuntasarjaan eli Suomen kolmanneksi korkeimmalle sarjatasolle. Sportin ensimmäinen virallinen jääkiekon sarjaottelu liiton sarjassa pelattiin vuonna 1962. Vastassa oli Seinäjoen Salpa, joka voitti ottelun 7-1. Sport nappasi jääkiekossa historiansa ensimmäisen voiton 20.1.1963 Lapuan Virkiästä lukemin 3–6. Ensimmäinen kausi päättyi lopulta lohkon neljänteen eli viimeiseen sijaan.[1]

Seuraavat vuodet Sport pelasi Maakuntasarjaa yhden tason alempana olevaa Perussarjaa. Kuuden joukkueen sarjassa tuli ensin viides ja sitten toinen sija. Kaudella 1965–1966 Sport voitti viiden joukkueen kokoiseksi kutistuneen Perussarjan. Ole Stolpella vahvistettu joukkue kuitenkin hävisi Maakuntasarjan karsinnoissa Ykspihlajan Kiekko-Pojille voitoin 2–1. Seuraavalla kaudella Sport voitti jälleen Perussarjan, mutta hävisi Maakuntasarjan karsinnat Ikurin Vireelle. Sportin paras pistemies oli Raimo Brax tehoin 13+8=21. Kauden päätteeksi Vaasan Palloseura kuitenkin epäonnistui Suomensarjan karsinnoissa ja lopetti jääkiekkotoiminnan. Näin ollen Sport sai siltä vapautuneen paikan Maakuntasarjassa. Sportiin liittyi myös suuri osa VPS:n pelaajista.[1]

Maakuntasarjassa Sport voitti kaikki ottelunsa 1967–68 ja pääsi Suomensarjan karsintoihin. Niissä se kuitenkin hävisi molemmat ottelunsa. Syksyllä 1969 Upon Pallo luopui paikastaan SM-sarjassa. Tuon paikan täytti tamperelainen Hilpara, jonka paikka Suomensarjassa jäi näin vapaaksi. Paikasta pääsivät karsimaan Sport, Mikkelin Palloilijat ja Turun Teräs. Sport kukisti kummatkin joukkueet ja nousi näin kaudeksi 1969–1970 ensimmäistä kertaa Suomen toiseksi korkeimmalle sarjatasolle. Sport sijoittui lopulta kahdeksan joukkueen sarjassa neljänneksi katsojakeskiarvon oltua 968.[1]

SM-liiga-kauden jälkeen divarista uuteen nousuyritykseen

Sport pääsi pelaamaan kaudeksi 1971 uuteen Vaasan jäähalliin, jolloin vanha tekojäärata katettiin.[2]

Sport oli perustamassa jääkiekon I-divisioonaa kaudella vuonna 1974. Sarjassa pelasi kahdeksan joukkuetta joista kolme erottuivat jo hyvissä ajoin. Sport oli sarjan puoleenväliin mennessä tehnyt eroa jo 10 pistettä. Sport jatkoi samaa tahtia sarjan loppuun saakka ja varmisti hyvissä ajoin nousunsa uuteen SM-liigaan.[3]

Sportin toistaiseksi ainoa pääsarjakausi on kaudelta 1975-76. Sport on yksi SM-liigan perustajajäsenistä kun Sport nousi edelliskeväänä I-divisioonasta uuteen perustettavaan jääkiekon SM-liigaan vuonna 1975. Vaasassa tehtiin tänä kautena historiaa kun uuden SM-liigan ensimmäinen maali syntyi Vaasan jäähallissa, seuran pelaajan Raimo Braxin tehtyä maalin HIFK:ta vastaan, mutta sekään ei auttanut Sportia, vaan Sport hävisi ensimmäisen liigaottelunsa lukemin 3-5.[4] Sportin viimeinen runkosarjan ottelu Tapparaa vastaan vuonna 1976 on jäänyt historiaan liigan kaikkien aikojen pienimmästä yleisömäärästä. Katsojia oli tuolloin ainoastaan 706. Koko kautena Sport keräsi vain 5 voittoa ja yhden tasapelin. Häviöitä sen sijaan tuli jopa 30 ja pisteitäkin vain 11, joten Sport putosi kauden päätteeksi takaisin I-divisioonaan.[4]

Kaudella 1976-1977 Sport yritti päästä takaisin SM-liigaan josta oli edelliskeväänä pudonnut. Runkosarjan voitosta kävivät tiukkaa taistelua Sportin lisäksi SaiPa ja Kärpät joista jälkimmäinen tuon voiton nappasi nimiinsä. Sport sijoittui toiseksi ja pääsi mukaan liigakarsintoihin. Karsintasarjasta tuli ennätystasainen sillä kaikki sijoittuivat 2 pisteen päähän toisistaan ja tekivät Kärppiä (30) lukuun ottamatta 32 maalia. Sport jäi liigapaikasta täpärästi, lähestulkoon puolustuksensa takia, joka päästi keskimäärin 7,5 maalia/peli.[5]

Sport jatkoi myös seuraavalla kaudella I-divisioonassa. Sport oli kesällä kohdannut muutamia menetyksiä, eikä tämä ollut voinut jäädä näkymättä joukkueen pelissä. Sport ajautui syksyllä 4 ottelun tappioputkeen ja ajautui pahimmillaan kolmanneksi viimeiseksi. Tämän jälkeen alkoi kuitenkin kiriminen kärkeä kohti ja oli parhaimmillaan 4 pistettä sarjakakkosesta FoPSista. Kuitenkin kiri laantui lopussa ja Sport voitti viidestä viimeisestä ottelustaan kaksi ja jäi 6 pistettä karsinnoista.[6]

Kausi 1978-79 antoi jo merkkejä tulevasta sillä Esko Nokelaisen valmennusura Vaasassa ei alkanut toivotun laisesti sillä se oli kokenut pahoja menetyksiä kun Håkan Hjerpe ja Kalevi Aho siirtyivät liigaan. Sport jäi kauas kärkikahinoista ja sijoittui vasta 11. Sport onnistui kuitenkin säilyttämään sarjapaikkansa voittamalla karsintasarjan Jukureiden kanssa.[7]

Sport koki ennen kautta muutamia suurempia menetyksiä kun joukkue menetti mm. Raimo Braxin ja Kari Helanderin. Sport onnistui silti petraamaan edelliskaudesta vaikka joukkueen peli ailahteli kauden alla. Taisteluvoittoja saattoi seurata murskatappioita mutta silti Sport sijoittui kaudella 1979-80 runkosarjassa neljänneksi.[8]

10 vuotta Divarin keskikastissa

Sport aloitti kauden 1980-81 heikosti eikä saanut peliään kulkemaan avauspelinsä jälkeen, sillä Marraskuussa Sport oli vielä karsijan paikalla. Toisella neljänneksellä Sport onnistui kuitenkin parantamaan peliään nousemalla lopuksi viidenneksi pisteen päähän neljänneksi päässeeksi SaPKosta. Sportin ailahtelevaisuus sen sijaan jatkui ja sarjan kärkijoukkueita vastaan saattoi tulla rumiakin tappioita.[9] Seuraava kausi jatkui lähes samalla miehityksellä, kun suurimpana menetyksenä koettiin vain Jari Munckin siirtyminen Kärppiin, ja muutenkin pelaajien vaihdunta oli melko vähäistä. Sport jatkoi hyviä esityksiä mutta vieraskentillä peli ei ajoittain kulkenut. Eroa jäi lopulta 3 pistettä FoPSin karsintapaikkaan ja Sport päätti runkosarjan sijoittuen toiseksi.[10]

Tämän jälkeen alkoi Sportin vajoaminen alemmaksi. Kausi 82-83 kertoi jo merkkejä tulevasta kun Sport jäi niukasti ulos pudotuspeleistä sijoituttuaan seitsemänneksi 33 pisteellään. Sport oli kulkenut KalPan imussa koko kauden muttei kyennyt kuitenkaan ottamaan viimeistä kiriä jolla olisi selviytynyt pudotuspeleihin, samalla kun Esko Nokelaisen valmennusura Vaasassa päättyi.[11] Kausi 83-84 meni jo lähes täysin penkin alle ja siitä olisi puuttunut vain tippuminen sarjatasoa alemmaksi. Nokelaisen tilalle valmentamaan oli tullut Pekka Paavola jonka johdatuksessa Sport jäi sarjassa 10:nneksi, kun kevätkaudella Sport voitti vain 3 ottelua. Sportin miehistössä oli tapahtunut suuria muutoksia kun yli puolet edelliskauden joukkueesta oli vaihtunut, ja suurimpina menetyksinä Timo Salomaa meni Ruotsiin ja Timo Hytti palasi TPS:ään.[12]

Seuraavalla kaudella toteutui se miltä oltiin edelliskaudella vielä täpärästi vältytty. Sport putosi II-divariin kehnon kevätkautensa takia: 22 pelistä vain 4 pistettä.[13] Sport ei viihtynyt II-divarissa yhtä kautta enempää, kun se voitti sarjan ja nousi takaisin I-divisioonaan. Sportin joukkueesta ei tosin ollut paljoa porukka vaihtunut edelliskaudesta mikä teki asian helpommaksi. Sportin valmentajaksi vaihtui Kaj Rosvall.

Sportin logo 1990-luvun alussa

Kausi 86-87 ei sujunut aivan toiveiden mukaisesti, vaikka siltikin hyvin sarjanousijalle. Sport oli vahvistunut edelliskaudesta kun Håkan Hjerpe palasi kotkapaitaan muutaman muun vahvistuksen lisäksi. Sport sijoittui sarjassa kuudenneksi 47 pisteellään käyden välillä jopa sarjakärjessä. Sportissa pelasi välissä kaudella myös juniori-ikäinen hyökkääjälupaus Jonas Hemming.[14] Kausi 87-88 oli valmentaja Kaj Rosvallin valmennuskauden viimeinen. Sport tappeli kauden aikana kolmannesta sijasta, joka olisi oikeuttanut liigakarsintapaikkaan, ja yritti näin päästä liigaan josta oli 10 vuotta sitten pudonnut, mutta keskikasti oli tasainen ja Sport jäi lopulta viidenneksi. Sport hankki myös kovia hankintoja kun esim. edelliskaudella Tapparassa pelannut Jukka Seppo tuli Vaasaan.[15] Kaudet 88-90 olivat Sportin kannalta vaisumpia.Sportin valmentajana aloitti Teijo Räsänen ja Sport jäi ensin kaudella 1988-89 pudotuspelien ulkopuolelle sijoittuen yhdeksänneksi ja sen jälkeen kaudella 89-90 Sport sijoittui kuudenneksi.[15]

2-divarista liigakarsintoihin

90-luku ei alkanut Sportin kannalta kovin suotuisasti. Ensin Sport Räsäsen viimeisellä kaudella Håkan Hjerpe palattua IFK Lepplaxista kaudelle 90-91 selviytyi täpärästi putoamiselta sijoittuen lopulta 11:nneksi. Seuraavalla kaudella tämä ei enää auttanut ja Sport putosi suoraan II-divariin. Sport vietti II-divisioonassa yhteensä viisi kautta, jonka aikana Sportin valmentajissa tapahtui paljon muutoksia. Sportin valmentajina kausina 1992-96 kävivät Kaj Rosvall, Juha Ilkka, Tapio Rautalammi, Pekka Lumela, Jari Härkälä, Staffan Nykvist ja Jari Kiveliö.[16]

Sportin logo 1990-luvun lopussa

Kausi 1996-97 oli Sportin viimeinen II-divisioonassa kun Sport voitti sarjan Jari Härkälän johdolla. Sportin nousu varmistui kun Sport voitti ratkaisevassa ottelussa turkulaisen Kiekko-67:n Kari Teräväisen jatkoaikamaalilla.[17]

Seuraavalla I-divisioona-kaudella Sport jäi Jukka Jalosen johdolla täpärästi pudotuspeleistä Sportin heikon vieraspelaamisen johdosta ja oli toiseen nousijajoukkueeseen, Diskokseen verrattuna pettymys. Sportiin tuli uusia pelaajia mm. Tommi Pullola Lukosta ja Marko Härkönen Ässistä.[18] Kausi 1998-99 sujui Sportin kannalta jo hyvin kun Sport sijoittui kolmanneksi, mutta jäi näin ollen Pelicansin ja Kärppien liigakarsintapaikoista, joista Pelicans nousi SM-liigaan. Uusia hankintoja olivat Jani Uski ja Jari Kesti jotka olivat joukkueen tehokkaimmat pistemiehet.[19]

Talousvaikeuksissa menestyksestä huolimatta

Sport oli 2000-luvun alussa talousvaikeuksissa kun pelaajabudjetti oli mitoitettu suureksi, mutta tulopuolella oli jääty tavoitteesta. Valmennuskaksikko Kari Heikkilä-Håkan Hjerpe erosivat heinäkuun lopussa vastalauseena Sportin toimille. Sport jätti lokakuun alussa konkurssi-hakemuksen, kun velkaa oli 3 milj. eivätkä pelaajat suostuneet palkanalennukseen. Hakemus vedettiin seuraavana päivänä pois kun pelaajat suostuivat 20% palkanalennukseen, Kalervo Laaksoharju oli tukenut Sportia omilla rahoillaan ja kaupunki oli tullut vastaan saatavissaan. Näiden lisäksi Sportin kannattajat keräsivät 30 000 mk Sportin toiminnan jatkamiseksi.[20] Seuraavan kerran konkurssi oli lähellä kun Sportia haettiin konkurssiin Länsi-Suomen veroviraston toimesta.

»Verottaja on hakenut jääkiekon Mestiksessä pelaavan Vaasan Sportin konkurssiin. Länsi-Suomen veroviraston Vaasan osasto jätti viime perjantaina konkurssihakemuksen Vaasan käräjäoikeudelle. Verottaja vaatii Hockey-Team Vaasan Sport Oy:ltä 89 600 euron verovelkoja.

Kaupparekisterin mukaan Vaasan Sport on viime vuosina toiminut pahoin tappiolla. Rekisterin tiedot kertovat, että tilikaudelta 2003-2004 Sport teki lähes 100 000 euron tappiot ja taseeseen on kirjattu pitkä- ja lyhytaikaista velkaa yhteensä runsas 365 000 euroa. Myös tilikausi 2002-2003 oli tappiollinen.

Sportin tilikausi päättyi kesäkuun lopussa, joten viime vuoden tietoja ei ole vielä käytössä. Ennakkotietojen mukaan kuitenkin myös viime vuosi olisi ollut tappiollinen.

Vaasan Sportin hallituksen puheenjohtajan Tarmo Pajuluoman mukaan Sport on käynyt verottajan kanssa tiiviisti neuvotteluja asian ratkaisemiseksi. Pajuluoma sanoo, että vaasalaisseura pyrkii hoitamaan tilanteen muun muassa siten, että sponsorirahoja saataisiin sisään nopeutetussa tahdissa.

- Neuvotteluja käydään jatkuvasti asian ratkaisemiseksi. Oletan, että asiat menevät siihen suuntaan, että jääkiekkoa Mestis-tasolla pelataan ensi kaudellakin Vaasassa, sanoo Pajuluoma.

Sportin talousvaikeudet ovat viime aikoina puhuttaneet Pohjanmaalla muutoinkin. Vaasassa on pohdittu muun muassa sitä, pitäisikö kaupungin kuitata Sportin noin 65 000 euron velat. Kaupunginhallitus hyväksyi velkojen kuittaamisen viikko sitten pitämässään kokouksessa. Kaupunginvaltuuston käsittelyyn asia tulee lokakuussa.»
(MTV3 (STT) 4. kesäkuuta 2005 [21])

1990-luvun loppu ja 2000-luku on ollut muuten Sportille lähes parhaiten sujunutta aikaa menestyksen puolesta sillä Sport on pelannut 2000-luvulla kaksi kertaa Mestiksen finaaleissa ja voittanut kerran pronssia. Kaudella 1999-2000 ja 2004-2005 Sport oli myös lähellä nousta liigaan mutta kummallakin kerralla nousu jäi tapahtumatta.

Kaudella 1999-2000 Sport oli I-divisioonan runkosarjan toinen jääden 20 pistettä runkosarjan voittajasta Oulun Kärpistä. Sport pääsi kauden lopuksi pudotuspelien jälkeen karsimaan paikasta SM-liigaan Kari Heikkilän johdolla. Karsinnoissa Sport ei kuitenkaan mahtanut Juhani Tammisen Kärpille ja jäi näin paikasta SM-liigassa.[22]

Kausi 2000-01 alkoi muuten uudessa Mestiksessä lupaavasti kun Vaasaan hankittiin TPS.n junioreissa tuhoja tehnyt hyökkäyskolmikko Happo-Viinanen-Vidman, Ari-Pekka Pajuluoma Ruotsista ja Marko Luomala Ässistä. Lopulta Sport jäi viidenneksi 47 pisteellä. Tämän jälkeen Sport pelasi Mestistä vuodet 2002-04 aivan terävimmän kärjen takana ja sijoittui sijoille 4-5 näillä kolmella kaudella. Nousumahdollisuutta SM-liigaan ei ollut.

Lopulta kaudella 2004-2005 Sportin mahdollisuus nousta jälleen tuli kun liiga aukaistiin vuodeksi. Sport hankki valmentajakseen Juhani Tammisen jonka johdolla Sport ei jäänyt kauas tavoitteestaan. Sport jäi kuitenkin finaaleissa toiseksi kun mm. Sami Kapasella vahvistunut KalPa voitti Sportin suoraan ilman että Sport teki yhtään maalia. Näissä finaaliotteluissa syntyi myös Sportin yleisöennätys: yli 4600 katsojaa joka on yli hallin kapasiteetin.[23]

KalPan nousemisen jälkeen liiga suljettiin jälleen ja nousu oli mahdollista jos voitti tasonmittausotteluissa. Mutta seuraava kausi 2005-06 jatkui samaa rataa kuin edellinenkin ja jälleen Sport hävisi finaaleissa, ja tällä kertaa Mikkelin Jukurit olivat parempia, tosin ei noussut SM-liigaan sillä tasonmittausottelut tulivat vasta seuraavalla kaudella.[24]

Vaasan Sport harjoitusottelussa TuToa vastaan 5.8.2005

Tasonmittausotteluiden tultua mukaan ohjelmaan seura asetti tavoitteekseen nousta SM-liigaan keväällä 2007 kyseisten otteluiden kautta. Sportin liito alkoi kun Sport voitti runkosarjan mutta lakkasi kun hävisi välierät Kajaanin Hokille otteluvoitoin 3-1 ja menetti näin mahdollisuutensa liiganousuun. Ainoa lohtu keväässä oli että Sport voitti pronssia kun se voitti TuTon pronssiottelussa 2-0.

Kaudella 2007-08 oli jälleen tarkoitus nousta SM-liigaan mutta liiton päätöksen takia nousumahdollisuus peruttiin. Kausi oli valmentajan ja kannattajien mielestä pohjanoteeraus kun Sport jäi kuudenneksi. Päävalmentaja Mikko Manner erotettiin joulukuussa 2007 ja uudeksi valmentajaksi tuli seuraa jo aiemmin valmentanut Juhani Tamminen, joka solmi sopimuksen myös seuraavasta kaudesta, tavoitteenaan saada Sport SM-liigakarsintoihin.[25] Sport onnistui kirimään jo oltuaan pudotuspeliviivan alapuolelta kuudenneksi.

Pudotuspeleissä Sport johti puolivälieräsarjaa Mikkelin Jukureita vastaan jo otteluvoitoin 2-1, mutta hävisi kaksi seuraavaa ottelua ja putosi jatkosta.[26]

Kaudella 2008-09 Sportin tarkoituksena on jälleen nousta SM-liigaan. Valmennuskaksikkona toimivat Juhani Tamminen ja Kenneth Westerback.

Pääartikkeli: Vaasan Sport 2008-2009

Pelaajat

Nykyinen edustusjoukkue

(Päivitetty 1. helmikuuta 2009)[27]

Sport lähtee kauteen 2008-2009 n. 600 000€ pelaajabudjetilla. Valmennuskaksikkona toimii Juhani Tamminen ja Kenneth Westerback. Kapteenistoon valittiin kapteeniksi Markus Jämsä sekä varakapteeneiksi Mikael Hallbäck, Toni Sihvonen ja Paul Cabana.

Maalivahdit
Numero Pelaaja Hanskakäsi Sopimus Syntymäpaikka
1 Suomalainen Jaakko Suomalainen L 2009 Helsinki, Suomi
35 Suomalainen Mikko Rossi L 2009 Vaasa, Suomi
Puolustajat
Numero Pelaaja Kätisyys Sopimus Syntymäpaikka
4 Suomalainen Jussi Pernaa L 2010 Kauhava, Suomi
5 Suomalainen Eetu Heikkinen L 2009 Suomussalmi, Suomi
6 Suomalainen Mikael Hallbäck A L 2009 Kokkola, Suomi
7 Suomalainen Markku Erholtz L 2010 Kiuruvesi, Suomi
8 Suomalainen Lauri Kinos L 2009 Jyväskylä, Suomi
10 Suomalainen Antti Uitto L 2009 Seinäjoki, Suomi
33 Suomalainen Juha Salmu L 2009 Oulu, Suomi
70 Suomalainen Tuomas Immonen R 2009 Varkaus, Suomi
Hyökkääjät
Numero Pelaaja Kätisyys Pelipaikka Sopimus Syntymäpaikka
9 Suomalainen Markus Jämsä C L VLH 2009 Vaasa, Suomi
11 Suomalainen Timo Pahkala L H 2009 Himanka, Suomi
12 Suomalainen Juha Koivisto R LH 2009 Vantaa, Suomi
13 Suomalainen Miro Laitinen L KH 2009 Pietarsaari, Suomi
15 Suomalainen Oskari Hakomäki L KH 2009 Vaasa, Suomi
16 Suomalainen Jani Kiviniemi L LH 2009 Vaasa, Suomi
17 Yhdysvallat Josh Prudden L KH 2009 Andover, MA, USA
18 Kanadalainen Justin Aikins L LH 2009 Surrey, BC, Kanada
23 Suomalainen Tuomas Takala L KH 2009 Seinäjoki, Suomi
24 Suomalainen Toni Sihvonen A L KH 2009 Seinäjoki, Suomi
26 Kanadalainen Paul Cabana A R LH 2009(2010) Calgary, AB, Kanada
28 Suomalainen Samuli Kivimäki R LH 2009 Vaasa, Suomi
31 Suomalainen Antti Jaatinen L LH 2009 Mikkeli, Suomi
37 Suomalainen Erik Riska L LH 2009 Pietarsaari, Suomi
51 Suomalainen Henry Hietaharju L H 2009 Vaasa, Suomi
71 Suomalainen Kim Nabb R LH 2009 Vaasa, Suomi
72 Suomalainen Pete Suonpää R LH 2009 Helsinki, Suomi
Valmentajat
Nimi Sopimus Syntymäpaikka
Päävalmentaja Suomi Juhani Tamminen 2009 Turku, Suomi
Valmentaja Suomi Kenneth Westerback 2009 Vaasa, Suomi
Maalivahtivalmentaja Suomi Marko Härkönen Pori, Suomi
Joukkueenjohtaja Suomi Mikael Vironen


"Jäädytetyt" numerot

[23]

Lisäksi numero 14 (Sami Laaksoharju) on poistettu käytöstä, mutta sitä ei ole "jäädytetty" muodollisesti.

Entisiä Sport-pelaajia

[23] Luettelo merkittävistä tai tunnetuista pelaajista jotka ovat edustaneet urallaan Vaasan Sportia.

               

Kannattajatoiminta

Sportin fanit, tutummin Red Army, tekee eritoten televisioiduissa otteluissa tifoja, joissa käytetään erilaisia lippuja, soihtuja ja muuta asiaankuuluvaa. Red Armyn perinteisiin kuuluu, etteivät kannattajat maalaa kasvojaan, käytä kummallisia päähineitä tai muutakaan henkilökohtaista rekvisiittaa.

Sportin fanien varsinainen fanikatsomo on B-seisomakatsomo-osassa eli "Ahvensaaren päädyssä".

Sport-fanit ovat saaneet myös epäkiitollista julkisuutta parista välikohtauksesta vastustajan kannattajaryhmien välillä. Välikohtauksista uutisoitiin valtakunnallisissa medioissa kuten Iltalehdessä.[28] Välikohtauksia esiteltiin eri lehdissä eri näkökulmasta eikä näin voitu osoittaa varsinaista syyllistä. Maaliskuussa 2008 Mikkelissä tapahtuneen välikohtauksen jälkeen Sport reagoi käytökseen ja antoi paikalla häiriköineille porttikiellon loppukauden peleihin.[29]

Organisaatio

Vaasan Sportin edustusjoukkueen ja A-junioreiden toiminnasta vastaa HT Vaasan Sport Oy joka on perustettu vuonna 2002, jolloin Sportin toiminta muuttui osakeyhtiömuotoiseksi.

HT Vaasan Sport Oy

Sportin hallitus hajosi 16. lokakuuta 2008 kun hallituksen puheenjohtaja Henri Lassila ja varapuheenjohtaja Ari Rintamäki jäivät pois pelaajahankintoihin liittyvien erimielisyyksien vuoksi, mutta asian yksityiskohtaisia syitä ei kerrottu julkisuudessa. [30] Hallitukseen otettiin kaksi uutta jäsentä 17. marraskuuta 2008, kun Jukka Marttila ja Heikki Miilumäki tulivat eronneiden jäsenten tilalle.

Hallituksen jäsenet

[31]

  • Puheenjohtaja:
    Heikki Hiltunen, Vacon
  • Jukka Marttila,
  • Heikki Miilumäki,
  • Veijo Karppinen, VNT Management
  • Erkki Raunio, VAMP

Tilinpäätökset 2005-2008

Sportin liikevaihto kasvoi tilikaudella 2007-2008 9,5%, mutta tulos jäi tappiolle 59 608 €.[32]

Sportin tilinpäätökset vuodesta 2005
Kausi Liikevaihto Muut tuotot Tuotot yhteensä Muuttuvat kulut Myyntikate Kiinteät kulut Käyttökate Poistot Liikevoitto % Rahoitustuotot ja -kulut sekä verot Tulos
2005–2006 [33]
1 409 885 €
118 546 €
 1 528 431 € -403 813 € 80% -1 049 802 € 5% -35 104 € 39 712 € 3% -17 244 € 22 478 €
2006–2007 [33] 1 428 145 € 126 742 € 1 554 891 € -298 080 € 88% -1 173 420 € 6% -40 336 € 43 053 € 3% -23 260 € 19 793 €
2007–2008[32] 1 564 419 € -59 608 €

Vaasa Arena

Tiedosto:Vaasa Arena Ulkoa.JPG
Vaasa Arena

Ensimmäisen kerran Sport pääsi pois luonnonjäiltä vuonna 1967, kun Vaasan tekojäärata vihittiin käyttöön 13. lokakuuta.[1]

Nykyisin Sport pelaa kotiottelunsa vuonna 1971 valmistuneella Vaasa Arenalla. Halli on uudistettu ja laajennettu vuonna jolloin hallin alkuperäistä kapasiteettia (4300) nostettiin nykyiseen 4600:aan. Samassa rakennuksessa on myös kaksi harjoitusjäätä. Nykyään hallissa on 2677 istumapaikkaa ja 1823 seisomapaikkaa.[2] Hallista käytetään myös nimityksiä Vaasan ja Kuparisaaren jäähalli.

Yleisöennätykset

Vaasan Sportin yleisöennätys jääkiekossa on 4600 katsojaa, mutta tarkka yleisömäärä ei ole tiedossa, sillä halliin myytiin lippuja yli tuolloisen 4600 henkilön yleisökapasiteetin määrän. Ennätys syntyi vuoden 2005 Mestiksen toisessa finaaliottelussa KalPaa vastaan. KalPa voitti ottelun 0-4. Ottelun viralliseksi yleisömääräksi on kuitenkin ilmoitettu 4600. [23]

Tunnukset

Värit

Sportin värit ovat perinteisesti olleet punainen,keltainen, valkoinen ja musta. Värit ovat esiintyneet joukkueen peliasuissa vuosien aikana. Pääsääntöisesti Sport on pelannut punaisella kotipaidalla ja valkoisella vieraspaidalla, mutta kaudella 2007-08 Sport pelasi poikkeuksellisesti valkoisella kotipaidalla ja punaisella vieraspaidalla. Kaudella 2008-09 Sport pelaa kotiottelunsa punaisissa ja vierasottelunsa valkopohjaisissa paidoissa. Peliasun housut ovat mustat, kypärä ja sukat ovat punaiset.

Vaasan Sportin logot ovat vuosien varrella vaihtuneet useaan kertaan. Kuitenkin jo pitkän aikaa logoissa on ollut kuvattuna nykyisessäkin tunnuksessa oleva kotka. SM-liigassa kaudella 1975-1976 Sport käytti logoa, jossa oli sinisellä pohjalla keltainen viljanlyhde Vaasan kaupungin ja Vasa-suvun vaakunasta. Tätä logoa käyttää nykyäänkin FC Sport logonsa pohjana. Edellinen versio logosta taas on käytössä nykyään Sportin junioreilla hiukan muutettuna.

Kasvatustyö

Juniorsportin logo

Sportin junioritoiminta on alkanut vuonna 1985 jolloin Vaasan Sportin Juniorit ry eli JuniorSport perustettiin. JuniorSport on Vaasan seudun ainoa jääkiekkoon erikoistunut seura. Sportin junioritoiminnan tuloksena on kehittynyt myös NHL-pelaajia kuten esimerkiksi Washington Capitalsin varaus Oskar Osala.

Nykyään JuniorSportilla on noin 650 4-18 -vuotiasta jäsentä lähinnä Vaasasta ja Mustasaaresta. JuniorSportin korkein ikäluokka on B-juniorit jotka pelaavat ikäluokkansa korkeimmalla sarjatasolla B-junioreiden SM-sarjassa.[34]

Sportin A-juniorit toimivat samassa organisaatiossa edustusjoukkueen kanssa eli A-juniorit toimivat HT Vaasan Sport Oy:n alaisuudessa. A-juniorit pelaavat A-junioreiden I-divisioonassa.

Naiskiekko

Sportin naisjoukkue on perustettu vuonna 1986 ja se toimii JuniorSportin alaisuudessa. Sportin naiset ovat saavuttaneet jääkiekossa SM-pronssia vuonna 1987. Sport pelaa nykyisin naisten Suomi-Sarjaa B-tyttöjen ja Naisten yhdistelmäjoukkueella. Kaudella 2007-2008 Sportin C-tyttöjen joukkue voitti SM-hopeaa. [35]

Kaudella 2007-2008 Sportin naisten/C-tyttöjen joukkue pelasi naisten Suomi-sarjaa.

Saavutukset

[36]

  • SM-pronssi: 1. 1987
  • C-tyttöjen SM-hopea: 1. 2008

Merkittäviä pelaajia

  • Sari Krooks (Edustanut Suomea MM-kisoissa ja Olympialaisissa)

Naisten joukkue

[37]

Nimi Numero Kansalaisuus
Maalivahdit
Johanna Koivula 1 Suomi
Maarit Nurmi 31 Suomi
Kenttäpelaajat
Juuli Myllyniemi 3 Suomi
Ida Reinisalo 4 Suomi
Janica Nyman 5 Suomi
Noora Kuitunen 7 Suomi
Ida Isaksson 8 Suomi
Susanne Uppgård 9 Suomi
Christa Alanko 10 Suomi
Jenna Björlin 19 Suomi
Kati Jaskari 20 Suomi
Jenna Toivio 21 Suomi
Marie Ohlis 23 Suomi
Johanna Karlsson 28 Suomi
Gunilla Widberg 29 Suomi
Hanna Yli-Mäenpää 30 Suomi
Karin Backman 47 Suomi

Tilastot ja luettelot

Saavutukset

Sport on yksi SM-liigan perustajajäsenistä ja pelasi SM-liigassa kauden 1975-76. Sen jälkeen Sport on pelannut alemmilla sarjatasoilla joissa se on saavuttanut Jääkiekon II-divisioonan voitot vuosina 1986 ja 1997 ja I-divisioonan voiton vuonna 1975. Sport on ollut I-divisioonan toinen vuosina 1977 ja 2000, ja kolmas vuonna 1999. Mestiksessä Sport on voittanut runkosarjan vuonna 2007, ja samana vuonna se voitti myös pronssia voittamalla TuTon pronssiottelussa 2-0. Hopeaa Sport on saavuttanut vuosina 2005 jolloin se hävisi finaalisarjan KalPalle suoraan otteluvoitoin 0-3 tekemättä sarjassa yhtään maalia ja 2006 jolloin se hävisi finaalisarjan Jukureille otteluvoitoin 1-3. Naisten puolella Sport on saavuttanut SM-pronssia.

Naiset

Miehet

Vaasan Sport maratontaulukoissa

Toiseksi korkeimmalla sarjatasolla eli Mestiksessä ja I-divisioonassa Sport on maratontaulukossa sijalla 3. ja edellään on vain KooKoo ja FPS. Näillä sarjatasoilla Sport on pelannut yhteensä 26 kautta, pelaten 1075 ottelua, joista on voittanut 526, pelannut tasan 93 kertaa, ja hävinnyt 456 kertaa. Sport on tehnyt näiden kausien aikana 4507 maalia ja päästänyt 4158 maalia. Sport on saavuttanut 1145 pistettä, ja on voittanut I-divisioonan mestaruuden kerran.[39]

(Tilanne 2007 [39])

Sarjataso Kaudet Sijoitus Ottelut Voitot Tasapelit Tappiot TM PM Maaliero Pisteet Mestaruudet
SM-liiga 1 35. 36 5 1 30 114 259 -145 11 0
Mestis/
I. div 		26 3. 1075 526 93 456 4507 4158 359 1145 1

Kausitaulukko

[16] [40] [41] [42]


Runkosarja
Pudotuspelit
Kausi Sarja O V T H TM PM P Sija Päävalmentaja Kapteeni Sija
1962-63 Maakuntasarja 6 1 0 5 13 34 2 4
1963-64 Perussarja 10 3 0 7 47 48 6 5
1964-65 Perussarja 8 6 0 2 34 24 12 2
1965-66 Perussarja 8 6 1 1 41 19 13 1
1966-67 Perussarja 10 6 2 2 60 36 14 2
1967-68 Perussarja 10 9 0 1 71 28 18 1
1968-69 Maakuntasarja 8 8 0 0 63 25 16 1
1969-70 Suomensarja 14 8 2 4 67 54 18 4 Jorma Suokko
1971-72
1972-73
1973-74
1974-75 1. divisioona 28 23 0 5 188 94 46 1. Matti Ruohonen 1.
1975-76 SM-liiga 30 5 0 1 114 259 11 10. Matti Ruohonen -
1976-77 1. divisioona 36 27 3 6 256 136 57 2. Jorma Suokko 2.
1977-78 1. divisioona 36 21 4 11 204 123 46 4. Jorma Suokko 4.
1978-79 1. divisioona 36 9 6 21 131 172 24 11. Esko Nokelainen -
1979-80 1. divisioona 36 20 1 15 167 186 41 4. Esko Nokelainen 4.
1980-81 1. divisioona 36 19 3 14 177 160 41 5. Esko Nokelainen 5.
1981-82 1. divisioona 36 21 4 11 180 154 46 3. Esko Nokelainen 3.
1982-83 1. divisioona 36 15 3 18 165 156 33 7. Esko Nokelainen -
1983-84 1. divisioona 36 9 3 24 138 179 31 10. Pekka Paavola -
1984-85 1. divisioona 44 7 2 34 156 250 19 12. Pekka Paavola
Markku Herala		 -
1985-86 2. divisioona 1. Kaj Rosvall 1.
1986-87 1. divisioona 44 23 1 20 200 203 47 6. Kaj Rosvall 6.
1987-88 1. divisioona 44 25 0 19 218 173 50 5. Kaj Rosvall 5.
1988-89 1. divisioona 44 17 3 24 250 228 37 9. Teijo Räsänen -
1989-90 1. divisioona 44 19 5 20 213 236 43 6. Teijo Räsänen 6.
1990-91 1. divisioona 44 149 249 28 11. Teijo Räsänen -
1991-92 1. divisioona 44 4 2 38 125 308 10 12. Kari Ristimäki -
1992-93 2. divisioona Tapio Rautalammi
1993-94 2. divisioona
1994-95 2. divisioona
1995-96 2. divisioona
1996-97 2. divisioona 1. Jari Härkälä 1.
1997-98 1. divisioona 44 17 6 21 119 148 40 8. Jukka Jalonen -
1998-99 1. divisioona 48 30 4 14 153 119 64 3. Kari Heikkilä 3.
1999-00 1. divisioona 48 31 5 12 190 118 67 2. Kari Heikkilä Mika Yli-Mäenpää 2.
2000-01 Mestis 44 21 5 18 153 129 47 5. Kari Heikkilä
Pekka Santanen		 Vesa Myllyaho 4.
2001-02 Mestis 44 23 8 13 154 106 55 4. Arto Sirviö 4.
2002-03 Mestis 44 18 9 17 150 129 48 5. Arto Sirviö
Kenneth Westerback		 Ari-Pekka Pajuluoma 4.
2003-04 Mestis 45 23 7 15 151 124 55 4. Kenneth Westerback
Mikko Manner		 5.
2004-05 Mestis 44 24 2 18 153 108 54 2. Juhani Tamminen 2.
2005-06 Mestis 45 28 1 16 172 106 58 2. Juhani Tamminen
Mikko Manner		 Markus Jämsä 2.
2006-07 Mestis 45 32 4 9 195 105 68 1. Mikko Manner Markus Jämsä 3.
2007-08 Mestis 45 23 5 17 193 139 76 6. Mikko Manner
Juhani Tamminen		 Markus Jämsä 6.
2008–09 Mestis 45 Juhani Tamminen Markus Jämsä

Selitykset


O Ottelut
V Voitot
T Tasapelit
H Häviöt
TM Tehdyt maalit
PM Päästetyt maalit
  • Kausina 1993-96 valmentajina Kaj Rosvall, Juha Ilkka, Pekka Lumela, Staffan Nykvist ja Jari Kiveliö
1. korkein sarjataso
2. korkein sarjataso
3. korkein sarjataso
4. korkein sarjataso

Katso myös

Aiheesta muualla

Lähteet

  1. ↑ a b c d Vaasan Sportin historia 1960-luvulta Vaasan Sport. Viitattu 13.10.2008.
  2. ↑ a b Vaasan jäähalli Info Botnia-arenas. Viitattu 4.2.2009.
  3. ↑ Jatkoajan I-divisioona kausiartikkeli 1974-75 Jatkoaika.com. Viitattu 22.1.2009.
  4. ↑ a b Hockeyarchives.netin ottelu- ja kausitulokset 1975-76 Hockeyarchives. Viitattu 4.2.2009.
  5. ↑ Jatkoajan I-divisioona kausiartikkeli 1976-77 Jatkoaika.com. Viitattu 22.1.2009.
  6. ↑ Jatkoajan I-divisioona kausiartikkeli 1977-78 Jatkoaika.com. Viitattu 22.1.2009.
  7. ↑ Jatkoajan I-divisioona kausiartikkeli 1978-79 Jatkoaika.com. Viitattu 22.1.2009.
  8. ↑ Jatkoajan I-divisioona kausiartikkeli 1979-80 Jatkoaika.com. Viitattu 22.1.2009.
  9. ↑ Jatkoajan I-divisioona kausiartikkeli 1980-81 Jatkoaika.com. Viitattu 22.1.2009.
  10. ↑ Jatkoajan I-divisioona kausiartikkeli 1981-82 Jatkoaika.com. Viitattu 22.1.2009.
  11. ↑ Jatkoajan I-divisioona kausiartikkeli 1982-83 Jatkoaika.com. Viitattu 22.1.2009.
  12. ↑ Jatkoajan I-divisioona kausiartikkeli 1983-84 Jatkoaika.com. Viitattu 22.1.2009.
  13. ↑ Jatkoajan I-divisioona kausiartikkeli 1984-85 Jatkoaika.com. Viitattu 22.1.2009.
  14. ↑ Jatkoajan I-divisioona kausiartikkeli 1986-87 Jatkoaika.com. Viitattu 22.1.2009.
  15. ↑ a b Jatkoajan I-divisioona kausiartikkeli 1987-88 Jatkoaika.com. Viitattu 22.1.2009.
  16. ↑ a b Pohjalaisen jääkiekkoliite 2008 Pohjalainen. Viitattu 27.12.2008.
  17. ↑ Jatkoajan artikkeli karsintasarjasta 94-95 Jatkoaika.com. Viitattu 4.2.2009.
  18. ↑ Jatkoajan I-divisioona kausiartikkeli 1997-98 Jatkoaika.com. Viitattu 22.1.2009.
  19. ↑ Jatkoajan I-divisioona kausiartikkeli 1998-99 Jatkoaika.com. Viitattu 22.1.2009.
  20. ↑ Jatkoajan I-divisioona kausiartikkeli 2000-01 Jatkoaika.com. Viitattu 22.1.2009.
  21. ↑ Lainattu viesti uutisesta MTV3. Viitattu 27.1.2009.
  22. ↑ Jatkoajan I-divisioona kausiartikkeli 1999-2000 Jatkoaika.com. Viitattu 22.1.2009.
  23. ↑ a b c d Seuran esittely jääkiekkoliiton sivuilla Suomen jääkiekkoliitto. Viitattu 4.2.2009.
  24. ↑ Mestis uudistuu Mestis. Viitattu 4.2.2009.
  25. ↑ Tami palaa puikkoihin Iltalehti. Viitattu 9.12.2007.
  26. ↑ Sportin pokka ei pitänyt Pohjalainen. Viitattu 18.3.2008.
  27. ↑ Vaasan Sportin pelaajat 2008-2009 Vaasan Sport. Viitattu 1.2.2009.
  28. ↑ Sport-fanit sullotaan Mikkelissä kanahäkkiin Iltalehti. Viitattu 4.2.2009.
  29. ↑ Pahimmat häiriköt pelikieltoon Pohjalainen. Viitattu 4.2.2009.
  30. ↑ Kiekko-Sportin hallitus hajoaa Pohjalainen. Viitattu 27.10.2008.
  31. ↑ Sportin hallituksen jäsenet Vaasan Sport. Viitattu 4.2.2009.
  32. ↑ a b Vaasan sportin tilinpäätös 2007-2008 Vaasan Sport. Viitattu 27.10.2008.
  33. ↑ a b Vaasan sportin tilinpäätös 2005-2006 ja 2006-2007 Vaasan Sport. Viitattu 27.10.2008.
  34. ↑ JuniorSportin nettisivut JuniorSport. Viitattu 27.12.2008.
  35. ↑ Sportin naisten kotisivut JuniorSport. Viitattu 26.1.2009.
  36. ↑ Naisten SM-sarjan mitalistit 1982-2008 Suomen Jääkiekkoliitto. Viitattu 4.2.2009.
  37. ↑ Sportin naisten joukkue JuniorSport. Viitattu 4.2.2009.
  38. ↑ Naiskiekon historiaa JuniorSport. Viitattu 26.1.2009.
  39. ↑ a b Mestiksen ja I-divisioonan maratontaulukko Suomen jääkiekkoliitto. Viitattu 27.12.2008.
  40. ↑ Sportin Historia 1960-luku Vaasan Sport. Viitattu 28.12.2008.
  41. ↑ Jatkoaika.comin I-divisioona kausiartikkelit Jatkoaika.com. Viitattu 22.1.2009.
  42. ↑ Hockeyarchivesin tilastoja HockeyArchives. Viitattu 4.2.2009.
Sport – SM-liiga

4 Suhonen | 10 Lööke | 11 Hjalmarsson (A) | 12 Stråka | 13 Riska (A) | 15 Vesala | 16 Johnsson | 17 Stålberg (C) | 21 Nalli | 24 Scarlett | 25 Holmström | 28 Sundstöm | 31 Härkönen | 36 Tommila | 40 Mattsson | 42 Heikkilä | 37 Leppänen | 52 Hietanen (A) | 53 Aarnio | 55 Hult | 60 Reijola | 63 Heikkinen | 65 Hayes | 71 Nieminen | 79 Hanzl | 86 Rantanen | 88 Miketinac | 91 Wännström | 95 Svoboda
Päävalmentaja Dufva • Valmentaja Hahl • Valmentaja Nukari • MV-valmentaja / joukkueenjohtaja Lipsanen • Fysiikkavalmentaja Andersson

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vaasan_Sport&oldid=6280403”